2 Aikakirja 34
1 Josia oli kahdeksan ajastaikainen tullessansa kuninkaaksi, ja hallitsi yhden vuoden neljättäkymmentä Jerusalemissa,
Josiah el yac oalkosr ke el mutawauk in tokosra, ac el leum in Jerusalem ke yac tolngoul sie.
2 Ja teki oikein Herran kasvoin edessä, ja vaelsi isänsä Davidin teillä ja ei poikennut oikialle eikä vasemmalle puolelle.
El oru ma su LEUM GOD El insewowo kac, ac fahsrna tukun srikasrak lal Tokosra David, papa matu tumal, ac arulana karinganang in akos ma sap nukewa lun God.
3 Mutta kahdeksantena valtakuntansa vuonna, vielä nuorukaisna ollessansa rupesi hän etsimään isänsä Davidin Jumalaa, ja toisena vuonna toistakymmentä rupesi hän puhdistamaan Juudaa ja Jerusalemia korkeuksista ja metsistöistä, ja epäjumalista ja valetuista kuvista.
In yac se akoalkosr ma Josiah el tokosra, ke el srakna mwet fusr, el mutawauk in alu nu sin God lal Tokosra David, papa matu tumal. Tukun yac akosr el mutawauk in kunausla acn in alu lun mwet pegan, ac ma sruloala ke god mutan Asherah, ac ma sruloala nukewa saya.
4 Ja he kukistivat hänen edessänsä Baalin alttarit, ja hän rikkoi kuvat jotka niiden päällä olivat; hän hakkasi myös metsistöt pois, ja löi epäjumalat ja valetut kuvat murskaksi, ja hajoitti niiden haudoille, jotka niille uhranneet olivat,
El sap pac mwet lal in fukulya loang ma mwet uh alu nu sel Baal we, ac kunausla loang in kisakin mwe keng su oan apkuran nu ke ma inge. Elos tuktukya ma sruloala kacl Asherah ac ma sruloala nukewa saya, nwe ke mokutkuti, na elos sisalik kutkut inge nu fin kulyuk lun mwet su tuh orek kisa nu ke ma inge.
5 Ja poltti pappein luut heidän alttarinsa päällä; ja niin puhdisti hän Juudan ja Jerusalemin;
El esukak srin mwet tol lun mwet pegan fin loang uh, yen elos tuh alu we. Ke el oru ma inge nukewa, el oru tuh acn Judah ac Jerusalem in sifilpa nasnasla.
6 Niin myös Manassen, Ephraimin ja Simeonin kaupungeissa, hamaan Naphtaliin asti, heidän korvessansa ympäristöltä.
El oru ouiya inge in siti saya pac, ac in acn nukewa ma akkolukyeyukla in acn Manasseh, Ephraim, ac Simeon, fahla nwe ke sun acn Naphtali in acn epang.
7 Ja sitte kuin hän oli kukistanut alttarit, metsistöt ja epäjumalat murskaksi musertanut, ja oli kaikki kuvat koko Israelin maalla maahan hakannut, palasi hän Jerusalemiin.
In acn nukewa ke Tokosrai Epang, el fukulya loang ac ma sruloala kacl Asherah, ac tuktukya ma sruloala nwe ke mokutkuti, ac lipikya loang lun mwe keng. Na el folokla nu Jerusalem.
8 Mutta valtakuntansa kahdeksantena vuonna toistakymmentä, sittekuin hän maakunnan ja huoneen puhdistanut oli, lähetti hän Saphanin Atsalian pojan, ja Maejesan kaupungin päämiehen, ja Joan Joahaksen pojan, kanslerin, parantamaan Herran Jumalansa huonetta.
In yac se aksingoul oalkosr ma Tokosra Josiah el leum, tukun el kunausla alu lun mwet pegan in tuh aknasnasyela facl sac ac Tempul, el supwala mwet tolu in akwoyela Tempul lun LEUM GOD. Inelos pa Shaphan wen natul Azaliah, Maaseiah governor lun acn Jerusalem, ac Joah wen natul Joahaz, sie mwet pwapa fulat.
9 Niin he tulivat Hilkian ylimmäisen papin tykö ja antoivat hänelle rahan, joka Jumalan huoneesen viety oli, jonka ovenvartiat Leviläiset koonneet olivat Manassesta, Ephraimista, ja kaikilta jääneiltä Israelista ja kaikelta Juudalta ja Benjaminilta, ja Jerusalemin asuvaisilta.
Mani ma mwet Levi su topang ke mutunpot elos eis in Tempul, itukyang nu sel Hilkiah, mwet Tol Fulat. (Mani inge ma orekeni sin mwet Ephraim ac Manasseh, ac mwet in acn saya ke Tokosrai Epang, oayapa sin mwet Judah, mwet Benjamin, ac mwet Jerusalem.)
10 Ja niin he antoivat sen Herran huoneen teettäjille; ne taas antoivat niille, jotka Herran huoneessa työtä tekivät huoneen rakentamisessa ja parantamisessa;
Na mani inge itukyang nu sin mwet tolu ma kol mwet su orekma in akwoyela Tempul, ac elos sang nu sin
11 Ne sitte antoivat sen sepille ja rakentajille, ostaa hakatuita kiviä ja puita liitteiksi, kaariksi ja maloiksi huoneisiin, jotka Juudan kuninkaat olivat hävittäneet.
kamtu ac mwet musa in moli eot ac sak ma orekmakinyuk in akwoyela lohm nukewa ma tokosra lun Judah fuhlela nwe kulawi.
12 Ja miehet tekivät työtä uskollisesti. Ja heidän ylitsensä asetettiin Jahat ja Obadia Leviläiset Merarin lapsista, Sakaria ja Mesullam Kahatilaisten lapsista, työtä kiiruhtamaan. Ja jokainen Leviläinen taisi soittaa kanteletta.
Mwet orekma inge elos arulana suwohs ac pwaye ke ma elos oru. Mwet Levi akosr pa kol orekma se inge: Jahath ac Obadiah ke sou lal Merari, ac Zechariah ac Meshullam ke sou lal Kohath. (Mwet Levi nukewa arulana pisrla ke srital mwe on.)
13 Kantajain ja kaikkinaisen työn teettäjäin päällä kaikissa viroissa olivat Leviläisistä kirjoittajat, esimiehet ja ovenvartiat.
Kutu mwet Levi elos mwet kol ke wiwa kako ac karingin mwet su oru kutu pac orekma saya, ac kutu selos mwet sim ac mwet topang mutunpot uh.
14 Ja kuin he ottivat rahan ulos, joka Herran huoneesen pantu oli, löysi Hilkia Herran lakikirjan, joka Moseksen kautta annettu oli.
Ke pacl se utukla mani liki iwen filma, Hilkiah el konauk book in Ma Sap lun LEUM GOD— Ma Sap su God El tuh sang nu sel Moses.
15 Ja Hilkia vastasi ja sanoi Saphanille kirjoittajalle: minä löysin lakikirjan Herran huoneesta; ja Hilkia antoi kirjan Saphanille.
El fahk nu sel Shaphan, “Nga konauk book in Ma Sap se inge in Tempul,” ac el sang book sac nu sel Shaphan,
16 Niin Saphan vei kirjan kuninkaalle, ilmoitti kuninkaalle asian ja sanoi: kaikki mitä palvelias käsiin annettu on, sen he tekevät.
ac Shaphan el usla nu yurin tokosra ac fahk, “Kut orala tari ma nukewa ma kom sapkin.
17 Ja he kokosivat rahan, joka Herran huoneesta löydetty oli, ja antoivat sen teettäjille ja tekijöille.
Kut usla mani ma orekeni oan in Tempul, ac sang nu sin mwet orekma ac mwet kol lalos.”
18 Niin Saphan kirjoittaja ilmoitti kuninkaalle, sanoen: pappi Hilkia antoi minulle yhden kirjan; ja Saphan luki siitä kuninkaan edessä.
Na el sifilpa fahk, “Book se pa Hilkiah el se nu sik inge.” Ac el riti nu sin tokosra.
19 Ja kuin kuningas kuuli lain sanat, repäisi hän vaatteensa.
Ke tokosra el lohng ma ritiyuk in book sac, el oela ac seya nuknuk lal.
20 Niin kuningas käski Hilkian ja Ahikamin Saphanin pojan, ja Abdonin Miikan pojan, ja Saphanin kirjoittajan, ja Asajan kuninkaan palvelian ja sanoi:
Ac el sapla nu sel Hilkiah, ac Ahikam wen natul Shaphan, ac Abdon wen natul Micaiah, ac Shaphan mwet sim inkul lun tokosra, ac Asaiah mwet tutafpo fulat lal tokosra, ac fahk ouinge:
21 Menkäät ja kysykäät Herralta minun edestäni ja niiden edestä, jotka vielä jääneet ovat Israelissa ja Juudassa, kirjan sanoista, joka löydetty on; sillä Herran viha on hirmuinen, joka meihin on syttynyt, ettei isämme ole pitäneet Herran sanaa ja tehneet niinkuin tässä kirjassa kirjoitettu on.
“Kowos som inek ac inen mwet su srakna muta in Israel ac Judah, ac siyuk sin LEUM GOD lah mea kalmen mwe luti su oan in book se inge. LEUM GOD El kasrkusrak sesr, mweyen mwet matu lasr elos tia akos kas lun LEUM GOD, ac elos tia oru ma book se inge fahk in orek.”
22 Niin Hilkia meni niiden kanssa, jotka kuninkaalta lähetetyt olivat, prophetissan Huldan, Sallumin Takehatin pojan, Hasran pojanpojan, vaatetten kätkiän emännän tykö, joka asui toisella puolella Jerusalemissa, ja puhuivat sitä hänelle.
Ke sripen sap se lal tokosra inge, Hilkiah ac mwet welul elos som lolngok nu sin mutan palu se pangpang Huldah, su muta in acn sasu in Jerusalem. (Mukul tumal pa Shallum wen natul Tikvah, wen natul Harhas, ac el pa liyaung nuknuk mutal in Tempul.) Elos aketeya nu sin mutan sac ke ma sikyak,
23 Ja hän sanoi heille: näin sanoo Herra Israelin Jumala: sanokaat sille miehelle, joka teidät minun tyköni lähettänyt on:
na el fahk nu selos mu elos in folokla nu yurin tokosra ac sang
24 Näin sanoo Herra: katso, minä saatan onnettomuuden tämän paikan päälle ja sen asuvaisten päälle, ja kaikki kiroukset, jotka siinä kirjassa kirjoitetut ovat, joka Juudan kuninkaan edessä luettiin;
kas lun LEUM GOD inge nu sel, su fahk, “Nga fah kalyei Jerusalem ac mwet nukewa we ke mwe selnga su simla ke book se ma ritiyuk nu sel tokosra.
25 Että he ovat hyljänneet minun ja suitsuttaneet vieraille jumalille, vihoittaaksensa minua kaikilla kättensä töillä, ja minun vihani syttyy tämän paikan päälle ja ei pidä sammutettaman.
Elos ngetla likiyu ac orek kisa nu sin god saya, ac ouinge elos akkasrkusrakyeyu ke ma nukewa elos orala. Kasrkusrak luk tayak lain Jerusalem, na ac fah tia kunla.
26 Ja teidän pitää näin sanoman Juudan kuninkaalle, joka teidät lähettänyt on kysymään Herralta: näin sanoo Herra Israelin Jumala: näistä sanoista, jotka sinä kuulit:
Ac nu sel tokosra, pa inge ma nga, LEUM GOD lun Israel, ac fahk: Kom tuh lohng ma simla in book sac,
27 Että sinun sydämes on pehmentynyt ja sinä olet sinus nöyryyttänyt Jumalan edessä, koskas hänen sanansa kuulit tätä paikkaa vastaan ja sen asuvaisia vastaan, ja olet itses nöyryyttänyt minun edessäni, repinyt vaattees ja itkenyt minun edessäni, niin minä myös olen sinua kuullut, sanoo Herra.
ac kom auliyak ac akpusiselye kom ye mutuk. Kom salik nuknuk lom ac tung ke kom lohng ma nga akola in oru in kalyei Jerusalem ac mwet we. Nga lohng pre lom,
28 Katso, minä kokoon sinun isäis tykö, ettäs kootaan hautaas rauhassa, ettei sinun silmäs pidä näkemän kaikkea sitä onnettomuutta, jonka minä tämän paikan päälle ja sen asuvaisten päälle saatan. Ja he sanoivat sen kuninkaalle jälleen.
ouinge mwe kalya se su nga akoo nu sin Jerusalem, ac fah tia orek nwe ke tukun kom misa. Nga fah lela tuh kom in misa in misla.” Na mwet inge us kas inge ac folokla nu yorol Tokosra Josiah.
29 Niin kuningas lähetti ja kokosi kaikki vanhimmat Juudasta ja Jerusalemista.
Tokosra Josiah el pangon mwet kol nukewa lun Judah ac Jerusalem,
30 Ja kuningas meni ylös Herran huoneesen, ja kaikki Juudan miehet ja Jerusalemin asuvaiset, ja papit ja Leviläiset, ja kaikki kansa, sekä suuret että pienet; ja luettiin heidän korvainsa kuullen kaikki liitonkirjan sanat, joka oli löydetty Herran huoneesta.
ac elos tukeni welul som nu ke Tempul. Mwet tol ac mwet Levi ac mwet nukewa saya, mwet kasrup ac mwet sukasrup oana sie, elos nukewa wi som. Ye mutun mwet inge nukewa, tokosra el riti book in wuleang sac nufon, ma tuh koneyukyak in Tempul.
31 Niin kuningas seisoi siallansa ja teki liiton Herran edessä, että heidän piti vaeltaman Herran jälkeen ja pitämän hänen käskynsä, todistuksensa ja säätynsä kaikesta sydämestänsä ja kaikesta sielustansa, ja tekemän kaikkein liiton sanain jälkeen, kuin ovat kirjoitetut tässä kirjassa.
El tu ke sru soko ma sriyukla nu sin tokosra, ac orala sie wulela yurin LEUM GOD, in aksol ac karinganang ma sap ac oakwuk lal ke insial kewa ac ke ngunal kewa, ac in moulkin ma nukewa ma oan ke wulela sac, oana ke simla in book sac.
32 Ja hän antoi seisoa kaikki, jotka olivat Jerusalemissa ja Benjaminissa. Ja Jerusalemin asuvaiset tekivät Jumalan, isäinsä Jumalan liiton jälkeen.
El oru tuh mwet Benjamin ac mwet nukewa saya su wi tukeni in Jerusalem, elos in wulela tuh elos fah karinganang wuleang se inge. Ouinge mwet Jerusalem elos akos ma nukewa ma oakwuki ke wuleang se ma elos orala yurin God lun papa tumalos.
33 Ja Josia otti kaikki kauhistukset pois kaikesta maasta, joka Israelin lasten oma oli, ja vaati kaikkia, jotka Israelista löydettiin, palvelemaan Herraa Jumalaansa; kaikkena hänen elinaikanansa ei he luopuneet Herrasta isäinsä Jumalasta.
Tokosra Josiah el kunausla nufon ma sruloala fohkfok ma oan in acn lun mwet Israel. Na ke lusen pacl el moul, el sapkin mwet uh in kulansupu LEUM GOD lun papa matu tumalos.
