2 Aikakirja 34
1 Josia oli kahdeksan ajastaikainen tullessansa kuninkaaksi, ja hallitsi yhden vuoden neljättäkymmentä Jerusalemissa,
Josias [était] âgé de huit ans quand il commença à régner, et il régna trente et un ans à Jérusalem.
2 Ja teki oikein Herran kasvoin edessä, ja vaelsi isänsä Davidin teillä ja ei poikennut oikialle eikä vasemmalle puolelle.
Il fit ce qui est droit devant l'Eternel, et suivit la voie de David son père, et ne s'en détourna ni à droite ni à gauche.
3 Mutta kahdeksantena valtakuntansa vuonna, vielä nuorukaisna ollessansa rupesi hän etsimään isänsä Davidin Jumalaa, ja toisena vuonna toistakymmentä rupesi hän puhdistamaan Juudaa ja Jerusalemia korkeuksista ja metsistöistä, ja epäjumalista ja valetuista kuvista.
Et la huitième année de son règne, lorsqu'il était jeune, il commença à rechercher le Dieu de David son père, et en la douzième année il commença à nettoyer Juda et Jérusalem des hauts lieux, des bocages, et des images de taille et de fonte.
4 Ja he kukistivat hänen edessänsä Baalin alttarit, ja hän rikkoi kuvat jotka niiden päällä olivat; hän hakkasi myös metsistöt pois, ja löi epäjumalat ja valetut kuvat murskaksi, ja hajoitti niiden haudoille, jotka niille uhranneet olivat,
Et on démolit en sa présence les autels des Bahalins, et on mit en pièces les tabernacles qui étaient au dessus d'eux; il coupa aussi les bocages, et brisa les images de taille et de fonte, et les ayant réduites en poudre, il répandit cette poudre sur les tombeaux de ceux qui leur avaient sacrifié.
5 Ja poltti pappein luut heidän alttarinsa päällä; ja niin puhdisti hän Juudan ja Jerusalemin;
Il brûla aussi les os des Sacrificateurs sur leurs autels; et purifia Juda et Jérusalem.
6 Niin myös Manassen, Ephraimin ja Simeonin kaupungeissa, hamaan Naphtaliin asti, heidän korvessansa ympäristöltä.
Il fit la même chose dans les villes de Manassé, d'Ephraïm, et de Siméon, et jusqu'à Nephthali, tout autour, avec leurs propres marteaux.
7 Ja sitte kuin hän oli kukistanut alttarit, metsistöt ja epäjumalat murskaksi musertanut, ja oli kaikki kuvat koko Israelin maalla maahan hakannut, palasi hän Jerusalemiin.
Il abattit les autels et les bocages, et brisa les images jusqu'à les réduire en poudre, et mit en pièces tous les tabernacles par tout le pays d'Israël; puis il revint à Jérusalem.
8 Mutta valtakuntansa kahdeksantena vuonna toistakymmentä, sittekuin hän maakunnan ja huoneen puhdistanut oli, lähetti hän Saphanin Atsalian pojan, ja Maejesan kaupungin päämiehen, ja Joan Joahaksen pojan, kanslerin, parantamaan Herran Jumalansa huonetta.
Et la dix-huitième année de son règne, depuis qu'il eut nettoyé le pays, et le Temple, il envoya Saphan fils d'Atsalja, et Mahaséja le capitaine de la ville, et Joah fils de Joachaz, commis sur les registres, pour réparer la maison de l'Eternel son Dieu;
9 Niin he tulivat Hilkian ylimmäisen papin tykö ja antoivat hänelle rahan, joka Jumalan huoneesen viety oli, jonka ovenvartiat Leviläiset koonneet olivat Manassesta, Ephraimista, ja kaikilta jääneiltä Israelista ja kaikelta Juudalta ja Benjaminilta, ja Jerusalemin asuvaisilta.
Et ils vinrent vers Hilkija le grand Sacrificateur, et on délivra l'argent qu'on apportait dans la maison de Dieu, lequel les Lévites, gardes des vaisseaux, avaient amassé de la main de Manassé, et d'Ephraïm, et de tout le reste d'Israël, et de tout Juda, et de Benjamin; puis ils s'en retournèrent à Jérusalem;
10 Ja niin he antoivat sen Herran huoneen teettäjille; ne taas antoivat niille, jotka Herran huoneessa työtä tekivät huoneen rakentamisessa ja parantamisessa;
On le délivra, [dis-je], entre les mains de ceux qui avaient la charge de l'ouvrage, [et] qui étaient commis sur la maison de l'Eternel; et ceux qui avaient la charge de l'ouvrage, [et] qui travaillaient dans la maison de l'Eternel, le distribuaient pour refaire et réparer le Temple.
11 Ne sitte antoivat sen sepille ja rakentajille, ostaa hakatuita kiviä ja puita liitteiksi, kaariksi ja maloiksi huoneisiin, jotka Juudan kuninkaat olivat hävittäneet.
Et ils le distribuaient aux charpentiers et aux maçons, pour acheter des pierres de taille, et du bois pour les lambris, et pour planchéier les maisons que les Rois de Juda avaient gâtées.
12 Ja miehet tekivät työtä uskollisesti. Ja heidän ylitsensä asetettiin Jahat ja Obadia Leviläiset Merarin lapsista, Sakaria ja Mesullam Kahatilaisten lapsista, työtä kiiruhtamaan. Ja jokainen Leviläinen taisi soittaa kanteletta.
Et ces gens-là s'employaient fidèlement à cet ouvrage. Or Jahath et Hobadia Lévites, d'entre les enfants de Mérari, étaient commis sur eux; et Zacharie et Mésullam, d'entre les enfants des Kéhathites, [avaient la charge] de les solliciter [au travail]; et ces Lévites étaient tous intelligents dans les instruments de musique.
13 Kantajain ja kaikkinaisen työn teettäjäin päällä kaikissa viroissa olivat Leviläisistä kirjoittajat, esimiehet ja ovenvartiat.
[Il y en avait] aussi [qui étaient commis] sur ceux qui portaient les faix, et des solliciteurs sur tous ceux qui vaquaient à l'ouvrage dans quelque service que ce fût; les Scribes, les prévôts, et les portiers étaient d'entre les Lévites.
14 Ja kuin he ottivat rahan ulos, joka Herran huoneesen pantu oli, löysi Hilkia Herran lakikirjan, joka Moseksen kautta annettu oli.
Or comme on tirait l'argent qui avait été apporté dans la maison de l'Eternel, Hilkija le Sacrificateur trouva le Livre de la Loi de l'Eternel, donné par le moyen de Moïse.
15 Ja Hilkia vastasi ja sanoi Saphanille kirjoittajalle: minä löysin lakikirjan Herran huoneesta; ja Hilkia antoi kirjan Saphanille.
Alors Hilkija prenant la parole dit à Saphan le Secrétaire: J'ai trouvé le Livre de la Loi dans la maison de l'Eternel. Et Hilkija donna le Livre à Saphan.
16 Niin Saphan vei kirjan kuninkaalle, ilmoitti kuninkaalle asian ja sanoi: kaikki mitä palvelias käsiin annettu on, sen he tekevät.
Et Saphan apporta le Livre au Roi; et il fit le rapport de tout au Roi, en disant: Tes serviteurs font tout ce qu'on leur a donné à faire.
17 Ja he kokosivat rahan, joka Herran huoneesta löydetty oli, ja antoivat sen teettäjille ja tekijöille.
Et ils ont amassé l'argent qui a été trouvé dans la maison de l'Eternel, et l'ont livré entre les mains des commissaires, et entre les mains de ceux qui ont la charge de l'ouvrage.
18 Niin Saphan kirjoittaja ilmoitti kuninkaalle, sanoen: pappi Hilkia antoi minulle yhden kirjan; ja Saphan luki siitä kuninkaan edessä.
Saphan le Secrétaire fit aussi entendre au Roi, en disant: Hilkija le Sacrificateur m'a donné un Livre; et Saphan le lut devant le Roi.
19 Ja kuin kuningas kuuli lain sanat, repäisi hän vaatteensa.
Et il arriva que dès que le Roi eut entendu les paroles de la Loi, il déchira ses vêtements;
20 Niin kuningas käski Hilkian ja Ahikamin Saphanin pojan, ja Abdonin Miikan pojan, ja Saphanin kirjoittajan, ja Asajan kuninkaan palvelian ja sanoi:
Et commanda à Hilkija, à Ahikam fils de Saphan, à Habdon fils de Mica, à Saphan le Secrétaire, et à Hasaja serviteur du Roi, en disant:
21 Menkäät ja kysykäät Herralta minun edestäni ja niiden edestä, jotka vielä jääneet ovat Israelissa ja Juudassa, kirjan sanoista, joka löydetty on; sillä Herran viha on hirmuinen, joka meihin on syttynyt, ettei isämme ole pitäneet Herran sanaa ja tehneet niinkuin tässä kirjassa kirjoitettu on.
Allez, enquérez-vous de l'Eternel pour moi, et pour ce qui est de reste en Israël, et en Juda, touchant les paroles de ce Livre qui a été trouvé; car la colère de l'Eternel est grande, et elle a fondu sur nous, parce que nos pères n'ont point gardé la parole de l'Eternel, pour faire selon tout ce qui est écrit dans ce Livre.
22 Niin Hilkia meni niiden kanssa, jotka kuninkaalta lähetetyt olivat, prophetissan Huldan, Sallumin Takehatin pojan, Hasran pojanpojan, vaatetten kätkiän emännän tykö, joka asui toisella puolella Jerusalemissa, ja puhuivat sitä hänelle.
Hilkija donc et les gens du Roi s'en allèrent vers Hulda la Prophétesse, femme de Sallum, fils de Tokhath, fils de Hasra, Garde des vêtements, laquelle demeurait à Jérusalem au collège, et lui parlèrent selon ces choses.
23 Ja hän sanoi heille: näin sanoo Herra Israelin Jumala: sanokaat sille miehelle, joka teidät minun tyköni lähettänyt on:
Et elle leur répondit: Ainsi a dit l'Eternel le Dieu d'Israël: Dites à l'homme qui vous a envoyés vers moi:
24 Näin sanoo Herra: katso, minä saatan onnettomuuden tämän paikan päälle ja sen asuvaisten päälle, ja kaikki kiroukset, jotka siinä kirjassa kirjoitetut ovat, joka Juudan kuninkaan edessä luettiin;
Ainsi a dit l'Eternel: Voici, je m'en vais faire venir du mal sur ce lieu-ci et sur ses habitants, [savoir] toutes les exécrations du serment qui sont écrites au Livre qu'on a lu devant le Roi de Juda.
25 Että he ovat hyljänneet minun ja suitsuttaneet vieraille jumalille, vihoittaaksensa minua kaikilla kättensä töillä, ja minun vihani syttyy tämän paikan päälle ja ei pidä sammutettaman.
Parce qu'ils m'ont abandonné, et qu'ils ont fait des encensements aux autres dieux, pour m'irriter par toutes les œuvres de leurs mains, ma colère a fondu sur ce lieu-ci, et elle ne sera point éteinte.
26 Ja teidän pitää näin sanoman Juudan kuninkaalle, joka teidät lähettänyt on kysymään Herralta: näin sanoo Herra Israelin Jumala: näistä sanoista, jotka sinä kuulit:
Mais quant au Roi de Juda qui vous a envoyés pour s'enquérir de l'Eternel, vous lui direz ainsi: L'Eternel le Dieu d'Israël dit ainsi, touchant les paroles que tu as entendues;
27 Että sinun sydämes on pehmentynyt ja sinä olet sinus nöyryyttänyt Jumalan edessä, koskas hänen sanansa kuulit tätä paikkaa vastaan ja sen asuvaisia vastaan, ja olet itses nöyryyttänyt minun edessäni, repinyt vaattees ja itkenyt minun edessäni, niin minä myös olen sinua kuullut, sanoo Herra.
Parce que ton cœur s'est amolli, et que tu t'es humilié devant Dieu, quand tu as entendu ces paroles contre ce lieu-ci, et contre ses habitants, et que t'étant humilié devant moi, tu as déchiré tes vêtements, et as pleuré devant moi, je t'ai aussi exaucé, dit l'Eternel.
28 Katso, minä kokoon sinun isäis tykö, ettäs kootaan hautaas rauhassa, ettei sinun silmäs pidä näkemän kaikkea sitä onnettomuutta, jonka minä tämän paikan päälle ja sen asuvaisten päälle saatan. Ja he sanoivat sen kuninkaalle jälleen.
Voici, je vais te retirer avec tes pères, et tu seras retiré dans tes sépulcres en paix, et tes yeux ne verront point tout ce mal que je vais faire venir sur ce lieu-ci, et sur ses habitants; et ils rapportèrent le tout au Roi.
29 Niin kuningas lähetti ja kokosi kaikki vanhimmat Juudasta ja Jerusalemista.
Alors le roi envoya assembler tous les Anciens de Juda et de Jérusalem.
30 Ja kuningas meni ylös Herran huoneesen, ja kaikki Juudan miehet ja Jerusalemin asuvaiset, ja papit ja Leviläiset, ja kaikki kansa, sekä suuret että pienet; ja luettiin heidän korvainsa kuullen kaikki liitonkirjan sanat, joka oli löydetty Herran huoneesta.
Et le Roi monta en la maison de l'Eternel avec tous les hommes de Juda, et les habitants de Jérusalem, et les Sacrificateurs et les Lévites, et tout le peuple, depuis le plus grand jusqu'au plus petit, et on lut devant eux toutes les paroles du Livre de l'alliance, qui avait été trouvé dans la maison de l'Eternel.
31 Niin kuningas seisoi siallansa ja teki liiton Herran edessä, että heidän piti vaeltaman Herran jälkeen ja pitämän hänen käskynsä, todistuksensa ja säätynsä kaikesta sydämestänsä ja kaikesta sielustansa, ja tekemän kaikkein liiton sanain jälkeen, kuin ovat kirjoitetut tässä kirjassa.
Et le Roi se tint debout en sa place, et traita devant l'Eternel cette alliance-ci; qu'ils suivraient l'Eternel, et qu'ils garderaient ses commandements, ses témoignages, et ses statuts, [chacun] de tout son cœur, et de toute son âme, en faisant les paroles de l'alliance écrites dans ce Livre.
32 Ja hän antoi seisoa kaikki, jotka olivat Jerusalemissa ja Benjaminissa. Ja Jerusalemin asuvaiset tekivät Jumalan, isäinsä Jumalan liiton jälkeen.
Et il fit tenir debout tous ceux qui se trouvèrent à Jérusalem et en Benjamin; et ceux qui étaient à Jérusalem firent selon l'alliance de Dieu, le Dieu de leurs pères.
33 Ja Josia otti kaikki kauhistukset pois kaikesta maasta, joka Israelin lasten oma oli, ja vaati kaikkia, jotka Israelista löydettiin, palvelemaan Herraa Jumalaansa; kaikkena hänen elinaikanansa ei he luopuneet Herrasta isäinsä Jumalasta.
Josias donc ôta de tous les pays [qui appartenaient] aux enfants d'Israël toutes les abominations; et obligea tous ceux qui se trouvèrent en Israël à servir l'Eternel leur Dieu; [et] ils ne se détournèrent point de l'Eternel, le Dieu de leurs pères, pendant qu'il vécut.
