2 Aikakirja 32
1 Näiden tekoin ja tämän totuuden jälkeen tuli Sanherib Assurin kuningas ja meni Juudaan, ja sioitti itsensä vahvain kaupunkein eteen, ja ajatteli ne itsellensä voitaaksensa.
Yuemkamcu lah hno a sak awh hnukkhu, Assiria siangpahrang Sennacherib hah a tho teh, Judah ram lah a kâen. Kalup e khopui la hanelah noe lahoi a kalup awh.
2 Kuin Jehiskia näki Sanheribin tulevan, ja että hänen kasvonsa olivat käännetyt sotimaan Jerusalemia vastaan,
Sennacherib hah a tho teh, Jerusalem tuk han a noe e hah Hezekiah ni a thai toteh,
3 Piti hän neuvoa ylimmäistensä ja väkeväinsä kanssa, tukitaksensa vesilähteet, jotka ulkona kaupungista olivat; ja he auttivat häntä.
kho alawilah kaawm e tuinaw tapuet hanelah, kahrawikungnaw hoi athakaawme taminaw koe pouknae a hei teh ahni hah a kabawp awh.
4 Sillä paljo kansaa kokoontui, ja he tukitsivat kaikki lähteet ja vuotavan ojan keskellä maata, ja sanoivat: miksi Assurin kuninkaat tultuansa pitäis paljon vettä löytämän?
Hot patetlah tami moikapap a kamkhueng awh teh, tuinaw pueng hoi kho dawk ka lawng e naw hah a paka awh. Bangkongmaw, Assiria siangpahrang a kâen vaiteh, tui moikapap a tawn han, telah a ti.
5 Ja hän vahvisti itsensä ja rakensi kaikki rauvenneet muurit, ja korotti tornin tasalle, ja vielä sitte (rakensi) ulkonaiselle puolelle toisen muurin, ja vahvisti Millon Davidin kaupungissa, ja antoi tehdä paljon aseita ja kilpiä,
Hottelah hoi kalupnae katimnaw pueng tha a patho awh teh a sak awh. Imrasang hah alawilah kalupnae hoi a sak. Devit kho e Millo rapan a caksak awh teh, senehmaica hoi bahling moikapap lah a sak.
6 Ja asetti sodanpäämiehet kansan päälle, ja kokosi heitä tykönsä kaupungin portin kadulla, ja puhui sydämellisesti heidän tykönsä ja sanoi:
Tarantuknae koe kahrawikung kacuenaw a rawi awh. Khopui longkha koe a kamkhueng sak awh.
7 Olkaat rohkiat ja hyvässä turvassa, älkäät peljätkö ja älkäät vavahtuko Assurin kuningasta ja kaikkea sitä joukkoa, joka hänen kanssansa on; sillä meidän kanssamme on enempi kuin hänen kanssansa.
Thasai lahoi tarankahawilah awm awh haw. Assiria siangpahrang hoi ahni koe kaawmnaw takhek awh hanh. Na lungpout awh hanh. Bangkongtetpawiteh, maimouh koelah kampang e teh, ahnimouh koelah kampang e hlak a thasaihnawn.
8 Hänen kanssansa on lihallinen käsivarsi, vaan meidän kanssamme on Herra meidän Jumalamme, auttamassa meitä ja sotimassa meidän edestämme. Ja kansa luotti Jehiskian Juudan kuninkaan sanoihin.
Ahnimouh koe kampang e teh takthai ransa lah ao. Na kabawm hane hoi na ka tuk khai hane maimouh koe lah ka kampang e teh Cathut doeh telah thapoenae lawk a dei. Taminaw ni Judah siangpahrang Hezekiah ni a dei e dawk a kâuep awh.
9 Sitte lähetti Sanherib Assurin kuningas palveliansa Jerusalemiin, (sillä hän oli Lakiksen edessä ja kaikki hänen sotaväkensä hänen kanssansa) Jehiskian Juudan kuninkaan tykö ja koko Juudan tykö, joka Jerusalemissa oli, ja antoi heille sanoa:
Hathnukkhu Assiria siangpahrang Sennacherib ni ama hoi a ransanaw teh, Lakhish vah ao awh. Judah siangpahrang Hezekiah hoi Jerusalem e Judah taminaw pueng koevah,
10 Näin sanoo Sanherib Assurin kuningas: mihinkä te uskallatte, jotka olette piiritetyssä Jerusalemissa?
Assiria siangpahrang Sennacherib hettelah a dei, Jerusalem la hanelah bangkongmaw na yuem awh hoeh.
11 Eikö Jehiskia petä teitä, saattain teitä kuolemaan nälästä ja janosta, ja sanoen: Herra meidän Jumalamme pelastaa meitä Assurin kuninkaan kädestä?
Hezekiah ni, BAWIPA Cathut ni Assiria siangpahrang kut dawk hoi na rungngang han telah vonhlam tui kahran laihoi na due awh nahane dawk na pasawt awh nahoehmaw.
12 Eikö hän ole se Jehiskia, joka hänen korkeutensa ja alttarinsa on heittänyt pois, ja puhunut Juudalle ja Jerusalemille sanoen: teidän pitää rukoileman yhden alttarin edessä ja sen päällä suitsuttaman?
Hezekiah ni doeh Cathut e hmuenrasang hoi khoungroenaw a pahnawt teh, khoungroe buet touh e hmalah nangmouh ni na bawk awh han. Hote khoungroe van vah, hmuitui hah hmai na sawi awh han telah Judah khoca, Jerusalem khocanaw hah kâ poe hoeh namaw.
13 Ettekö te tiedä, mitä minä ja isäni tehneet olemme kaikille kansoille maakunnissa? ovatko pakanain jumalat maakunnissa joskus voineet pelastaa maansa minun kädestäni?
Kai hoi mintoenaw ni ram tangkuem ka sak awh e na panuek awh hoeh maw. Bangpatetlae miphun Cathut ni nakunghai, ka kut thung hoi a ram hah a rungngang thai yaw maw.
14 Kuka on kaikista pakanain jumalista, jotka isäni kironneet ovat, joka on voinut ottaa ulos kansansa minun kädestäni, että teidän Jumalanne vois ottaa ulos teitä minun kädestäni?
Bangpatete miphun cathut maw, ka mintoenaw ni a raphoe awh hoeh e, ka kut thung hoi ka hlout e hoi a rungngang thai e ouk kaawm. Na Cathut ni hai ka kut thung hoi na rungngang thai han namaw.
15 Niin älkäät siis nyt antako Jehiskian vietellä teitänne, älkään myös uskottako teitä, ja älkäät te uskoko häntä; sillä jos ei kaikkein pakanain valtakuntain jumalat ole voineet auttaa ulos kansaansa minun kädestäni ja isäni kädestä, paljo vähemmin myös teidän Jumalanne ottaa ulos teitä minun kädestäni.
Hatdawkvah, Hezekiah ni na dum awh nahanh seh. Hot patetlah na tacuek awh nahanh seh. Ahni teh yuem awh hanh. Bangkongtetpawiteh, bangpatet lae miphun cathut hoi, bangpatet e uknaeram cathut nihai, ka kut thung hoi ka mintoenaw e kut thung hoi na ka rungngang thai hane awm boihoeh. Bangtelamaw, nangmae cathut ni bout na rungngang thai awh han rah, telah Jerusalem vah tami a patoun.
16 Ja vielä hänen palveliansa puhuivat enemmän Herraa Jumalaa vastaan ja hänen palveliaansa Jehiskiaa vastaan.
A taminaw ni hothlak hoe kacaihnawn lah BAWIPA Cathut hoi a san Hezekiah kong dawk kathout lahoi lawk a dei awh.
17 Hän kirjoitti myös kirjat häväistäksensä Herraa Israelin Jumalaa, ja puhui häntä vastaan ja sanoi: niinkuin maakuntain pakanain jumalat ei ole auttaneet kansaansa minun kädestäni, niin ei pidä Jehiskiankaan Jumalan pelastaman kansaansa minun kädestäni.
Isarel BAWIPA Cathut a lungkhuek sak hane hoi dudam lahoi ca a thut. Ram pueng miphun pueng cathutnaw ni ka kut thung hoi a taminaw a rungngang thai hoeh e patetlah Hezekiah Cathut nihai, ka kut dawk hoi a taminaw rungngang thai mahoeh telah a ti.
18 Ja he huusivat korkialla äänellä Juudan kielellä Jerusalemin kansalle, joka muurin päällä olivat, peljättääksensä ja hämmästyttääksensä heitä, että he olisivat voittaneet kaupungin.
Khopui a la thai awh nahan, a pakhi awh teh a lungpuen sak awh nahan Jerusalem kalupnae koe kaawmnaw hah Hebru lawk lahoi kacaipounglah pou a hram sin awh.
19 Ja he puhuivat Jerusalemin Jumalaa vastaan, niinkuin maan kansain jumalia vastaan, jotka ihmisten käsiteot olivat.
Jerusalem Cathut teh, tami kut hoi sak e talai cathut patetlah a dudam awh.
20 Mutta kuningas Jehiskia ja Jesaia propheta Amotsin poika rukoilivat sitä vastaan ja huusivat taivaasen.
Siangpahrang Hezekiah hoi Amoz capa profet Isaiah niteh, haw e hno dawk a ratoum teh kalvan kaawm e hah a kaw.
21 Ja Herra lähetti enkelin, joka surmasi kaikki väkevät sotajoukosta ja päämiehet ja ylimmäiset Assurin kuninkaan leirissä, niin että hän häpiällä palasi maallensa. Ja kuin hän meni jumalansa huoneesen, tappoivat ne, jotka hänen ruumiistansa tulleet olivat, hänen siellä miekalla.
BAWIPA ni kalvantami a patoun teh, ama ni Assiria siangpahrang a roenae koe e tarankahawi ni teh athakaawme taminaw hoi kahrawikung kacuenaw hah a thei awh. Hottelahoi minhmai ka mathout lahoi a ram koelah a ban. A cathut im vah a cei lahun nah, a thung hoi e a canaw roeroe ni tahloi hoi a thei awh.
22 Ja niin autti Herra Jehiskiaa ja Jerusalemin kaupungin asuvaisia Sanheribin Assurin kuninkaan kädestä ja kaikkein muiden kädestä, ja varjeli heitä kaikilta, jotka ympäristöllä olivat.
Hot patetlah BAWIPA ni Hezekiah hoi Jerusalem taminaw teh Assiria siangpahrang Sennacherib kut dawk hoi alouke tami kut dawk hoi a rungngang teh a tengpam e naw thung hoi a ring awh.
23 Ja moni kantoi Herralle lahjoja Jerusalemiin ja Jehiskialle Juudan kuninkaalle kalliita kaluja; ja niin hän sitte korotettiin kaikkein pakanain edessä.
Tami moikapap ni Jerusalem vah BAWIPA hanlah hno a sin awh. Aphu kaawm poung e hnonaw hah Judah siangpahrang Hezekiah koevah a poe awh. Hatnae tueng hoi teh, miphun pueng e mithmu vah oup e lah ao.
24 Siihen aikaan sairasti Jehiskia kuolemantautia, ja hän rukoili Herraa; ja hän puhui hänelle ja antoi hänelle ihmeen.
Hatnae tueng dawk Hezekiah teh meimei kadout lah a pataw. BAWIPA koevah a ratoum, lawk a dei pouh teh mitnoutnae a poe.
25 Vaan Jehiskia ei maksanut mitä hänelle annettu oli; sillä hänen sydämensä oli paisunut; sentähden tuli viha hänen päällensä ja Juudan ja Jerusalemin päälle.
Hatei teh Hezekiah ni ahni hanelah hawinae sak ngai hoeh. Bangkongtetpawiteh, a kâoup. Hatdawkvah, ama hoi Judah tami hoi Jerusalem lathueng lungkhueknae a pha.
26 Mutta Jehiskia nöyryytti itsensä sydämensä ylpeydestä, hän ja Jerusalemin asuvaiset; sentähden ei Herran viha tullut heidän päällensä Jehiskian elinaikana.
Hezekiah ni a lungthin a kâoupnae hah pankângai lahoi amahoima Jerusalem taminaw hoi a kârahnoum awh. Hottelah Hezekiah a hring nathung vah, BAWIPA lungkhueknae hah a lathueng phat pouh boihoeh toe.
27 Ja Jehiskialla oli rikkautta ja kunniaa sangen paljo; sillä hän teki itsellensä suuret tavarat hopiasta, kullasta ja kalliista kivistä, jaloista yrteistä, kilvistä ja kaikkinaisista kalliista kaluista,
Hezekiah teh hnopai moikapap a tawn dawkvah a bari awh. Ngun, sui, talung aphu kaawm, hmuitui, bahling, kahawi e hnopai hrueknae im hai a sak.
28 Ja aittoja jyviä, viinaa ja öljyä varten, ja pihatot kaikinaisille eläimille ja karsinat lampaille,
Capainaw, misurtui, satui, pâtungnae im hai a sak. Hahoi saring phunkuep hoi tu hrueknae imnaw hah a sak.
29 Ja rakensi itsellensä kaupungeita, ja hänellä oli karjaa, lampaita ja härkiä kyllä; sillä Jumala antoi hänelle sangen paljon rikkautta.
Khoha a thawng teh, tuhu hoi maitohu moikapap a tawn. Bangkongtetpawiteh, Cathut ni a tawnta sak.
30 Hän on se Jehiskia, joka tukitsi ylimmäisen vesijuoksun Gihonissa ja johdatti sen alaskäsin länteen päin Davidin kaupunkiin; sillä Jehiskia oli onnellinen kaikissa teoissansa.
Hezekiah ni Gihon palang hah a pauem teh, Devit khopui kanîloumlah a lawng sak. Hottelah Hezekiah teh a sak nah tangkuem a lamcawn.
31 Mutta kuin Babelin päämiesten lähetyssana oli hänen tykönsä lähetetty, kysymään sitä ihmettä, joka maalla tapahtunut oli, hylkäsi Jumala hänen, kiusataksensa häntä, että kaikki tiedettäisiin, mitä hänen sydämessänsä oli.
Babilon bawinaw ni laicei a patoun teh a ram e kângairu hno a sak e a paceinae dawkvah, a lungthin dawk kaawm e pueng a panue thai awh nahan Cathut ni a tanouk teh, hnamthun takhai.
32 Mitä enempi Jehiskiasta sanomista on ja hänen laupiudestansa: katso, se on kirjoitettu Jesaian prophetan Amotsin pojan näyssä, ja Juudan ja Israelin kuningasten kirjassa.
Hezekiah tawksaknae pueng dawk hoi kaawm rae hawinae a sak e naw teh, khenhaw! Amoz capa profet Isaiah kamnuenae cauk, Judah Isarel siangpahrangnaw setouknae dawk a thut awh nahoehmaw.
33 Ja Jehiskia nukkui isäinsä kanssa, ja he hautasivat hänen ylemmä Davidin lasten hautoihin. Ja kaikki Juuda ja Jerusalemin asuvaiset tekivät hänelle kunniaa hänen kuollessansa. Ja hänen poikansa Manasse tuli kuninkaaksi hänen siaansa.
Hezekiah teh, a na mintoenaw koe a i teh, Devit capanaw e phuen dawk, kahawipoung e tangkom koe a pakawp awh. Judahnaw hoi Jerusalem taminaw ni Hezekiah a due toteh a sungren sak awh. A capa Manasseh ni a yueng lah a uk.
