2 Aikakirja 30
1 Ja Jehiskia lähetti kaiken Israelin ja Juudan tykö, ja kirjoitti kirjat Ephraimille ja Manasselle, että heidän piti tuleman Herran huoneesen Jerusalemiin, pitämään Herralle Israelin Jumalalle pääsiäistä.
Hezekia nooro wach ni jo-Israel duto gi jo-Juda kendo nondiko barupe ni jo-Efraim kod jo-Manase kokwayogi mondo gibi Jerusalem e hekalu mar Jehova Nyasaye mondo gitim Sap Pasaka ni Jehova Nyasaye ma Nyasach jo-Israel.
2 Ja kuningas piti neuvoa ylimmäistensä kanssa ja koko seurakunnan kanssa Jerusalemissa, pääsiäisen pitämisestä toisena kuukautena.
Ruoth gi jodonge kod joma nochokore Jerusalem nowinjore ni gitim Sap Pasaka e dwe mar ariyo.
3 Sillä ei he taitaneet sitä pitää siihen aikaan, sillä papit ei olleet vielä täydellisesti pyhittäneet itseänsä, eikä kansa ollut tullut kokoon Jerusalemiin.
Ne ok ginyal time e kinde mane onego otime nimar jodolo moromo ne pok opwodhore to ji bende ne pok ochokore Jerusalem.
4 Ja tämä kelpasi kuninkaalle ja koko seurakunnalle.
Chenroni ne berne ruoth kod joma nochokore.
5 Ja he toimittivat niin, että se kuulutettiin kaikessa Israelissa Bersebasta Daniin asti, tulemaan ja pitämään Herralle Israelin Jumalalle pääsiäistä Jerusalemissa; sillä ei se pidetty suureen aikaan, niinkuin kirjoitettu on.
Negingʼado bura mondo giland wachni e Israel duto kochakore Bersheba nyaka Dan kagiluongo ji mondo gibi Jerusalem otim Pasaka mar Jehova Nyasaye Nyasach Israel nikech ne pok otime gi ji mangʼeny kaka ondiki.
6 Ja sanansaattajat menivät kirjain kanssa, kuninkaan ja hänen päämiestensä kädestä, kaiken Israelin ja Juudan lävitse kuninkaan käskystä, ja sanoivat: te Israelin lapset, kääntäkäät teitänne Herran Abrahamin, Isaakin ja Israelin Jumalan tykö, niin hän kääntää itsensä päässeiden tykö, jotka vielä ovat jääneet Assyrian kuninkaan kädestä.
Omiyo joote nodhi Israel gi Juda duto kaka ruoth nochiko ka gitingʼo barupe mane oa ir ruoth kod jodonge mondikie niya, “Jo-Israel dwoguru ir Jehova Nyasaye ma Nyasach Ibrahim gi Isaka kod Israel mondo mi oduog iru un joma odongʼ mosetony e lwet ruodhi mag Asuria.
7 Ja älkäät olko niinkuin isänne ja niinkuin veljenne, jotka väärin tekivät Herraa isäinsä Jumalaa vastaan; ja hän antoi heidät hävitykseksi, niinkuin te itse näette.
Kik ubed ka kwereu gi oweteu mane oweyo luwo Jehova Nyasaye ma Nyasach kwereu momiyo gidoko gima iluoro mana kaka uneno sani.
8 Niin älkäät nyt olko uppiniskaiset, niinkuin teidän isänne, mutta antakaat kättä Herralle ja tulkaat hänen pyhäänsä, jonka hän on pyhittänyt ijankaikkisesti, ja palvelkaat Herraa Jumalaanne, niin hänen vihansa julmuus kääntyy teistä pois.
Kik ubed gi tok matek kaka kwereu nobedo, bolreuru ni Jehova Nyasaye. Biuru e kama ler mar lemo ma osepwodho nyaka chiengʼ. Tineuru Jehova Nyasaye ma Nyasachu mondo mi mirimbe mager owuog kuomu.
9 Sillä jos te käännytte Herran tykö, niin veljenne ja lapsenne saavat armon niiden edessä, jotka heitä vankina pitävät, että he tulevat tähän maahan jälleen; sillä Herra teidän Jumalanne on armollinen ja laupias, ja ei käännä kasvojansa pois teistä, jos te käännytte hänen tykönsä.
Ka udwogo ir Jehova Nyasaye eka joweteu gi nyithindu notimnegi ngʼwono mi nowegi giduogi e pinygi kod joma noterogi e twech nikech Jehova Nyasaye ma Nyasachu en jangʼwono kendo en gihera maduongʼ omiyo ok noloknu ngʼeye ka udwogo ire.”
10 Ja sanansaattajat menivät yhdestä kaupungista niin toiseen Ephraimin ja Manassen maalla Sebuloniin asti; mutta ne nauroivat ja pilkkasivat heitä.
Joote nodhi e dala ka dala e piny Efraim gi Manase duto nyaka ochopo Zebulun to ji nocharogi kendo nyierogi.
11 Kuitenkin muutamat Asserista, Manassesta ja Sebulonista nöyryyttivät itsensä ja tulivat Jerusalemiin.
To kata kamano jo-Asher moko kod jo-Manase kaachiel gi jo-Zebulun nobolore modhi Jerusalem.
12 Ja Jumalan käsi tuli myös Juudaan, että hän antoi heille yksimielisen sydämen, tekemään kuninkaan ja ylimmäisten käskyä, Herran sanan jälkeen.
To e piny Juda bende ema ne lwet Nyasaye ne nitie kuom jogo mondo omigi bedo e paro achiel mondo gitim gima ruoth gi jodonge nochiko kaluwore gi wach mar Jehova Nyasaye.
13 Ja paljo kansaa tuli Jerusalemiin kokoon, pitämään happamattoman leivän juhlapäivää, toisena kuukautena, sangen suuri kokous.
Ji mangʼeny nochokore Jerusalem e dwe mar ariyo mondo gitim Sap Makati ma ok oketie Thowi.
14 Ja he nousivat ja kukistivat alttarit, jotka olivat Jerusalemissa, ja ottivat kaikki suitsutukset pois ja heittivät Kidronin ojaan,
Negigolo kende mag misango miwangʼoe liswa mane nitie Jerusalem kaachiel gi kende mag misango miwangʼoe ubani mi giwitogi e Holo mar Kidron.
15 Ja teurastivat pääsiäisen neljäntenä päivänä toisena kuukautena. Ja papit ja Leviläiset häpesivät, ja pyhittivät itsensä, ja kantoivat polttouhria Herran huoneesen,
Ne giyangʼo nyarombo mar Pasaka Chiengʼ mar apar gangʼwen mar dwe mar ariyo jodolo kod jo-Lawi noyudo wichkuot omiyo negipwodhore mi gikelo misengini miwangʼo pep e hekalu mar Jehova Nyasaye.
16 Ja seisoivat järjestyksessänsä niinkuin pitikin, Moseksen Jumalan miehen lain jälkeen. Ja papit priiskottivat Leviläisten kädestä.
Bangʼe negikawo keregi mapile kaka ondikie chike Musa ngʼat Nyasaye. Jodolo nokiro remo manomigi kod jo-Lawi.
17 Sillä monta oli seurakunnassa, jotka ei olleet pyhittäneet itsiänsä; sentähden teurastivat Leviläiset pääsiäisen kaikkein niiden edestä, jotka ei olleet puhtaat, pyhittääksensä heitä Herralle.
Nikech ji mangʼeny ei oganda ne pod ok opwodhore, nochuno jo-Lawi mondo oyangʼ nyirombe mag Sap Pasaka ni jogo duto mane ok ler kendo ne ok nyal chiwo nyirombegi ni Jehova Nyasaye.
18 Sillä paljo kansaa oli, suuri joukko Ephraimista, Manassesta, Isaskarista ja Sebulonista, jotka ei itsiänsä puhdistaneet, vaan söivät pääsiäislampaan, ei niinkuin kirjoitettu on. Mutta Jehiskia rukoili heidän edestänsä ja sanoi: Herra, joka on hyvä, hän olkoon armollinen heille.
Kata obedo ni ji mathoth manowuok e piny Efraim gi Manase gi Isakar kod Zebulun ne ok opwodhore, to kata kamano negichamo Pasaka ka ok giluwo gima nondiki. To Hezekia nolamonigi kawacho niya, “Mad Jehova Nyasaye mangʼwon owene ngʼato angʼata,
19 Kaikille, jotka sydämensä asettivat etsimään Herraa isäinsä Jumalaa, vaikka ei he ole pyhän puhtauden jälkeen.
moseketo chunye mondo oluw Nyasaye ma en Jehova Nyasaye ma Nyasach kwerene kata obedo ni ok oler kaluwore gi chike mag kama ler mar lemo.”
20 Ja Herra kuuli Jehiskian rukouksen ja paransi kansan.
Omiyo Jehova Nyasaye nowinjo kwayo mar Hezekia mochango jogo.
21 Niin Israelin lapset, jotka olivat Jerusalemissa, pitivät happamattoman leivän juhlaa seitsemän päivää suurella ilolla. Ja papit ja Leviläiset kiittivät Herraa joka päivä Herran väkevillä kanteleilla.
Jo-Israel mane nitiere Jerusalem notimo Sap Makati ma ok oketie Thowi kuom ndalo abiriyo ka gimor gi-ilo maduongʼ ka jo-Lawi kod jodolo werne Jehova Nyasaye pile ka pile ka gigoyo thumbe mag pak mar Jehova Nyasaye.
22 Ja Jehiskia puhui ystävällisesti kaikkein Leviläisten kanssa, joilla oli hyvä ymmärrys Herrasta; ja söivät juhlaa koko seitsemän päivää, ja uhrasivat kiitosuhria, ja kiittivät Herraa isäinsä Jumalaa.
Hezekia nojiwo jo-Lawi duto mane ongʼeyo tich mar tiyo ne Jehova Nyasaye. Kuom ndalo abiriyo negichamo chiemo mane opognigi kendo negitimo misango mar lalruok kagipako Jehova Nyasaye ma Nyasach kweregi.
23 Ja koko seurakunta mielistyi pitämään vielä toiset seitsemän päivää, ja he pitivät myös ne seitsemän päivää ilolla.
Jogo mane ochokore nowinjore mondo gimed timo sawoni ndalo abiriyo mamoko, omiyo kuom ndalo abiriyo mamoko negitimo kamano gi mor.
24 Sillä Jehiskia Juudan kuningas antoi ylennykseksi kansalle tuhannen mullia ja seitsemäntuhatta lammasta. Ja ylimmäiset antoivat ylennykseksi kansalle tuhannen mullia ja kymmenentuhatta lammasta; ja monta pappia pyhitti itsensä.
Hezekia ruodh Juda nochiwo ni joma nochokore rwedhi alufu achiel kod rombe gi diek alufu abiriyo, to jodonge nochiwonegi rwedhi alufu achiel kod rombe gi diek alufu apar. Jodolo mangʼeny ahinya nopwodhore.
25 Ja koko Juudan seurakunta iloitsi ja papit ja Leviläiset, ja koko seurakunta, joka oli tullut Israelista, niin myös muukalaiset, jotka olivat tulleet Israelin maalta, ja ne kuin asuivat Juudassa.
Joma nochokore duto mane oa Juda kaachiel gi jodolo kod jo-Lawi kod joma nochokore koa Israel kaachiel gi jodak mane odak Israel kod mane odak Juda ne mor gi ilo.
26 Ja silloin oli suuri ilo Jerusalemissa, että Salomon Davidin pojan Israelin kuninkaan ajasta ei ole senkaltaista ollut Jerusalemissa.
Ne nitie mor maduongʼ Jerusalem mapok nobedo Jerusalem chakre ndalo Solomon wuod Daudi ma ruodh Israel.
27 Ja papit ja Leviläiset nousivat ja siunasivat kansaa, ja heidän äänensä kuultiin, ja heidän rukouksensa tuli hänen pyhään asumiseensa taivaasen.
Jodolo gi jo-Lawi nochungʼ mondo ogwedh ji, kendo Nyasaye nowinjogi nikech lembgi nochopo e polo kar dakne maler.
