< 2 Aikakirja 23 >
1 Seitsemäntenä vuonna rohkaisi Jojada itsensä ja otti sodanpäämiehet, Asarian Jerohamin pojan, Ismaelin Johananin pojan, Asarian Obedin pojan, Maesejan Adajan pojan ja Elisaphatin Sikrin pojan liittoon kanssansa;
Na i te whitu o nga tau ka whakanuia e Iehoiara he kaha mona; i riro hoki i a ia nga rangatira rau, a Ataria tama a Ierohama, a Ihimaera tama a Iehohanana, a Ataria tama a Opere, a Maaheia tama a Araia, a Erihapata tama a Tikiri, hei hoa mona, me a rawa ki te kawenata.
2 Jotka kävivät Juudan ympäri ja kokosivat Leviläisiä kaikista Juudan kaupungeista, ja ylimmäiset Israelin isät, tulemaan Jerusalemiin.
Na haereerea ana e ratou a Hura a taka noa, huihuia ana e ratou nga Riwaiti i roto i nga pa katoa o Hura, ratou ko nga upoko o nga whare o nga matua o Iharaira, a haere ana ratou ki Hiruharama.
3 Ja kaikki seurakunta teki liiton kuninkaan kanssa Jumalan huoneessa. Ja hän sanoi heille: katso, kuninkaan poika pitää kuningas oleman, niinkuin Herra Davidin lapsista sanonut on.
Na ka whakarite kawenata te whakaminenga katoa ki te kingi i roto i te whare o te Atua. I mea ano ia ki a ratou, Nana, hei kingi te tama a te kingi, hei pera me ta Ihowa i korero ai mo nga tama a Rawiri.
4 Näin pitää teidän tekemän: kolmas osa teistä, jotka käyvät sisälle sabbatina papeista ja Leviläisistä, pitää oleman oven tykönä vartiana;
Ko tenei ta koutou e mea ai; ko te tuatoru o nga wehenga o koutou e haere mai ana i te hapati, ara o nga tohunga, o nga Riwaiti, hei kaitiaki mo nga kuwaha;
5 Ja kolmas osa kuninkaan huoneessa, ja kolmas osa perustuksen portissa; mutta kaikki kansa pitää oleman Herran huoneen pihalla.
Ko tetahi o nga wehenga e toru hei te whare o te kingi; ko tetahi o nga wehenga e toru hei te kuwaha o te turanga; ko te iwi katoa hoki hei nga marae o te whare o Ihowa.
6 Ettei yksikään mene Herran huoneesen, vaan papit ja Leviläiset, jotka siellä palvelevat, niiden pitää sisälle menemän; sillä he ovat pyhät; mutta kaikki muu kansa vartioitkaan Herran vartiota.
Kaua ia tetahi e tomo ki te whare o Ihowa, ko nga tohunga anake, ratou ko te hunga o nga Riwaiti e minita ana; ko ratou e haere ki roto, no te mea he tapu ratou. Ko te iwi katoa ia hei tiaki i nga mea a Ihowa.
7 Ja Leviläisten pitää piirittämän kuninkaan jokainen aseensa kanssa kädessänsä. Ja jos joku muu menee huoneesen, hänen pitää kuoleman. Ja teidän pitää oleman kuninkaan tykönä, kuin hän käy sisälle ja ulos.
Na me karapoti te kingi e nga Riwaiti a tawhio noa; hei tona ringa ano te patu a tenei, a tenei; a ki te tomo tetahi ki te whare, me whakamate. Hei te taha tonu koutou o te kingi i tona haerenga mai, i tona haerenga atu.
8 Ja Leviläiset kaiken Juudan kanssa tekivät kaiketi niinkuin pappi Jojada käskenyt oli. Ja jokainen otti väkensä, jotka menivät sabbatille, niiden kanssa jotka menivät pois sabbatilta; sillä pappi Jojada ei antanut niiden eritä toinen toisestansa.
Na ka meatia e nga Riwaiti, e Hura katoa nga mea katoa i whakahaua e Iehoiara tohunga; a ka mau ratou ki ana tangata, ki ana tangata, ki nga mea e haere ana ki roto i te hapati, ki te hunga ano e haere atu ana ki waho i te hapati; kihai hoki a Ie hoiara tohunga i tuku i nga wehenga kia haere.
9 Ja Jojada pappi antoi sodanpäämiehille keihäät ja kilvet ja kuningas Davidin aseet, jotka Jumalan olivat.
A i homai e Iehoiara tohunga ki nga rangatira rau nga tao, nga pukupuku, me nga whakapuru tao a Kingi Rawiri; i roto hoki era i te whare o te Atua.
10 Ja asetti kaiken kansan, itsekunkin aseinensa kädessänsä, oikiasta huoneen loukkaasta niin vasempaan loukkaasen, alttarin ja huoneen tykö, kuningasta ympäri.
I whakaturia ano e ia te iwi katoa, me a ratou patu i te ringa o tenei, o tenei, i te koki ki matau o te whare, tae noa ki te koki ki maui o te whare, ki nga taha o te aata, o te whare, hei karapoti mo te kingi.
11 Ja he toivat kuninkaan pojan edes, panivat kruunun hänen päähänsä, ja todistuksen, ja tekivät hänen kuninkaaksi. Ja Jojada ja hänen poikansa voitelivat hänen, ja sanoivat: menestyköön kuningas!
Katahi ka whakaputaina e ratou te tama a te kingi, potaea iho ki a ia te karauna; a homai ana te whakaaturanga ki a ia, na whakakingitia ana ia e ratou; a na Iehoiara ratou ko ana tama ia i whakawahi, me ta ratou karanga, Kia ora te kingi.
12 Kuin Atalia kuuli kansan äänen, jotka juoksivat ylistäen kuningasta, niin hän meni kansan tykö Herran huoneesen.
A, no te rongonga o Ataria i te nge o te iwi e rere ana, e whakamoemiti ana ki te kingi, ka haere ia ki te iwi, ki te whare o Ihowa.
13 Ja hän näki, ja katso, kuningas seisoi patsaansa tykönä läpikäytävässä, ja ylimmäiset ja vaskitorvet kuninkaan ympärillä, ja kaikki maan kansa oli iloinen, ja puhalsivat vaskitorviin, ja veisaajat kaikkinaisten kanteleiden kanssa, taitavat kiittämään. Silloin repäisi Atalia vaatteensa ja sanoi: kapina, kapina!
A ka titiro ia, na ko te kingi e tu ana i te taha o tona pou i te tomokanga, ko nga rangatira ano me nga tetere i te taha o te kingi; a ko te iwi katoa o te whenua e koa ana, e whakatangi ana i nga tetere; ko nga kaiwaiata hoki e whakatangi ana i nga mea rangi waiata, e arahi ana i te waiata whakamoemiti. Katahi ka haehae a Ataria i ona kakahu, ka karanga, He he, he he, te whakatakotoria nei!
14 Mutta Jojada pappi meni sodanpäämiesten kanssa ulos, jotka olivat sotajoukon päällä, ja sanoi heille: taluttakaat häntä ulos joukon lävitse: ja joka häntä seuraa, se pitää miekalla tapettaman; sillä pappi oli käskyn antanut, ettei häntä pitänyt Herran huoneessa tapettaman.
Na ka whakaputaina e Iehoiara tohunga nga rangatira rau, nga kaitohutohu ope ki waho, a ka mea ia ki a ratou, Mauria mai ia ki waenganui i nga rarangi; a ko te tangata e whai i muri i a ia, whakamatea ki te hoari; i mea hoki te tohunga, Kaua ia e whakamatea i roto i te whare o Ihowa.
15 Ja he panivat kätensä hänen päällensä, ja kuin hän tuli hevosportin läpikäytävään, joka oli kuninkaan huoneen tykönä, tappoivat he hänen siellä.
Heoi whakawateatia ana he haerenga mona; na ka tae ia ki te tomokanga o te kuwaha hoiho i te taha o te whare o te kingi, whakamatea iho ki reira.
16 Ja Jojada teki liiton itsensä, kaiken kansan ja kuninkaan vaiheella, että he olisivat Herran kansa.
Na ka whakaritea e Iehoiara he kawenata, he mea nana, na te iwi katoa, ratou ko te kingi, kia meinga ratou hei iwi ma Ihowa.
17 Silloin meni kaikki kansa Baalin huoneesen ja kukistivat sen, ja särkivät hänen alttarinsa ja kuvansa, ja tappoivat Mattanin Baalin papin alttarien edessä.
Na haere ana te iwi katoa ki te whare o Paara, wahia iho e ratou; mongamonga noa i a ratou ana aata, ona ahua; patua iho hoki e ratou a Matana tohunga o Paara ki mua i nga aata.
18 Ja Jojada pani Herran huoneen virat pappein ja Leviläisten käsiin, jotka David oli asettanut Herran huoneesen tekemään Herran polttouhria, niinkuin kirjoitettu on Moseksen laissa, ilolla ja veisulla Davidin asetuksen jälkeen;
I whakarite kaitirotiro ano a Iehoiara mo te whare o Ihowa, he mea wehea nei e Rawiri ki roto ki te whare o Ihowa hei whakaeke i nga tahunga tinana a Ihowa, ko te mea hoki ia i tuhituhia i roto i te ture a Mohi; me te koa ano ratou, me te waiata; ko ta Rawiri hoki ia i whakarite ai.
19 Ja asetti portinvartiat Herran huoneen portteihin, ettei mitään saastaisuutta sisälle tulisi missään kappaleessa.
I whakaturia ano e ia he kaitiaki kuwaha mo nga kuwaha o te whare o Ihowa, kei haere ki roto te tangata e poke ana i tetahi mea.
20 Ja hän otti sadanpäämiehet, ja voimalliset, ja kansan hallitsiat, ja kaiken maan kansan, ja vei kuninkaan Herran huoneesta alas ja he menivät ylimmäisen portin lävitse kuninkaan huoneesen; ja he antoivat kuninkaan istua valtakunnan istuimelle.
Na tikina ana e ia nga rangatira rau, nga tangata nunui, ratou ko nga kawana o te iwi, ko te iwi katoa ano hoki o te whenua, a mauria iho ana e ratou te kingi i te whare o Ihowa ki raro; na haere ana ratou na to runga kuwaha ki te whare o te kin gi, a whakanohoia ana te kingi ki te torona o te kingitanga.
21 Ja kaikki maan kansa oli iloinen, ja kaupunki oli levossa, sittekuin Atalia tapettiin miekalla.
Heoi koa tonu te iwi katoa o te whenua, a marire noa iho te pa: a patua ana e ratou a Ataria ki te hoari.