2 Aikakirja 20
1 Sitte tulivat Moabilaiset, Ammonilaiset ja heidän kanssansa myös muita, paitsi Ammonilaisia, sotimaan Josaphatia vastaan.
Après cela, les fils de Moab et les fils d’Ammon, et avec eux des Ammonites, vinrent contre Josaphat pour lui faire la guerre.
2 Niin tultiin ja ilmoitettiin Josaphatille, sanoen: sinua vastaan tulee sangen suuri sotajoukko Syriasta, tuolta puolelta meren; ja katso, he ovat HatsetsonTamarissa: se on Engeddi.
Des messagers vinrent en informer Josaphat en disant: « Une multitude nombreuse marche contre toi d’au delà de la mer Morte, de la Syrie, et voici qu’ils sont à Asason-Thamar, qui est Engaddi ».
3 Mutta Josaphat pelkäsi, ja asetti kasvonsa etsimään Herraa, ja antoi kuuluttaa paaston koko Juudassa.
Effrayé, Josaphat se détermina à recourir à Yahweh, et il publia un jeûne pour tout Juda.
4 Ja Juuda tuli kokoon etsimään Herralta; tultiin myös kaikista Juudan kaupungeista etsimään Herraa.
Juda s’assembla pour invoquer Yahweh; même l’on vint de toutes les villes de Juda pour invoquer Yahweh.
5 Ja Josaphat seisoi Juudan ja Jerusalemin seurakunnassa, Herran huoneessa, uuden pihan edessä.
Josaphat se tint au milieu de l’assemblée de Juda et de Jérusalem, dans la maison de Yahweh, devant le nouveau parvis,
6 Ja hän sanoi: Herra meidän isäimme Jumala! etkös ole Jumala taivaissa, joka hallitset kaikkein pakanain valtakunnissa? Ja sinun kädessäs on väki ja voima, ja ei ole yhtään, joka voi olla sinua vastaan.
et il dit: « Yahweh, Dieu de nos pères, n’êtes-vous pas Dieu dans le ciel, et ne dominez-vous pas sur tous les royaumes des nations, et n’avez-vous pas en main la force et la puissance, sans que l’on puisse vous résister?
7 Etkös sinä, meidän Jumalamme, ole ajanut tämän maan asujamia kansas Israelin edestä pois? ja olet sen antanut Abrahamin sinun ystäväs siemenelle ijankaikkisesti;
N’est-ce pas vous, ô notre Dieu, qui avez chassé les habitants de ce pays devant votre peuple d’Israël, et qui l’avez donné pour toujours à la postérité d’Abraham, votre ami.
8 Niin että he ovat asuneet siinä, ja ovat rakentaneet sinun nimelles pyhän, sanoen:
Ils y ont habité et ils y ont bâti pour vous un sanctuaire à votre nom, en disant:
9 Kuin joku onnettomuus, rangaistusmiekka, rutto eli kallis aika meille tulee, niin pitää meidän seisoman tässä huoneessa sinun edessäs (sillä sinun nimes on tässä huoneessa) ja huutaman sinua tuskassamme, niin sinä kuulet ja autat.
S’il nous survient une calamité, l’épée du jugement, la peste ou la famine, nous nous tiendrons devant cette maison et devant toi, car ton nom est sur cette maison, nous crierons vers vous du milieu de notre angoisse, et vous écouterez et vous sauverez!
10 Ja nyt katso, Ammonin lapset, Moab ja Seirin vuorelaiset, joidenka kautta et sinä antanut Israelin lasten mennä, vaeltaissansa Egyptistä; vaan heidän täytyi palata pois heidän tyköänsä, eikä hävittäneet heitä;
Maintenant, voici les fils d’Ammon et de Moab, et ceux de la montagne de Séïr, chez lesquels vous n’avez pas permis à Israël d’entrer quand il venait du pays d’Égypte, mais dont il s’est détourné sans les détruire;
11 Ja katso, he kostavat sen meille; ja he tulevat meitä ajamaan perinnöstäs pois, jonka meille perinnöksi antanut olet.
les voici qui nous récompensent en venant nous chasser de votre héritage, dont vous nous avez donné la possession!
12 Meidän Jumalamme! etkös heitä tuomitse? Sillä ei ole meillä yhtään voimaa tätä suurta joukkoa vastaan, joka tulee meitä vastaan: emme tiedä, mitä me teemme, vaan meidän silmämme katselevat sinun puolees.
O notre Dieu, ne rendrez-vous pas un jugement contre eux? Car nous sommes sans force devant cette nombreuse multitude qui s’avance contre nous, et nous ne savons que faire, mais nos yeux sont tournés vers vous. »
13 Ja kaikki Juuda seisoi Herran edessä, lapsinensa, vaimoinensa ja poikinensa.
Et tout Juda se tenait debout devant Yahweh, avec leurs petits enfants, leurs femmes et leurs fils.
14 Ja Jehasielin Sakarian pojan, Benajan pojan, Jehielin pojan, Mattanjan pojan päälle, Leviläisen Asaphin lapsista, tuli Herran henki seurakunnan keskellä,
Alors, au milieu de l’assemblée, l’esprit de Yahweh fut sur Jahaziel, fils de Zacharias, fils de Banaïas, fils de Jéhiel, fils de Mathanias, lévite, d’entre les fils d’Asaph.
15 Ja sanoi: kuulkaat, koko Juuda ja Jerusalemin asuvaiset, ja kuningas Josaphat! Näin sanoo Herra teille: älkäät peljätkö, älkäät vavisko tätä suurta joukkoa, sillä te ette sodi, vaan Jumala.
Et Jahaziel dit: « Soyez attentifs, tout Juda et habitants de Jérusalem, et toi, roi Josaphat! Ainsi vous dit Yahweh: Ne craignez pas et ne vous effrayez pas devant cette nombreuse multitude, car ce n’est pas vous que concerne la guerre, mais Dieu.
16 Huomenna pitää teidän menemän alas heidän tykönsä, ja katso, he menevät ylös Zitsin paltaan, ja te löydätte heidät ojan lopulla kohdastansa Jeruelin korven edessä.
Demain descendez contre eux; voici qu’ils monteront par la colline de Sis, et vous les trouverez à l’extrémité de la vallée, en face du désert de Jéruel.
17 Ei teidän pidä sotiman tässä asiassa, ainoastansa käykäät edes, seisokaat ja katsokaat Herran autuutta, joka on teidän kanssanne: Juuda ja Jerusalem, älkäät peljätkö ja älkäät hämmästykö, menkäät huomenna ulos heitä vastaan, Herra on teidän kanssanne.
Vous n’aurez pas à combattre en cette affaire: présentez-vous; tenez-vous là, et vous verrez la délivrance que Yahweh vous accordera, ô Juda et Jérusalem. Ne craignez pas et ne vous effrayez point; demain, sortez à leur rencontre, et Yahweh sera avec vous. »
18 Silloin kumarsi Josaphat kasvoillensa maahan; ja kaikki Juuda ja Jerusalemin asuvaiset lankesivat Herran eteen ja rukoilivat Herraa.
Josaphat s’inclina le visage contre terre, et tout Juda et les habitants de Jérusalem tombèrent devant Yahweh pour adorer Yahweh.
19 Ja Leviläiset Kahatilaisten lapsista ja Korhilaisten lapsista nousivat kiittämään Herraa Israelin Jumalaa kovalla äänellä korkeuteen päin.
Les lévites d’entre les fils de Caath et d’entre les fils de Coré, se levèrent pour célébrer Yahweh, le Dieu d’Israël, d’une voix forte et élevée.
20 Ja he nousivat varhain huomeneltain ja menivät Tekoan korpeen. Ja heidän lähteissänsä seisoi Josaphat ja sanoi: kuulkaat minua, Juuda ja Jerusalemin asujamet, uskokaat Herran teidän Jumalanne päälle, niin te olette hyvässä turvassa, ja uskokaat hänen prophetansa, niin te menestytte.
Le lendemain, s’étant levés de bon matin, ils se mirent en marche vers le désert de Thécué. Comme ils partaient, Josaphat se tint debout et dit: « Ecoutez-moi, Juda et habitants de Jérusalem! Confiez-vous dans Yahweh, votre Dieu, et vous serez inébranlables; confiez-vous en ses prophètes, et vous aurez du succès. »
21 Ja hän keskusteli kansan kanssa, ja asetti veisaajat Herralle, kiittämään pyhässä kaunistuksessa, mennessä hankitun sotaväen edellä, jotka sanoivat: kiittäkäät Herraa, sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
Ensuite, après avoir délibéré avec le peuple, il établit des chantres qui devaient, revêtus d’ornements sacrés et marchant devant l’armée, célébrer Yahweh, en disant: « Louez Yahweh, car sa miséricorde demeure à jamais! »
22 Ja sittekuin he rupesivat kiittämään ja ylistämään, antoi Herra väijyjät tulla Ammonin, Moabin ja Seirin vuorelaisten päälle, jotka Juudaa vastaan tulleet olivat; ja he löivät heidät.
Au moment où l’on commençait les chants et les louanges, Yahweh dressa des pièges contre les fils d’Ammon et de Moab et contre ceux de la montagne de Séïr, qui étaient venus vers Juda, et ils furent battus.
23 Niin nousivat Ammonin ja Moabin lapset Seirin vuoren asuvia vastaan, tappamaan ja hävittämään heitä. Ja sittekuin he olivat lopettaneet Seirin asuvaiset, autti kukin lähimmäistänsä toinen toistansa tappamaan.
Les fils d’Ammon et de Moab se tinrent contre les habitants de la montagne de Séïr pour les massacrer et les exterminer et, quand ils en eurent fini avec les habitants de Séïr, ils s’aidèrent les uns les autres à se détruire.
24 Mutta kuin Juuda tuli Mitspaan, joka on korven tykönä, käänsivät he heitänsä joukkoa päin, ja katso, silloin makasivat kuolleet ruumiit maassa, niin ettei yksikään heistä ollut päässyt.
Lorsque Juda fut arrivé sur le poste de guet du désert, ils se tournèrent vers la multitude, et ne virent que des cadavres étendus par terre, sans que personne eût échappé.
25 Ja Josaphat tuli väkinensä jakamaan heidän saalistansa, ja he löysivät siellä ruumisten seassa tavaraa ja kallista kalua, ja he ottivat heiltä niin paljon, ettei he voineet kantaa; ja he ottivat siitä saaliista kolme päivää; sillä sitä oli sangen paljo.
Josaphat et son peuple allèrent piller leurs dépouilles, et ils y trouvèrent d’abondantes richesses, des cadavres et des objets précieux, et ils en enlevèrent pour eux jusqu’à ne pouvoir les porter; ils mirent trois jours à piller le butin, car il était considérable.
26 Neljäntenä päivänä tulivat he kokoon Kiitoslaaksoon, sillä siinä he kiittivät Herraa; siitä kutsutaan se paikka Kiitoslaaksoksi tähän päivään asti.
Le quatrième jour, ils s’assemblèrent dans la vallée de Beraca; car ils y bénirent Yahweh, et c’est pourquoi ils appelèrent ce lieu vallée de Beraca, qui est son nom jusqu’à ce jour.
27 Ja kaikki Juuda ja Jerusalem palasivat takaperin, ja Josaphat kaikkein ensin, niin että he menivät ilolla Jerusalemiin; sillä Herra oli antanut heille ilon heidän vihollisistansa.
Tous les hommes de Juda et de Jérusalem, ayant Josaphat à leur tête, se mirent joyeusement en route pour retourner à Jérusalem, car Yahweh les avait remplis de joie en les délivrant de leurs ennemis.
28 Ja he menivät Jerusalemiin psaltareilla, harpuilla ja basunilla, Herran huoneesen.
Ils entrèrent à Jérusalem au son des cithares, des harpes et des trompettes, vers la maison de Yahweh.
29 Ja Jumalan pelko tuli kaikkein valtakuntain päälle maalla, sittekuin he kuulivat Herran sotineen Israelin vihollisia vastaan.
La terreur de Yahweh s’empara de tous les royaumes des pays, lorsqu’ils apprirent que Yahweh avait combattu contre les ennemis d’Israël.
30 Ja niin Josaphatin valtakunta oli levossa; ja Jumala antoi hänelle levon ympäristöllänsä.
Et le royaume de Josaphat fut tranquille, et son Dieu lui donna du repos de tous côtés.
31 Ja Josaphat hallitsi Juudaa, ja oli viiden ajastaikainen neljättäkymmentä tullessansa kuninkaaksi ja hallitsi Jerusalemissa viisikolmattakymmentä ajastaikaa; hänen äitinsä nimi oli Asuba Silhin tytär.
Josaphat devint roi de Juda. Il avait trente-cinq ans lorsqu’il devint roi, et il régna vingt-cinq ans à Jérusalem. Sa mère s’appelait Azuba, fille de Selahi.
32 Ja hän vaelsi isänsä Asan teillä ja ei siitä horjahtanut, ja teki sitä mikä Herralle otollinen oli;
Il marcha dans la voie d’Asa, son père, et ne s’en détourna point, faisant ce qui est droit aux yeux de Yahweh.
33 Paitsi ettei korkeudet tulleet otetuiksi pois; sillä ettei kansa vielä asettanut sydäntänsä Herran isänsä Jumalan tykö.
Seulement les hauts lieux ne disparurent point, et le peuple n’avait pas encore fermement attaché son cœur au Dieu de ses pères.
34 Mitä enempi Josaphatin töistä sanomista on, sekä ensimäisistä että viimeisistä: katso, ne ovat kirjoitetut Jehun Hananin pojan teoissa, jotka hän oli kirjoittanut Israelin kuningasten kirjaan.
Le reste des actes de Josaphat, les premiers et les derniers, voici qu’ils sont écrits dans les Paroles de Jéhu, fils de Hanani, lesquelles sont insérées dans le livre des rois d’Israël.
35 Senjälkeen yhdisti Josaphat Juudan kuningas itsensä Ahasian Israelin kuninkaan kanssa, joka oli jumalatoin menoissansa.
Après cela, Josaphat, roi de Juda, s’associa avec Ochosias, roi d’Israël, dont la conduite était criminelle.
36 Ja hän suostui hänen kanssansa haaksia tekemään, vaeltaaksensa Tarsikseen. Ja he tekivät haaksia EtseonGeberissä.
Il s’associa avec lui pour construire des vaisseaux destinés à aller à Tharsis, et ils construisirent les vaisseaux à Asiongaber.
37 Mutta Elieser Dodavan poika Maresasta ennusti Josaphatia vastaan ja sanoi: ettäs olet suostunut Ahasiaan, on Herra särkenyt sinun työs; ja haahdet menivät rikki, ja ei he saaneet enää Tarsikseen kulkea.
Alors Eliézer, fils de Dodau, de Marésa, prophétisa contre Josaphat, en disant: « Parce que tu t’es associé avec Ochozias, Yahweh a détruit ton œuvre. » Et les vaisseaux furent brisés, et ils ne purent aller à Tharsis.
