2 Aikakirja 1
1 Ja Salomo Davidin poika vahvisti itsensä valtakuntaansa; ja Herra hänen Jumalansa oli hänen kanssansa ja teki hänen aina suuremmaksi.
Solomon wuod Daudi nogurore motegno e pinye nikech Jehova Nyasaye Nyasache ne ni kode kendo ne okete obedo ngʼama duongʼ miwuoro.
2 Ja Salomo puhui koko Israelin kanssa tuhanten ja satain päämiesten kanssa, tuomarein ja kaikkien esimiesten kanssa Israelissa, ja ylimmäisten isäin kanssa.
Eka Solomon nowuoyo gi jo-Israel duto, magin jotend migepe mag jolweny alufu achiel kod jotend jolweny mag mia achiel, gi jongʼad bura, to gi jotelo duto man Israel, kaka jotend dhoudi.
3 Ja he menivät, sekä Salomo että koko joukko korkeudelle, joka oli Gibeonissa; sillä siellä oli Jumalan seurakunnan maja, jonka Moses Herran palvelia teki korvessa.
Kendo Solomon gi chokruok duto nodhi kar lemo motingʼore malo e Gibeon nikech Hemb Romo mar Nyasaye mane Musa jatich Jehova Nyasaye noloso e thim ne ni kanyo.
4 Mutta Jumalan arkin oli David vienyt Kirjatjearimista sinne, johon David oli sille sian valmistanut; sillä hän oli rakentanut sille majan Jerusalemissa.
Noyudo ka Daudi nosekelo Sandug Nyasaye koa Kiriath Jearim nyaka kama noselosone, nikech nosegurone hema Jerusalem.
5 Ja vaskialttari, jonka Betsaleel Urin poika Hurin pojan poika rakentanut oli, oli siellä Herran asuinsian edessä. Ja Salomo ja koko joukko etsivät sitä.
To kendo mar misango mar mula mane Bezalel wuod Uri ma wuod Hur noloso ne ni Gibeon e nyim hekalu mar Jehova Nyasaye, omiyo Solomon kod oganda duto nolamo Nyasaye kanyo.
6 Ja Salomo nousi sinne ylös vaskialttarin tykö Herran eteen, joka siellä seurakunnan majassa oli, ja uhrasi sen päällä tuhannen polttouhria.
Solomon noidho malo kar kendo mar misango mar mula e nyim Jehova Nyasaye ei Hemb Romo, mochiwo misengini miwangʼo pep alufu achiel.
7 Sinä yönä ilmestyi Jumala Salomolle ja sanoi hänelle: ano, mitä minä sinulle antaisin.
Gotieno nogo Nyasaye nofwenyore ne Solomon mowachone niya, “Kwa gimoro amora midwaro mondo amiyi.”
8 Ja Salomo sanoi Jumalalle: sinä olet tehnyt suuren armon isälleni Davidille, ja olet tehnyt minun hänen siaansa kuninkaaksi:
Solomon nodwoko Nyasaye niya, “isenyiso ngʼwono maduongʼ ni Daudi wuora kendo iketa abedo ruoth kare.
9 Olkoon nyt, Herra Jumala, sanas totinen minun isälleni Davidille; sillä sinä olet tehnyt minun niin paljon kansan kuninkaaksi, kuin tomua on maan päällä;
Koro, Jehova Nyasaye, mad imi singruok mane imiyo wuora Daudi ochopi, nikech iseketa ruoth kuom oganda mangʼeny ka buru manie piny.
10 Niin anna minulle nyt taito ja ymmärrys, käydäkseni tämän kansan edessä ulos ja sisälle; sillä kuka voi tuomita tätä suurta kansaas?
Miya rieko kod ngʼeyo mondo atel ne ogandani nimar en ngʼa manyalo telo ni oganda maduongʼ machalo kama?”
11 Niin sanoi Jumala Salomolle: että se on sinun mielessäs, ja et anonut rikkautta, tavaraa eli kunniaa, eli vihamiestes sieluja, etkä anonut pitkää ikää, vaan anoit taitoa ja ymmärrystä, tuomitakses minun kansaani, joiden kuninkaaksi minä olen sinun pannut;
Nyasaye nodwoko Solomon niya, “Nikech ma e gima chunyi dwaro kendo ne ok ikwaya mwandu kata duongʼ kata pak, kata tho mar wasiki, kata kwayo mondo idag amingʼa, to isekwayo rieko kod ngʼeyo kaka dirit ogandana ma aseketi ibedo e ruoth,
12 Niin olkoon sinulle taito ja ymmärrys annettu: vielä sitte annan minä sinulle rikkautta, ja tavaraa ja kunniaa, niin ettei sinun vertaistas kuningasten seassa ennen sinua ole ollut, eikä myös sinun jälkees tule.
omiyo anamiyi rieko kod ngʼeyo. Kendo abiro miyi mwandu kod duongʼ kod pak maonge ruoth kata achiel kuom mago moteloni kata mabiro bangʼi nobedgo.”
13 Ja Salomo tuli korkeudelta, joka oli Gibeonissa, Jerusalemiin, seurakunnan majasta, ja hallitsi Israelia.
Bangʼe Solomon nodok Jerusalem koa kamotingʼore gi malo man Gibeon, e nyim Hemb Romo. Kendo notiyo tich ruoth Israel.
14 Ja Salomo kokosi itsellensä rattaita ja hevosmiehiä, niin että hänellä oli neljäsataa toistatuhatta ratasta ja kaksitoistakymmentä tuhatta hevosmiestä, ja antoi heidän olla rataskaupungeissa ja kuninkaan tykönä Jerusalemissa.
Solomon nongʼiewo geche mag lweny kod farese; ne en gi geche lweny alufu achiel mia angʼwen kod farese alufu apar gariyo mane oketo e mier madongo mag geche lweny to moko bende noketo Jerusalem kama nodake.
15 Ja kuningas toimitti niin että hopiaa ja kultaa oli Jerusalemissa niin paljo kuin kiviäkin, ja sedripuita kuin metsäfikunapuitakin laaksoissa.
Ruoth nomiyo fedha gi dhahabu obedo manwangʼo yot ka kidi akida Jerusalem kendo yiend sida ne ngʼeny mana ka yiend ngʼowu ma otwi e got.
16 Ja Salomolle vietiin hevosia Egyptistä ja kudotuskaluja. Ja kuninkaan kauppamiehet ostivat ne kudotuskalut.
Solomon nokelo farese koa Misri kod e piny miluongo ni Kue, johala mag ruoth nongʼiewogi e piny Kue.
17 Ja he menivät ylös ja veivät ne Egyptistä, ja jokainen ratas maksoi kuusisataa hopiapenninkiä, ja hevonen sata ja viisikymmentä. Ja niin vietiin niitä myös kaikkein Hetiläisten ja Syrian kuninkaiden tykö heidän kättensä kautta.
Negingʼiewo gach lweny koa Misri e nengo mar kilo abiriyo mar fedha kendo faras achiel e nengo maromo kilo ariyo. Bende ne giusogi ni ruodhi duto mag jo-Hiti gi jo-Aram.
