< 2 Aikakirja 1 >
1 Ja Salomo Davidin poika vahvisti itsensä valtakuntaansa; ja Herra hänen Jumalansa oli hänen kanssansa ja teki hänen aina suuremmaksi.
David capa Solomon loe a prae nuiah kacakah angdoet; anih taengah Angraeng Sithaw oh pongah, anih to paroeai lensawksak.
2 Ja Salomo puhui koko Israelin kanssa tuhanten ja satain päämiesten kanssa, tuomarein ja kaikkien esimiesten kanssa Israelissa, ja ylimmäisten isäin kanssa.
Solomon mah Israel caanawk boih, misatuh sangto ukkung, cumvaito ukkung, lokcaekkung hoi Israel zaehoikungnawk boih, acaeng ukkungnawk boih khaeah, lokthuih pae.
3 Ja he menivät, sekä Salomo että koko joukko korkeudelle, joka oli Gibeonissa; sillä siellä oli Jumalan seurakunnan maja, jonka Moses Herran palvelia teki korvessa.
Solomon loe a taengah kaom kaminawk hoi nawnto Gibeon ih hmuensang ah caeh; to ahmuen ah loe Angraeng ih tamna Mosi mah praezaek ah sak ih, Sithaw kaminawk amkhuenghaih kahni im to oh.
4 Mutta Jumalan arkin oli David vienyt Kirjatjearimista sinne, johon David oli sille sian valmistanut; sillä hän oli rakentanut sille majan Jerusalemissa.
David mah Sithaw ih thingkhong suek hanah Jerusalem ah sak ih kahni im ah, Sithaw ih thingkhong to Kirjath-Jearim hoiah sin tahang.
5 Ja vaskialttari, jonka Betsaleel Urin poika Hurin pojan poika rakentanut oli, oli siellä Herran asuinsian edessä. Ja Salomo ja koko joukko etsivät sitä.
Toe Hur capa, Uri, Uri capa Bezalel mah sumkamling hoi sak ih hmaicam to Sithaw kaminawk amkhuenghaih kahni hmaa ah a suek, to pongah Solomon hoi rangpuinawk loe to Sithaw ih thingkhong hmaa ah caeh o.
6 Ja Salomo nousi sinne ylös vaskialttarin tykö Herran eteen, joka siellä seurakunnan majassa oli, ja uhrasi sen päällä tuhannen polttouhria.
Solomon loe kaminawk amkhuenghaih kahni hmaa ih, Angraeng hmaa ah kaom, sumkamling hoiah sak ih hmaicam ah caeh tahang moe, to hmaicam nuiah hmai angbawnhaih sangto a sak.
7 Sinä yönä ilmestyi Jumala Salomolle ja sanoi hänelle: ano, mitä minä sinulle antaisin.
To na aqum ah Solomon khaeah Sithaw angphong pae moe, anih khaeah, Paeksak han na koeh ih hmuen to na hniah, tiah a naa.
8 Ja Salomo sanoi Jumalalle: sinä olet tehnyt suuren armon isälleni Davidille, ja olet tehnyt minun hänen siaansa kuninkaaksi:
Solomon mah Sithaw khaeah, Kam pa David khaeah kalen parai tahmenhaih nam tuengsak moe, anih zuengah kai hae siangpahrang ah nang suek boeh.
9 Olkoon nyt, Herra Jumala, sanas totinen minun isälleni Davidille; sillä sinä olet tehnyt minun niin paljon kansan kuninkaaksi, kuin tomua on maan päällä;
Vaihiah, Aw Angraeng Sithaw, maiphu baktih kapop kaminawk uk hanah siangpahrang ah nang suek pongah, kam pa David khaeah na suek ih lokkamhaih to cak nasoe.
10 Niin anna minulle nyt taito ja ymmärrys, käydäkseni tämän kansan edessä ulos ja sisälle; sillä kuka voi tuomita tätä suurta kansaas?
Hae kaminawk salakah zaehhoih thaihaih hoiah ka caeh moe, ka tacawt thai hanah, palunghahaih hoi panoekhaih to na paek ah; hae tih khoek to kapop nangmah ih kaminawk hae mi mah maw uk thai tih? tiah a naa.
11 Niin sanoi Jumala Salomolle: että se on sinun mielessäs, ja et anonut rikkautta, tavaraa eli kunniaa, eli vihamiestes sieluja, etkä anonut pitkää ikää, vaan anoit taitoa ja ymmärrystä, tuomitakses minun kansaani, joiden kuninkaaksi minä olen sinun pannut;
Sithaw mah Solomon khaeah, hae hmuen loe na koeh ih hmuen ah oh, angraenghaih, lensawkhaih, ahmin pakoehhaih, na misanawk paduek thaihaih, hinglung sawkhaih to nang hni ai; siangpahrang ah kang suek baktiah, kai ih kaminawk uk thaih hanah, palunghahaih hoi panoek thaihaih to nang hnik pongah,
12 Niin olkoon sinulle taito ja ymmärrys annettu: vielä sitte annan minä sinulle rikkautta, ja tavaraa ja kunniaa, niin ettei sinun vertaistas kuningasten seassa ennen sinua ole ollut, eikä myös sinun jälkees tule.
palunghahaih hoi panoek thaihaih to kang paek; Na hmaa ah kaom siangpahrangnawk mah tawn o vai ai, nang pacoengah kaom siangpahrangnawk mah doeh tawn o vai ai ih, angraenghaih, lensawkhaih hoi ahmin pakoehhaih to kang paek bae han vop, tiah a naa.
13 Ja Salomo tuli korkeudelta, joka oli Gibeonissa, Jerusalemiin, seurakunnan majasta, ja hallitsi Israelia.
To pacoengah Solomon loe Gibeon hmuensang ah kaom, kaminawk amkhuenghaih kahni im hmaa hoi Jerusalem ah caeh moe, Israe prae to a uk.
14 Ja Salomo kokosi itsellensä rattaita ja hevosmiehiä, niin että hänellä oli neljäsataa toistatuhatta ratasta ja kaksitoistakymmentä tuhatta hevosmiestä, ja antoi heidän olla rataskaupungeissa ja kuninkaan tykönä Jerusalemissa.
Solomon mah hrangleeng hoi hrang angthueng kaminawk to nawnto pakhueng; hrangleeng sang cumvai palito hoi hrang angthueng kami sang hatlaihnetto a tawnh; to hmuennawk boih loe hrangleeng suekhaih vangpui hoi Jerusalem ah a suek.
15 Ja kuningas toimitti niin että hopiaa ja kultaa oli Jerusalemissa niin paljo kuin kiviäkin, ja sedripuita kuin metsäfikunapuitakin laaksoissa.
Siangpahrang mah prae uk naah Jerusalem ah sui hoi sumkanglung loe thlung baktiah oh, sidar thing doeh azawn ah kamprawk thaduet thing baktiah pop.
16 Ja Salomolle vietiin hevosia Egyptistä ja kudotuskaluja. Ja kuninkaan kauppamiehet ostivat ne kudotuskalut.
Solomon ih hrangnawk to Izip prae Kue vangpui ah lak o, siangpahrang ih hmuenmae zaw kaminawk mah Kue vangpui ah qanh o.
17 Ja he menivät ylös ja veivät ne Egyptistä, ja jokainen ratas maksoi kuusisataa hopiapenninkiä, ja hevonen sata ja viisikymmentä. Ja niin vietiin niitä myös kaikkein Hetiläisten ja Syrian kuninkaiden tykö heidän kättensä kautta.
Izip prae ih hrangleeng maeto loe sumkanglung shekel cumvai tarukto hoiah a qanh o; hrang maeto naah cumvai, quipangato paek o moe, Hit siangpahrang hoi Syria siangpahrangnawk khaeah a zawh o patoeng.