1 Tessalonikalaisille 4
1 Vielä siis, rakkaat veljet, rukoilemme me teitä ja neuvomme Herrassa Jesuksessa, niinkuin te meiltä saaneet olette, kuinka teidän vaeltaman ja Jumalalle kelpaaman pitää, että te täydellisemmäksi tulisitte.
Te dongah manuca rhoek, Boeipa Jesuh ming neh nangmih kan dawt uh tih kan hloep uh. Te daengah ni nangmih popang ham neh Pathen kolo ham metla a kuek te kaimih taengkah na dang uh vanbangla rhep na pongpa uh tih taoe na hoeikhang uh eh.
2 Sillä te tiedätte ne käskyt, jotka me Herran Jesuksen kautta teille annoimme.
Boeipa Jesuh rhang neh nangmih taengah me bang oluen kan paek uh te khaw na ming uh.
3 Sillä se on Jumalan tahto, teidän pyhyytenne, että te huoruutta vältätte,
Nangmih kah cimcaihnah he Pathen kah kongaih la a om dongah, nangmih loh Cukhalnah te rhael ham,
4 Että jokainen tietäis pitää astiansa pyhyydessä ja kunniassa,
nangmih pakhat rhip loh namamih kah koe te cimcaihnah neh hinyahnah dongah kaelh ham te ming ham,
5 Ei himoin halauksissa niinkuin pakanat, jotka ei Jumalasta mitään tiedä,
Pathen aka ming pawh namtom rhoek bangla cukhalhnah, huebawtnah khuiah om uh boeh.
6 Ja ettei yksikään sortaisi eikä pettäisi veljeänsä jossakussa asiassa; sillä Herra on kaikkein näiden kostaja, kuin me myös teille ennen sanoneet ja todistaneet olemme.
Amah manuca he dumlai neh khumla boel lamtah omtoem boeh. Te boeih te aka thuung la Boeipa a om dongah nangmih taengah ka thui uh tih kang uen uh van.
7 Sillä ei Jumala ole meitä kutsunut saastaisuuteen, vaan pyhyyteen.
Rhongingnah ham pawt tih cimcaihnah khuiah ni mamih he Pathen loh n'khue.
8 Joka siis nämät katsoo ylön, ei hän katso ylön ihmistä, vaan Jumalan, joka myös Pyhän Henkensä meihin antanut on.
Te dongah aka aal long tah hlang aal pawt tih nangmih taengah amah kah Mueihla Cim aka pae Pathen ni a aal.
9 Mutta veljellisestä rakkaudesta ei minun tarvitse teille kirjoittaa; sillä te olette itse Jumalalta opetellut rakastamaan toinen toistanne,
Tedae manuca lungnah kawng te nangmih taengah kan daek ham ngoe pawh. Khat neh khat lungnah ham te nangmih tah pathen kah a thuituen lana om uh.
10 Ja sen te myös kaikille veljille teette, jotka koko Makedoniassa ovat; mutta me neuvomme teitä, rakkaat veljet, että te vielä täydellisemmäksi tulisitte,
Makedonia pum kah manuca rhoek boeih taengah khaw na saii uh ngawn coeng. Tedae manuca rhoek nangmih te taoe pungtai ham kan hloep uh.
11 Ja pyytäkäät olla levolliset ja ottakaat vaari omista askareistanne, tehden työtä käsillänne, niinkuin me käskeneet olemme,
Nangmih kan uen uh vanbangla a dingsuek la tlungmu ham, amah la saii ham koi tah namamih kut neh saii uh.
12 Että te itsenne kunniallisesti ulkonaisten kohtaan käyttäisitte, ettette mitään tarvitsisi.
Te daengah ni rhamvoel rhoek taengah a rhoeprhui la na pongpa uh vetih a ngoengaih na khueh uh pawt eh.
13 Mutta emme myös tahdo teiltä salata, rakkaat veljet, niistä, jotka nukkuneet ovat, ettette murehtisi niinkuin muut, joilla ei toivoa ole:
Manuca rhoek aka ip rhoek ham na mangvawt uh te ka ngaih uh moenih. Te daengah ni ngaiuepnah aka khueh mueh hlang tloe rhoek bangla na ko a thae uh pawt eh.
14 Sillä jos me uskomme, että Jesus on kuollut ja noussut ylös, niin on Jumala myös ne, jotka nukkuneet ovat, Jesuksen kautta tuova edes hänen kanssansa.
Jesuh tah duek tih tho tila n'tangnah uh atah Jesuh ah aka ip rhoek te khaw Pathen loh amah taengah a khuen van ni.
15 Sillä sen me sanomme teille Herran puolesta: että me, jotka elämme ja jälkeen jäämme Herran tulemiseen, emme suinkaan ennätä niitä, jotka nukkuneet ovat.
Boeipa kah olka neh nangmih ham ka thui uh. Boeipa a lonah duela aka om tih aka hing mamih loh aka ip taengtae n'khaal uh loengloeng mahpawh.
16 Sillä itse Herra astuu alas taivaasta, suurella huudolla, ja ylimmäisen enkelin äänellä ja Jumalan basunalla, ja kuolleet Kristuksessa ensin nousevat ylös.
Boeipa amah te tamhoenah neh, puencawn boei kah ol neh, Pathen kah olueng neh, vaan lamkah ha rhum ni. Te vaengah Khrih ah aka duek rhoek te lamhma la thoo uh ni.
17 Sitte me, jotka elämme ja jälkeen jäämme, temmataan ynnä heidän kanssansa pilvihin, Herraa vastaan tuulihin, ja niin me aina Herran kanssa olemme.
Te phoeiah mamih aka hing tih aka om rhoek te amih neh thikat la yilh dongkah boeipa te doe ham khomai neh pomsang hang vetih boeipa neh kumhal la n'om uh van ni.
18 Lohduttakaat siis teitänne keskenänne näillä sanoilla.
Te dongah he olka neh thikat la hloep uh thae.
