1 Tessalonikalaisille 3

1 Sentähden emme saaneet sitä enempi viivyttää, vaan olemme mielistyneet jäämään Atenaan yksinänsä,

Therefore no longer containing, we delighted to be left alone at Athens;

2 Ja lähetimme Timoteuksen, meidän veljemme, Jumalan palvelian ja meidän apulaisemme Kristuksen evankeliumissa, vahvistamaan ja lohduttamaan teitä teidän uskossanne:

and we sent Timothy, our brother and minister of God in the gospel of Christ, in order to establish you, and exhort you concerning your faith;

3 Ettei kenkään näissä vaivoissa murehtisi; sillä te tiedätte, että me olemme sitä varten pannut.

that no one should be shaken in these tribulations. For you know that for this we are appointed.

4 Ja tosin, kuin me olimme teidän tykönänne, niin me sen teille edellä sanoimme, että meidän piti vaivaa kärsimän, niinkuin te tapahtuneenkin tiedätte.

For indeed, when we were with you, we foretold you that we are about to suffer tribulation; as indeed took place, and you know it.

5 Sentähden myös minä en taitanut enään malttaa itsiäni, mutta lähetin tietämään teidän uskoanne, ettei kiusaaja olisi teitä kiusannut, ja niin meidän työmme turhaksi tullut.

Therefore I indeed, no longer containing, sent that I might know your faith, lest perhaps the tempter tempted you, and our labor may be in vain.

6 Mutta nyt, kuin Timoteus tuli teiltä meidän tykömme ja ilmoitti meille teidän uskonne ja rakkautenne, että te aina meitä hyvässä muistossa pidätte ja halajatte meitä nähdä, niinkuin mekin teitä,

But Timothy, having already come to us from you, and proclaimed to us the good news of your faith and your divine love, and that you always have a good mention of us, longing to see us, as we do to see you;

7 Niin me saimme teistä, rakkaat veljet, lohdutuksen kaikessa meidän vaivassamme ja tuskassamme, teidän uskonne tähden;

therefore we were comforted, brethren, over you in all our distress and tribulation on account of your faith;

8 Sillä nyt me elämme, jos te Herrassa pysytte.

because we now live, if you stand in the Lord.

9 Minkä kiitoksen siis me taidamme Jumalalle antaa teidän tähtenne, kaikesta tästä ilosta, jolla me iloitsemme teistä meidän Jumalamme edessä?

For what thanks are we able to render unto God in your behalf, for all the joy with which we rejoice on account of you before our God;

10 Yötä ja päivää rukoillen ahkerasti, että me teidän kasvonne näkisimme ja täyttäisimme, mitä teidän uskostanne puuttuu.

night and day praying incessantly that we may see your face, and perfect the deficiencies of your faith?

11 Mutta itse Jumala ja meidän Isämme, ja meidän Herra Jesus Kristus saattakoon meidän tiemme teidän tykönne.

But God himself, even our Father, and our Lord Jesus, direct our way unto you:

12 Mutta Herra lisätköön teitä ja antakoon rakkauden yltäkylläisen olla teidän seassanne ja jokaista kohtaan, niinkuin mekin teille olemme:

and the Lord fill you and cause you to superabound in divine love toward one another, and toward all, even as we also do towards you;

13 Että hän teidän laittamattomat sydämenne vahvistais pyhyydessä, Jumalan ja meidän Isämme edessä meidän Herran Jesuksen Kristuksen tulemisessa, kaikkein hänen pyhäinsä kanssa.

in order to establish your hearts blameless in holiness in the presence of God even our Father, at the coming of our Lord Jesus with all his saints: amen.