1 Samuelin 27
1 Niin David ajatteli sydämessänsä: kuitenkin minä yhtenä päivänä joudun Saulin käsiin: ei ole minun parempaa, kuin että minä menen ojetinsa Philistealaisten maalle, että Saul lakkais minua etsimästä kaikissa Israelin rajoissa, ja minä pääsisin hänen käsistänsä.
Devit ni a lungthung hoi, hnin hnin touh teh Sawl kut hoi kadout han doeh, Filistinnaw koe ka yawng hoehpawiteh kai hanelah ahawinae awm mahoeh. Sawl ni Isarel ram thung pueng na tawng e heh a lungpout vaiteh, a kut dawk hoi ka hlout han telah ati.
2 Ja David nousi ja läksi matkaan kuudensadan miehen kanssa, jotka hänen myötänsä olivat, Akiksen Maokin pojan Gatin kuninkaan tykö.
Hahoi Devit teh a thaw teh, ama hoi ateng kaawm e a tami 600 touh hoi Maok capa Gath siangpahrang Akhish koevah a cei.
3 Niin David asui Akiksen tykönä Gatissa, hän ja hänen miehensä itsekukin perheinensä: David ja kaksi hänen emäntäänsä, Ahinoam Jisreelista ja Abigail Nabalin emäntä Karmelista.
Devit teh ama hoi a yu roi Jezreel tami Ahinoam hoi Nabal yu Karmel tami Abigail hoi Gath kho Akhish koe a cei awh.
4 Kuin Saulille sanottiin Davidin paenneen Gatiin, niin ei hän enää häntä etsinyt.
Gath vah Devit a yawng toe tie Sawl koe a dei pouh awh toteh, bout tawng hoeh toe.
5 Niin David sanoi Akikselle: jos minä olen löytänyt armon sinun edessäs, niin anna minulle yhteen kaupunkiin sia maalle, asuakseni siellä; sillä miksi pitäis sinun palvelias asuman kuninkaallisessa kaupungissa sinun tykönäs?
Devit ni Akhish koevah na minhmai kahawi ka hmawt pawiteh, na ram thung kho buet touh dawk kho ka sak thai nahanelah, o nahane na poe haw. Bangkongmaw na san ni siangpahrang khopui dawk nang koe kho khuet ka sak thai han vaw telah atipouh.
6 Sinä päivänä antoi Akis hänelle Ziklagin. Sentähden on Ziklag Juudan kuningasten vielä tänäpänä.
Hat toteh, hat hnin râw vah Akhish ni, Ziklag kho a poe. Hatdawkvah Ziklag teh atu totouh Judah ram siangpahrangnaw e lah ao.
7 Vaan se aika, minkä David asui Philistealaisten maalla, oli ajastaika ja neljä kuukautta.
Filistin ram thung Devit teh kum touh hoi thapa yung pali touh ao.
8 Ja David nousi miehinensä ja karkasi Gessurilaisten ja Girsiläisten ja Amalekilaisten maalle; sillä nämät asuivat jo vanhuudesta siinä maassa, kuin Suriin mennään, Egyptin maahan asti.
Devit hoi a taminaw ni a takhang awh teh, Geshur taminaw hoi Girzi taminaw hoi Amaleknaw hah a tuk awh. Hote miphunnaw teh Shur hoi Zur ram koe lah Izip ram totouh pou kâkuen e doeh.
9 Ja kuin David oli kaiken maan lyönyt, ei hän jättänyt yhtäkään miestä eli vaimoa elämään; ja otti heidän lampaansa, härkänsä, aasinsa, kamelinsa ja vaatteensa, palasi ja tuli Akiksen tykö.
Devit ni taran a tuk tangkuem napui tongpa a hlung e awm boihoeh. Tu, La, Maito, Kalauk, hoi khohnanaw a la pouh teh a bankhai, hahoi Akhish koe a cei awh.
10 Ja Akis sanoi: kenenkä päälle te olette karanneet tänäpänä? David vastasi: lounaan päin Juudaa, lounaan päin Jerakmelilaisia ja lounaan päin Keniläisiä.
Akhish ni, sahnin nâlaenaw maw na tuk awh telah atipouh. Devit ni, Judah akalah, Jerahmeel taminaw, akalae ram hoi Kennaw akalae ramnaw doeh atipouh.
11 Ja ei David jättänyt eläväksi yhtäkään miestä eli vaimoa viedäksensä Gatiin, ja ajatteli: ettei he puhuisi jotakin meitä vastaan, sanoen: näin teki David, ja tämä oli hänen tapansa niinkauvan kuin hän asui Philistealaisten maalla.
Filistin ram ao nah yunglam, Devit ni hettelah pou a sak tet langvaih a titeh, Devit ni napui tongpa Gath kho ceikhai hanelah hlung boihoeh.
12 Niin Akis uskoi Davidin ja ajatteli, hän on tehnyt itsensä kokonansa kauhistuttavaksi kansallensa Israelille, sentähden olkaan hän aina minun palveliani.
Akhish ni, Devit ni dei e hah a yuem teh, a tami Isarelnaw abuemlah hoi ama kapanuekkung lah a coung sak. Hatdawkvah, kai koe ka san lah pou na o han atipouh.
