1 Samuelin 26

1 Ja Siphiläiset tulivat Saulin tykö Gibeaan ja sanoivat: eikö David ole lymyssä Hakilan kukkulalla korven kohdalla?

Hagi mago zupa Soli'a Gibea kumate mani'nege'za, Sifi kumate vahe'mo'za eme asami'za, Deviti'a Hakila agonafi Jesmonima avugosama hunte'nea kaziga frakino mani'ne.

2 Niin nousi Saul ja meni Siphin korpeen, ja hänen kanssansa kolmetuhatta valittua miestä Israelista, etsimään Davidia Siphin korvesta.

Hazageno Soli'a 3 tauseni'a hanave Israeli sondia vahe zamavareno, Sifi ka'ma kokampi Devitinku hakenaku vu'ne.

3 Ja Saul sioitti itsensä Hakilan kukkulalle korven kohdalle tien viereen, mutta David pysyi korvessa ja näki Saulin tulevan perässänsä korpeen.

Hagi Soli'a Jesmoni tava'onte Hakila agonafi seli nonku'ma ome kino mani'ne. Hianagi Deviti'a ka'ma kopi mani'neno, Soli'ma agriku'ma hakeno eazamofo kea nentahino,

4 Niin David lähetti vakoojat ja ymmärsi Saulin totisesti tulleen.

mago'a afure vahe huzamantege'za, Soli'ma emani'nenigura ome ke'naze.

5 Ja David nousi ja tuli siihen paikkaan, johonka Saul itsensä sioittanut oli; ja David näki paikan, kussa Saul ja hänen sotapäämiehensä Abner Neerin poika oli; sillä Saul makasi vaunuin piirissä, ja sotaväki sioitettuna hänen ympärillänsä.

Hagi anantetira Deviti'a otino Soli'ma seli nonkuma eme anteno mani'nerega vu'ne. Hagi Soli'ene sondia vahete kva ne'a Neri nemofo Abnakea Sondia vahe'mo'za masegagizageno amu'nompi masenakeno, Deviti'a ana kenagera rerakaureno ome zanage'ne.

6 Silloin vastasi David ja sanoi Ahimelekille, Hetiläiselle, ja Abisaille ZeruJan pojalle Joabin veljelle: kuka menee minun kanssani Saulin tykö leiriin? Abisai sanoi: minä menen kanssas.

Hagi Deviti'a Hiti ne' Ahimelekine, Zeruia nemofo Joapu nefu Abisaikizni zanantahigeno, Iza navega hanige'na Soli'ma seli noma eme kino'ma mani'nerega uramigahue. Anage higeno Abisai'a huno, Nagra kagrane uramigahue.

7 Niin tuli David ja Abisai kansan tykö yöllä, ja katso, Saul makasi nukkuneena vaunuin piirissä, ja hänen keihäänsä pistetty maahan hänen päänsä pohjaan; mutta Abner ja kansa makasi hänen ympärillänsä.

Higeno Deviti'ene Abisaikea ana kenagera Soli'ma seli nonku'ma anteno mani'nefi ufre'na'e. Anampima ufrene ome ka'ana, Soli'a kuma amu'nompi karugru keve'a asenirega retru renenteno, masenegeno, Abna'ene mago'a sondia vahe'mo'zanena Solina mase kagi ante'nage'za ome ke'na'e.

8 Silloin sanoi Abisai Davidille: Jumala on sulkenut tänäpänä vihamiehes sinun kätees: nyt minä syöksen häntä keihäällä maata vasten yhden kerran, niin etten minä enään tarvitse kertoa sitä.

Hagi Abisai'a Devitina asamino, Menina Anumzamo'a ha' vaheka'a kazampi avrenteanki, natrege'na krugru kevereti magoke zupa reharuharu hu'na mopare rekamarenta'neno.

9 Mutta David sanoi Abisaille: älä surmaa häntä; sillä kuka satuttaa kätensä Herran voideltuun ja on viatoin?

Hianagi Deviti'a Abisaina asamino, Ohenka atro. Na'ankure Ra Anumzamofonte'ma masavema frenteno huhamprinte'nea vahe'ma ahesuta'a, hazenkefi manigahue.

10 Vielä sanoi David: niin totta kuin Herra elää; jollei Herra lyö häntä, elikkä tule hänen aikansa kuolla, eli mene sotaann ja huku,

Deviti'a mago'ane huno, Ra Anumzamo Agra'a ahe frise. Hagi ozafama resuno frige, hapi uraminige'za ahe frige hugahaze.

11 Niin antakoon Herra kaukana olla minusta, että minä satuttaisin käteni Herran voideltuun: ota nyt vaivoin keihäs hänen päänsä pohjasta ja vesimalja, ja käykäämme.

Hianagi Ra Anumzamofonte'ma masavema frenteno huhamprinte'nea nera ahefrio huno hu izora huonante'ne. Hagi menina Soli keve'ane tintafema'ane aseniregama me'neana erigeta amafintira atiramita va'maneno.

12 Niin otti David keihään ja vesimaljan Saulin pään pohjasta, ja he menivät matkaansa; ja ei yhtään ollut, joka sen näki taikka huomaitsi, eli heräsi, vaan he makasivat kaikki nukkuneena, sillä Herralta oli tullut syvä uni heidän päällensä.

Hagi Soli asenirega me'nea kevene, tintafema'anena Deviti'a erigeke vu'na'e. Hagi anama ha'azana mago vahe'mo'e huno keno antahino osu'ne. Na'ankure Ra Anumzamo'a ana miko vahera zamazeri zamavutoko hige'za, mase himre'nazageke anara hu'na'e.

13 Kuin David oli tullut ylitse toiselle puolelle, meni hän kauvas vuoren kukkulalle, että iso väli oli heidän välillänsä.

Hagi Deviti'a vuno mago agona kantu kaziga me'nea agonare afete ome oti'ne.

14 Ja David huusi kansalle ja Abnerille Neerin pojalle ja sanoi: etkös vastaa, Abner? Abner vastasi ja sanoi: kukas olet, ettäs niin huudat kuningasta?

Ananteti Deviti'a Abnane sondia vahe'anena kezana atizamino, Abnaga antufina mani'nano, higeno Abna'a huno, Kagra izaga kini nemofonkura kezankea nehane.

15 Ja David sanoi Abnerille: etkös ole mies? ja kuka on sinun vertaises Israelissa? Miksi et varjellut herraas kuningasta? Sillä yksi kansasta on mennyt tappamaan kuningasta sinun herraas.

Higeno Deviti'a huno, Abnaga kagri'ma kagatere'nea harafa vahera Israeli agu'afina iza mani'ne? Na'a higenka kini nera kegava huontankeno, ahenaku'ma nehia vahe'mo'a ahe'zana hu'ne?

16 Ei se ole oikein minkä sinä tehnyt olet. Niin totta kuin Herra elää, te olette kuoleman lapset, ettette varjelleet herraanne, Herran voideltua. Ja nyt katso, kussa kuninkaan keihäs ja vesimalja on, jotka hänen päänsä pohjassa olivat?

Kagra knare kavukavara osane. Na'ankure kagrane sondia vahekanena Ra Anumzamofonte'ma masavema frenteno huhamprinte'nea vahe'ma kegava huontazankita tamagra frigahaze. Hagi kini ne'mofo aseniregama me'nea keve'ane tintafema'a iga me'nefi keho?

17 Niin Saul tunsi Davidin äänen ja sanoi: eikö se ole sinun äänes, minun poikani David? David sanoi: minun ääneni se on, herrani kuningas.

Higeno Soli'ma Deviti ageru'ma nentahino'a kezatino, nenamofoga Devitiga nehano. Higeno Deviti'a kenona huno, ranimoka, kini nera nagri nageru nentahine.

18 Ja vielä sanoi: miksi minun herrani vainoo palveliaansa? Sillä mitä minä olen tehnyt ja mitä pahaa on minun kädessäni?

Deviti'a Solina asamino, Na'ante ranimoka eri'za vahekamo'na narotago nehane? Na'a nagra hugante'noe? Nagra na'a havizana hu'noe?

19 Niin kuulkaan siis nyt herrani kuningas palveliansa sanan: Jos Herra on yllyttänyt sinun minua vastaan, niin anna joku ruokauhri sytytettää, mutta jos ihmiset sen tekevät, niin olkoon he kirotut Herran edessä, että he tänäpänä ovat minun syösseet ulos, etten minä pysyisi Herran perimisessä, ja sanovat: mene ja palvele muukalaisia jumalia.

Hagi kininimoka eri'za vahekamo'na hanua nanekea antahinamio, kagrima Ra Anumzamo'ma kazeri oti'nigenkama ha'ma renenante'nankeno'a, ofama hananana antahigamigahie. Hianagi vahe'mo'ma kazeri otisigenkama ama anazama nehanankeno'a, Ra Anumzamo'a kazusi huzmantegahie. Na'ankure Ra Anumzamo'ma erisintima haregahane hu'nea mopafintira naratogo nehu'za, ru anumzante mono ome hunto hu'za hu'naze.

20 Niin älköön minun vereni langatko maahan Herran eteen; sillä Israelin kuningas on lähtenyt yhtä kirppua etsimään, niinkuin hän takaa ajelis peltokanaa vuorilla.

Hagi atregeno koranimo'a, Ra Anumzamofo tava'ontetira atreno ru mopafina tagi oramino. Hagi Israeli vahe kinimoka, kagra na'ante hinimagu hakeankna hunka nagrikura nehakenka, agonafi namagu hakeanknara nehane?

21 Ja Saul sanoi: minä olen syntiä tehnyt. Tule jälleen poikani David! sillä en minä sinulle enää tee pahaa, että minun sieluni on tänäpänä ollut kallis sinun silmäis edessä: katso, minä olen tehnyt tyhmästi ja sangen hullusti.

Anante Soli'a huno, Nagra kumi huanki nenamofo Divitiga mago'ane kagrira kazeri havizana osugahuanki ete eno. Na'ankure ko nahantesinagi, nagrira antahinaminka onahenka natre'nane. Nagra tamage hu'na neginagi'za hu'na havi avu'ava zantfa hu'noe.

22 David vastasi ja sanoi: katso, tässä on kuninkaan keihäs, tulkaan yksi palvelioistas tänne ja ottakaan sen.

Hagi Deviti'a huno, kini ne'moka kevea ama me'neanki, mago nehaza ne' huntegeno eme erino.

23 Herra maksaa jokaiselle hänen vanhurskautensa ja uskonsa jälkeen; sillä Herra on sinun tänäpänä antanut minun käteeni, vaan en minä tahtonut satuttaa kättäni Herran voideltuun.

Hagi fatgo zamavu'zmava nehu'za, kazigazi hu'za ke'ama amage'ma nentaza vahera, Ra Anumzamo'a ana zamavu'zamavatera mi'zana nezamie. Hagi menina Ra Anumzamo'a kagrira nazampi kavrenteanagi, kahe ofri'noe. Na'ankure Ra Anumzamo masave freganteno kazeri oti'ne.

24 Ja katso, niinkuin sinun sielus tänäpänä on paljo pidettävä ollut minun silmäini edessä, niin olkoon myös minun sieluni paljo pidettävä Herran silmäin edessä, ja vapahtakoon minua kaikesta minun murheestani.

Hagi menina kagri'ma antahigami'na onkahorera, Ra Anumzamo'a antahinamino onaheno, miko hazenke zampintira naza hugahie.

25 Saul sanoi Davidille: siunattu ole sinä, poikani David: sinä teet ja toimitat, sinä taidat ja voit. Niin David meni matkaansa, ja Saul palasi kotiansa.

Anante Soli'a Devitinku huno, Mofavrenimoka, Ra Anumzamo'a asomu hugante'nigenka ranraza nehunka, hara agateregahane. Anage huteke Deviti'a neviana, Soli'a kuma'arega ete vu'ne.