< 1 Samuelin 22 >
1 Ja David läksi sieltä ja pakeni Adullamin luolaan; kuin hänen veljensä ja kaikki isänsä huone sen kuulivat, tulivat he myös sinne hänen tykönsä.
Da: ibidi da Ga: de moilaiga hobeale, magufu gelaba Adalame moilai gadenene amoga asi. Ea olalali amola sosogo fi eno da e amogawi esalebe nababeba: le, ilia da ema madelamusa: asi.
2 Ja kaikkinaiset miehet, jotka olivat vaivassa, ja jokainen, joka velassa oli, ja jokainen, jolla murheellinen sydän oli, kokosivat itsensä hänen tykönsä, ja hän oli heidän päämiehensä: että liki neljäsataa miestä oli hänen tykönänsä.
Amola dunu 400 eno, mogili da enoga banenesi, mogili da hame gagui, mogili da enoma dabe imunu gala o hahawane hame esala, ilia Da: ibidima madelale, e da ilia bisilua hamoi.
3 Ja David meni sieltä Mitspaan Moabilaisten maakuntaan ja sanoi Moabilaisten kuninkaalle: anna isäni ja äitini käydä ulos ja sisälle teidän tykönänne, siihenasti että minä saan tietää, mitä Jumala tekee minun kanssani.
Da: ibidi da amo sogebi yolesili, Misiba moilai Moua: be soge ganodini amoga asi. E da Moua: be hina bagade ema amane sia: i, “Dafawane! Dia na ada amola ame ela misini dilimagai esalawane, na da Gode Ea nama adi hamomu ganabela: le, hogoma: ma.”
4 Ja hän johdatti heidät Moabilaisten kuninkaan eteen; ja he viipyivät hänen tykönänsä aina niinkauvan kuin David oli linnassa.
Amaiba: le, Da: ibidi da ea ada amola ame Moua: be hina bagade ea ouligima: ne yolesilalu, Da: ibidi da Adalame magufu gelaba wamoaligili esalu defele, ela da amogawi esalu.
5 Niin sanoi propheta Gad Davidille: älä ole siinä linnassa, mutta mene ja kulje Juudan maalle. Niin David meni ja tuli Haretin metsään.
Amalalu, balofede dunu Ga: de da Da: ibidima misini, amane sia: i, “Gui maedafa esaloma! Hedolodafa Yuda sogega masa!” Amaiba: le, Da: ibidi da yolesili amola Helede iwilaga asi.
6 Ja Saul kuuli, että David ja ne miehet, jotka hänen tykönänsä olivat, tulivat tiettäväksi. Ja Saul asui Gibeassa metsistössä Ramassa, ja hänen keihäänsä oli hänen kädessänsä, ja kaikki hänen palveliansa seisoivat hänen tykönänsä.
Eso afaega, Solo da Gibia sogega agolo damana ea goge agei hi loboga gaguli amola ea dadi gagui ouligisu dunu ilia e beba: le sisiga: le aligili, ‘da: malisige’ ifa ougiha esalu. E da Da: ibidi amola ea dunu ili ba: i sia: be nabi galu.
7 Niin sanoi Saul palvelioillensa, jotka seisoivat hänen tykönänsä: kuulkaat, te Jeminin lapset! antaako Isain poika teille kaikille pellot ja viinamäet, ja tekeekö hän teitä kaikkia tuhanten ja satain päämiehiksi?
Amola e da ea dadi gagui ouligisu dunuma amane sia: i, “Dilia Bediamini dunu nabima! Dilia adi dawa: bela: ? Da: ibidi da dili huluanema soge amola waini efe sagai ima: bela: ? E da dili huluane ea dadi gagui ouligisu dunu hamonesima: bela: ?
8 Että te kaikki teitte liiton minua vastaan, ja ei ole yhtään, joka ilmoitti sen minun korvilleni että minun poikani on myös tehnyt liiton Isain pojan kanssa ja ei ole yhtäkään teistä, joka sitä panee pahaksensa minun tähteni, ja ei myös ilmoita sitä minun korvaini kuullen, että minun poikani on yllyttänyt palveliani minua vastaan, väijymään minua, niinkuin tänäpänä on nähtävä.
Amo dawa: beba: le, dilia da na sogebi lamusa: wamo sia: ga ilegesala: ? Dilia afaega da nama nina: manodafa amoea Da: ibidima gilisi amo nama hame sia: i. Afaega da nama hame asigisa amola Da: ibidi ninia: dunudafa da wahadafa na fane legema: ne logo hogolala. Amola na manodafa da Da: ibidi e noga: le denesima: ne sisasa.”
9 Niin vastasi Doeg Edomilainen, joka seisoi Saulin palveliain tykönä, ja sanoi: minä näin Isain pojan tulevan Nobeen, Ahimelekin Akitobin pojan tykö.
Douege da Solo amola ea ouligisu dunu amo ili gilisili lelefula. E amane sia: i, “Na da Da: ibidi amo Noube moilai bai bagadega, Ahaidabe egefe Ahimelege ema ahoanebe ba: i.
10 Hän kysyi Herralta neuvoa hänen tähtensä ja evästi hänen, ja antoi hänelle Philistealaisen Goljatin miekan.
Ahimelege da Hina Godema Da: ibidi da adi hamoma: bela: le adole ba: i. Amalalu, e da Da: ibidima ha: i manu amola Filisidini dunu Goulaia: de ea gegesu gobihei i.”
11 Niin kuningas lähetti kutsumaan pappia Ahimelekia Akitobin poikaa ja kaikkea hänen isänsä huonetta, pappeja, jotka olivat Nobessa; ja he tulivat kaikki kuninkaan tykö.
Amaiba: le, Solo da gobele salasu dunu Ahimelege amola ea sosogo fi huluane (amo amola da Noube gobele salasu dunu esalu) amo huluane lala masa: ne sia: sili, amola ilia da Soloma mafia: i.
12 Ja Saul sanoi: kuule sinä Akitobin poika. Hän sanoi: tässä minä olen, herrani.
Solo da Ahimelegema amane sia: i, “Ahimelege nabima!” Ahimelege da bu adole i, “Hina! Na da dia hawa: hamosu dunu wea!”
13 Ja Saul sanoi hänelle: miksi te teitte liiton minua vastaan, sinä ja Isain poika, ettäs annoit hänelle leipää ja miekan ja kysyit Herralta neuvoa hänen tähtensä, yllyttääkses häntä minua väijymään, niinkuin tänäpänä on nähtävä.
Solo da ema adole ba: i, “Abuliba: le, di amola Da: ibidi ali da na sogebi lamusa: sia: ga ilegesala: ? Abuliba: le, di da ha: i manu amola gegesu gobihei ianu, Godema Da: ibidi ea hawa: hamoma: ne adole ba: bela: ? E da wali nama ogobele amola na fane legemusa: logo hogolala.”
14 Ahimelek vastasi kuningasta ja sanoi: kuka on kaikkein sinun palveliais seassa niinkuin David? Hän on uskollinen ja kuninkaan vävy, vaeltaa kuuliaisuudessas ja on kunniallinen sinun huoneessas.
Ahimelege da bu adole i, “Da: ibidi da dia baligili moloidafa hawa: hamosu ouligisu dunu. E da disoa: dafa, dia da: i ouligisu dunu ilia hina gala. Amola dia diasua fi amola hawa: hamosu dunu huluane da ema nodosa.
15 Olenko minä vasta tänäpänä ruvennut kysymään Jumalalta neuvoa hänen tähtensä? Pois se minusta, älkään kuningas luulko senkaltaista palveliastansa ja kaikesta minun isäni huoneesta: sillä sinun palvelias ei tietänyt mitään kaikista näistä, pienistä eli suuresta.
Dafawane! Na da e fidima: ne, Godema sia: ne gadolesi, amola amo da degabo hame galu. Be na amola na sosogo da dia sogebi lamusa: wamowane ilegemu hame dawa: Hina noga: idafa! Dia da niniagoane diwaneya udidimu da defea hame.”
16 Kuningas sanoi: Ahimelek, sinun pitää totisesti kuoleman, sinun ja koko sinun isäs huoneen.
Solo da amane sia: i, “Ahimelege! Di amola dia sosogo huluane da bogogia: mu.”
17 Ja kuningas sanoi vartioillensa, jotka seisoivat hänen tykönänsä: kääntäkäät itsenne ja tappakaat Herran papit; sillä heidän kätensä on myös Davidin kanssa, ja koska he tiesivät hänen paenneen, niin ei he ilmoittaneet sitä minulle. Mutta kuninkaan palveliat ei tahtoneet satuttaa käsiänsä Herran pappeihin, lyödäksensä heitä.
Amalalu, e da da: igene ouligisu dunu e gadenene lelefulubi ilima amane sia: i, “Hina Gode Ea gobele salasu dunu medole legema! Bai ilia amola Da: ibidi da gilisili wamowane ilegele, Da: ibidi ea hobea: i amo nama mae olelele, ilia ogogole hame dawa: be sia: i, be ilia da dawa: i galu.” Be da: igene ouligisu dunu ilia da lobo lalegadole, Hina Gode Ea gobele salasu dunu fane legemu higa: iba: le, hame hamoi.
18 Niin sanoi kuningas Doegille: käännä sinä itses ja lyö papit. Ja Doeg Edomilainen käänsi itsensä ja löi pappeja, ja tappoi sinä päivänä viisiyhdeksättäkymmentä miestä, jotka kantoivat liinaista päällisvaatetta.
Amaiba: le, Solo da Douegema amane sia: i, “Dia ili fane legema!” Amalalu, Douege da ili huluane fane legei. Amo esoha e da gobele salasu dunu85 (huluane da Ifode gaguli ahoasu defele esalu) amo hulu fane legei dagoi.
19 Ja hän löi Noben, pappein kaupungin, miekan terällä, sekä miehet että vaimot, lapset ja imeväiset, niin myös härjät, aasit ja lampaat, aina miekan terällä.
Amola Solo da dunu huluane gobele salasu dunu ilia moilai Noube amoga esalebe, amo huluane fane legema: ne sia: i. Dunu amola uda amola mano, mano dudubu, bulamagau, dougi, sibi-huluanedafa da fane legei dagoi ba: i.
20 Ja yksi Ahimelekin Akitobin pojan poika Abjatar nimeltä, pääsi, ja pakeni Davidin tykö.
Be Ahimelege egefe afae ea dio amo Abaia: da e hobeale asili, Da: ibidima madelai.
21 Ja Abjatar ilmoitti Davidille, että Saul oli tappanut Herran papit.
E da Da: ibidima Solo ea da Hina Gode Ea gobele salasu dunu fane legei, amo adodole i.
22 Ja David sanoi Abjatarille: minä sen sinä päivänä kyllä tiesin, koska Doeg Edomilainen oli siellä, että hän sen Saulille oli totisesti ilmoittava. Minä olen siis vikapää koko isäs huoneen kuolemaan.
Da: ibidi da ema amane sia: i, “Amohaga na da Douege esalebe ba: loba, na da dawa: digi, e da Soloma adomu galebeya dawa: i galu. Amaiba: le, na giadofale hamobeba: le, dia sosogo huluane da bogogia: i.
23 Pysy minun tykönäni ja älä pelkää: joka seisoo minun henkeni perään, hän myös seisoo sinun henkes perään; sillä sinä varjellaan minun tykönäni.
Ani esala: di! Mae beda: ma! Solo da di amola na fane legemusa: hanai. Be di da ani esalea gaga: i ba: mu.”