< 1 Samuelin 2 >
1 Ja Hanna rukoili ja sanoi: minun sydämeni riemuitsee Herrassa, minun sarveni on ylennetty Herrassa. Minun suuni on leviältä auvennut minun vihollisteni ylitse; sillä minä riemuitsen sinun autuudestas.
Hannah el pre ac fahk: “LEUM GOD El nwakla insiuk ke engan; Nga arulana insewowo ke ma El orala. Nga isrun mwet lokoalok luk; Yohk engan luk ke sripen kasru lun God nu sik!
2 Ei kenkään niin pyhä ole kuin Herra; sillä ei yksikään ole paitsi sinua, ja ei yhtään kalliota ole niinkuin meidän Jumalamme.
Wangin sie su mutal oana LEUM GOD; Wangin sie oana El, Wangin sie mwet lango oana God lasr.
3 Lakatkaat suuresta kerskaamisestanne, pankaat pois teidän suustanne se vanha; sillä Herra on kaikkitietävä Jumala, ja ei anna senkaltaisia aivoituksia menestyä.
Nikmet sifil kaskas filang; Misla liki kaskas fulat lom. Tuh LEUM GOD El sie God su etu ma nukewa, Ac El nununku orekma nukewa lun mwet uh.
4 Väkeväin joutset ovat särjetyt, ja heikot ovat väkevyydellä vyötetyt.
Mwe pisr nutin mwet mweun ku, kaptelik, A mwet munas kapkapak ku lalos.
5 Jotka ennen ravitut olivat, ne ovat itsensä myyneet leivän edestä, jotka nälkää kärsivät, ei silleen isoa, siihen asti että hedelmätöin seitsemän synnytti, ja jolla monta lasta oli, tuli heikoksi.
Elos su kihp meet, Elos sukok orekma in moli ma nalos, A elos su masrinsral meet, elos tia sifil masrinsral. El su talap el oswela tulik itkosr, A el su pus tulik natu meet, tok wanginla tulik natul.
6 Herra kuolettaa ja virvoittaa, vie suureen ahdistukseen ja siitä ulos jälleen. (Sheol )
LEUM GOD El uniya ac El sifil akmoulyauk; El supwala mwet nu infulan misa, Ac El sifilpa folokunulosyak. (Sheol )
7 Herra tekee köyhäksi ja rikkaaksi, hän alentaa ja ylentää.
LEUM GOD El oru tuh kutu mwet uh sukasrup ac kutu kasrup. El akpusiselye kutu ac akfulatye kutu.
8 Hän nostaa tomusta köyhän ja ylentää vaivaisen loasta, istuttaaksensa häntä päämiesten sekaan ja antaaksensa hänen kunnian istuimen periä; sillä maan perustukset ovat Herran, ja maan piirin on hän asettanut niiden päälle.
El srukak mwet sukasrup liki kutkut, Ac El tulokunak mwet enenu liki nien sisi kutkut. El oru tuh elos in sie sin sie yurin mwet leum, Ac muta yorolos ke nien muta fulat. Pwelung lun faclu ma lun LEUM GOD, Ac El musaeak faclu fac.
9 Hän varjelee pyhäin jalat, mutta jumalattomat pitää vaikenemaan pimeydessä; sillä oma suuri voima ei mitään auta.
“El karingin moul lun mwet oaru lal, A mwet koluk elos tuhlac in lohsr uh. Sie mwet el tia ku in kutangla ke ku lal sifacna.
10 Ne, jotka riitelevät Herran kanssa, pitää muserrettaman rikki, hän jylisee taivaassa heidän ylitsensä. Herra tuomitsee maan ääret, ja antaa kuninkaallensa väkevyyden, ja ylentää voideltunsa sarven.
Mwet lokoalok lun LEUM GOD fah kunausyukla; El ac fah lainulos ke pulahl inkusrao me. LEUM GOD El ac fah nununku faclu nufon. El ac fah sang ku nu sin tokosra lal. El ac fah sang kutangla nu sin tokosra se su El sulela.”
11 Ja Elkana meni Ramaan huoneesensa; vaan nuorukainen palveli Herraa papin Elin edessä.
Na Elkanah el folokla nu Ramah, a tulik Samuel el mutana in Shiloh ac kulansap nu sin LEUM GOD ye koko lal mwet tol Eli.
12 Mutta Elin pojat olivat ilkiät ja ei totelleet Herraa,
Wen natul Eli elos elah koluk. Elos tia akilen LEUM GOD
13 Eikä myös pappein oikeutta kansan edessä: kuin joku uhrin uhrasi, tuli papin palvelia, kuin liha keitettiin, ja oli kolmehaarainen hanko kädessä,
ac elos tia pac akilen oakwuk lun mwet tol ke ma fal elos in oru nu sin mwet uh. Pa inge ouiya ma elos oru nu sin mwet ma tuku in orek kisa. Pacl ma sie mwet el orek kisa, na mwet kulansap lun mwet tol inge ac tuku, us fork ma oasr wihs tolkwe kac. Ke pacl ma ikwa uh srakna poel,
14 Ja pisti sen kattilaan, eli pataan, eli kruusiin, eli pannuun, ja kaikki mitä hän veti ylös hangolla, sen pappi otti siitä; ja niin tekivät he kaikelle Israelille, jotka tulivat sinne Siloon.
el ac isongya fork uh nu in tup uh, ac kutena ikwa ma sremla ke fork sac, pa inge ma nun mwet tol uh. Wen luo inge oru ouinge nu sin mwet Israel nukewa ma tuku in orek kisa.
15 Niin myös ennenkuin he polttivat lihavuuden, tuli papin palvelia ja sanoi niille, jotka uhria kantoivat: anna lihaa paistettaa papille, sillä ei hän ota keitettyä lihaa sinulta vaan uutta.
Oayapa meet liki na kiris uh itukla liki ikwa uh in firriyukyak, mwet kulansap lun mwet tol uh ac tuku ac fahk nu sin mwet orek kisa uh, “Ase kutu ikwa an nu sin mwet tol elan sifacna munan. El tia enenu ma poelyak. El lungse in takmwek na.”
16 Kuin joku sanoi hänelle: polttakaat lihavuus tänäpänä niinkuin pitää, ota sitte sinulles, mitä sydämes himoitsee. Niin sanoi hän hänelle: nyt pitää sinun antaman, jolles anna, niin minä otan väkisin.
Ac mwet orek kisa sac fin fahk, “Lela kut in fahsr fal nu ke ma oakwuk, kut in esukak kiris uh meet tufah kom eis enenu lom tok,” na mwet kulansap lun mwet tol el ac fahk, “Mo! Ase nu sik ingena! Kom fin tia, nga ac fah eis ke ku!”
17 Ja sentähden oli nuorukaisten rikos sangen suuri Herran edessä; sillä kansa katsoi Herran ruokauhrin ylön.
Ma koluk lun mwet fusr luo inge arulana koluk ye mutun LEUM GOD, mweyen elos oru mwe kisa nu sin LEUM GOD oana ma pilasr.
18 Mutta Samuel palveli Herran edessä, ja nuorukainen oli vyötetty liinaisella päällisvaatteella.
In pacl se inge Samuel el oru na orekma in kulansap lal nu sin LEUM GOD, ac el nukum sie nuknuk in mwet tol orekla ke nuknuk linen.
19 Ja hänen äitinsä oli tehnyt hänelle vähän hameen, ja vei sen hänelle joka vuosi, kuin hän meni ylös miehensä kanssa uhraamaan vuosiuhria.
In yac nukewa nina kial ac oru sie nuknuk srisrik lal Samuel, ac usla nu yorol ke el ac wi mukul tumal som in orek kisa ke yac sac.
20 Ja Eli siunasi Elkanan ja hänen emäntänsä ja sanoi: Herra antakoon sinulle siemenen tästä vaimosta sen rukouksen tähden, jonka hän on rukoillut Herralta; ja he menivät siallensa.
Na Eli el ac akinsewowoyal Elkanah ac mutan kial ac fahk, “Lela LEUM GOD Elan asot pac sie tulik nu sin mutan se kiom an, in aol tulik se komtal kisakunang nu sel inge.” Tukun ma inge, eltal ac folok nu yen seltal.
21 Ja Herra oppi Hannaa, ja hän tuli raskaaksi ja synnytti kolme poikaa ja kaksi tytärtä; ja nuorukainen Samuel kasvoi Herran edessä.
LEUM GOD El akinsewowoyal Hannah ac sang pac tulik mukul tolu, ac tulik mutan luo natul. Ac tulik Samuel el kapak ac kulansap nu sin LEUM GOD.
22 Mutta Eli oli juuri vanha, ja kuuli, mitä hänen poikansa tekivät kaikelle Israelille ja että he makasivat vaimoin kanssa, jotka palvelivat seurakunnan majan ovella,
In pacl se inge Eli el arulana matu, ac el lohng na ma wen luo natul ah oru nu sin mwet Israel, oayapa lah eltal motul yurin mutan su orekma ke nien utyak nu in Lohm Nuknuk sin LEUM GOD.
23 Ja sanoi heille: miksi te teette senkaltaisia? sillä minä kuulen teidän pahoja tekojanne kaikelta tältä kansalta.
Na Eli el fahk nu sin wen luo natul, “Efu ku komtal oru ma koluk inge? Mwet puspis kaskaskin nga lohng.
24 Ei niin, minun poikani! ei ole se hyvä sanoma, jonka minä kuulen, että te saatatte Herran kansan syntiä tekemään.
Wen nutik, nimet sifil oru ouingan! Arulana koluk ma mwet lun LEUM GOD elos fahk keimtal uh!
25 Jos joku rikkoo ihmistä vastaan, niin tuomarit sen sovittavat; mutta jos joku rikkoo Herraa vastaan, kuka sen edestä rukoilee? Ja ei he kuulleet Isänsä ääntä, sentähden Herra tahtoi heidät tappaa.
Sie mwet fin orekma koluk lain sie mwet, God El ku in kasrel. A su ku in kasru sie mwet el fin orekma koluk lain LEUM GOD?” Tusruktu wen luo inge tiana porongo pusren papa tumaltal, mweyen LEUM GOD El sulela tari in oneltal uh.
26 Mutta nuorukainen Samuel vaelsi ja kasvoi, ja oli otollinen sekä Herran että ihmisten edessä.
Tulik Samuel el kapkapak ac ohi ye mutun LEUM GOD ac mwet uh.
27 Ja Jumalan mies tuli Elin tykö ja sanoi hänelle: näin sanoo Herra: enkö minä ilmeisesti ilmoittanut minuani sinun isäs huoneelle, kuin he vielä olivat Egyptissä Pharaon huoneessa?
Sie mwet palu tuku nu yorol Eli ac fahkak kas inge sin LEUM GOD, “Ke pacl se Aaron, papa matu tomom, ac sou lal elos tuh mwet kohs ye tokosra Egypt, nga tuh sifacna fahkyuyak nu sel Aaron.
28 Ja minä valitsin hänen minulle papiksi kaikista Israelin sukukunnista uhraamaan minun alttarilleni, ja sytyttämään suitsutusta, ja kantamaan päällisvaatetta minun edessäni: ja minä olen antanut sinun isäs huoneelle kaikki Israelin lasten tulet.
Liki sruf nukewa lun Israel, nga sulela sou lal tuh in mwet tol luk, in kulansap ke mwe loang luk, in oru mwe kisa firir, ac nokomang nuknuk in ephod lun mwet tol in suk ma lungse luk. Ac nga oakiya tuh elos in ku in eis sie ip ke mwe kisa firir fin loang uh.
29 Miksi siis te potkitte minun uhriani vastaan ja ruokauhriani, jonka minä olen käskenyt uhrata seurakunnan majassa, ja enemmän kunnioitit poikias kuin minua, lihoittaaksenne teitänne kaikista minun kansani Israelin ruokauhrein uutisista?
Na efu kowos ku ngetnget in rapkui mwe kisa ac mwe sang ma nga sap mwet luk in oru nu sik? Eli, efu ku kom akfulatye wen nutum inge yohk likiyu, ke kom lela eltal in akfatyeltal ke ip wowo ma mwet uh kisakin nu sik uh?
30 Sentähden sanoo Herra Israelin Jumala: minä olen vakaisesti puhunut, että sinun huonees ja sinun isäs huone pitää vaeltaman minun edessäni ijankaikkisesti; mutta nyt sanoo Herra: olkoon se kaukana minusta: sillä jotka minua kunnioittavat, niitä minä tahdon kunnioittaa, vaan jotka minua katsovat ylön, ne pitää katsottaman ylön.
Nga LEUM GOD lun Israel, nga tuh wulela meet mu sruf lom ac sou lom pa ac orekma in mwet tol nu sik nwe tok. Tusruktu, nga fahk inge lah ac fah tia sifil ouinge! Nga fah akfulatyalos su akfulatyeyu, ac pilesralos su pilesreyu.
31 Katso, se aika tulee, että minä murran sinun käsivartes ja sinun isäs huoneen käsivarren, ettei yksikään vanha pidä sinun huoneessas oleman.
Lohng akwoya — ac tia paht nga ac fah uniya mukul fusr nukewa in sruf lom ac sou lom, tuh in wangin mukul fusr in sou lom sun matwa matu.
32 Ja sinun pitää näkemän sinun vastaanseisojas majassa, kaikessa hyvyydessä, mikä Israelille tapahtuu; ja ei yksikään vanha pidä oleman sinun huoneessas ijankaikkisesti.
Kom ac fah pulakin ongoiya ac inse koluk ke kom ac liye ma nga ac fah oru in akinsewowoye mwet Israel saya, a funu mwet in sou lom, wangin sie selos ac fah moul sun matwa.
33 En minä kuitenkaan hävitä kaikkia lapsias minun alttariltani, että minä kulutan sinun silmäs, ja sinun sielus murheesen saatan; mutta kaikki sinun huonees paljous pitää kuoleman, kuin ne ovat mieheksi tulleet.
Tusruktu, nga ac fah filiya sie mwet sin fwil nutum, ac el fah kulansap nu sik ke ip lun mwet tol. Tusruk ac fah kunla mutal, ac wanginla finsrak yorol, ac fwil nutum nukewa saya ac fah misa ke misa keok.
34 Ja tämä pitää oleman sinulle merkiksi, mikä sinun poikais Hophnin ja Pinehaan päälle pitää tuleman: yhtenä päivänä pitää molemmat kuoleman.
Ke wen luo nutum inge, Hophni ac Phinehas, eltal ac tukeni misa ke len sefanna, ma se inge fah akkalemye nu sum lah ma nukewa nga fahk inge ac akpwayeyuk.
35 Ja minä herätän minulleni uskollisen papin: se tekee niinkuin minun sydämessäni ja mielessäni on. Ja minä rakennan hänelle vahvan huoneen, vaeltaaksensa minun voideltuni edessä hänen elinaikanansa.
Nga ac fah sulela sie mwet tol su ac fah pwaye nu sik, ac oru ma nukewa ma nga lungse. Nga fah sang fita lal, su ac fah kulansap nu sik in pacl nukewa ye mutun tokosra su nga sulela.
36 Ja tapahtuu, että se joka jää jälkeen sinun huoneeses, pitää tuleman ja kumartaman häntä hopiapenningin ja leivän kappaleen edestä, ja pitää sanoman: päästä minua nyt yhden papin osaan, että minä saisin syödä palan leipää.
Kutena sin fita lom ku fwil nutum su moul na, elos ac fah som nu yurin mwet tol sac ac ngusr mani ac mwe mongo, ac elos ac fah kwafe sel elos in kasru mwet tol, elos in mau konauk mwe mongo nalos.”