< 1 Samuelin 17 >

1 Niin Philistealaiset kokosivat sotaväkensä sotaan, ja tulivat kokoon Sokoon, joka on Juudassa, ja asettivat leirinsä Sokon ja Asekan välille Dammimin rajalle.
Mwet Philistia elos solani un mwet mweun lalos nu Socoh, sie siti srisrik in acn Judah, ac akola nu ke mweun. Elos tulokinya lohm nuknuk selos in acn se pangpang Ephes Dammim, su oan inmasrlon Socoh ac Azekah.
2 Mutta Saul ja Israelin miehet menivät kokoon, ja asettivat leirinsä Tammilaaksoon, ja valmistivat itsensä sotimaan Philistealaisia vastaan.
Saul ac mwet Israel elos toeni ac tulokinya lohm nuknuk selos Infahlfal Elah, na elos akoo pac in mweun lain mwet Philistia.
3 Ja Philistealaiset seisoivat vuorella siellä, ja Israelilaiset seisoivat vuorella täällä, että laakso oli heidän välillänsä.
Mwet Philistia elos takla tu ke soko eol uh, ac mwet Israel ke soko pac eol, ac infahlfal se oan inmasrlolos.
4 Niin tuli Philistealaisten leiristä yksi mies heidän keskellensä, Goljat nimeltä, Gatista, kuusi kyynärää ja kämmenen leveyden pitkä.
Oasr sie mwet pangpang Goliath, el mwet in siti Gath. El illa liki nien aktuktuk lun mwet Philistia ac solsol anwuk nu sin mwet Israel. Lusal alukela fit eu,
5 Ja hänellä oli vaskilakki päässänsä ja suomuksen kaltainen pantsari yllänsä, ja hänen pantsarinsa painoi viisituhatta sikliä vaskea,
ac el nukum nuknuk orek ke osra bronze, toasriya akuran sun paun siofok longoul limekosr, ac mwe susu lal orek pac ke osra bronze.
6 Ja vaskiset saappaat jaloissansa ja vaskikilpi hartioillansa,
Nial nukla pac ke osra bronze, ac el us osra in fakfuk soko finpisal.
7 Ja hänen keihäänsä varsi oli niinkuin kankaan orsi, ja hänen keihäänsä rauta painoi kuusisataa sikliä rautaa. Ja hänen kilpensä kantaja kävi hänen edellänsä.
Fungin osra soko natul yohk oana sak ke mwe otwot nuknuk, ac mutun osra soko ah orek ke osra iron su toasriya akuran paun singoul limekosr. Sie mwet mweun el fahsr meet lukel ac us mwe loang lal uh.
8 Ja hän seisoi ja huusi Israelin joukolle, ja sanoi heille: miksi te läksitte valmistamaan teitänne sotaan; enkö minä ole Philistealainen, ja te olette Saulin palveliat? valitkaat yksi teistänne, joka tulee tänne alas minun tyköni.
Goliath el tu ac wowo nu sin mwet Israel ac fahk, “Mea kowos oru ingan? Ya kowos takla akola in mweun? Nga sie mwet Philistia, ac kowos mwet kohs lal Saul! Sulela sie mwet lowos an in tuku lainyu.
9 Jos hän voi sotia minua vastaan ja lyö minun, niin me olemme teidän palvelianne, mutta jos minä hänen voitan ja lyön hänen, niin teidän pitää oleman meidän palveliamme ja teidän pitää meitä palveleman.
El fin kutangla ac uniyuwi, na kut ac fah mwet kohs lowos. A nga fin kutangla ac unilya, na kowos ac fah mwet kohs lasr.
10 Ja Philistealainen sanoi: minä häpäisin tänäpänä Israelin sotajoukon; antakaat minulle mies, me sodimme keskenämme.
Inge misenge nga tuyak ac akola in lain un mwet mweun lun mwet Israel. Nga tia sensen in fahkot: sulela sie mwet an nga el in anwuk!”
11 Kuin Saul ja koko Israel kuuli nämät Philistealaisten puheet, hämmästyivät he, ja pelkäsivät suuresti.
Ke Saul ac mwet lal elos lohng kas inge, elos arulana sangeng.
12 Mutta David oli Ephratin miehen poika Juudan Betlehemistä, joka kutsuttiin Isai, hänellä oli kahdeksan poikaa, ja oli vanha mies Saulin aikaan ja ijällinen miesten seassa.
David el wen natul Jesse, sie mwet Ephrathah su muta Bethlehem in acn Judah. Oasr wen oalkosr natul Jesse, ac in pacl se Saul el tokosra, Jesse el arulana matuoh.
13 Ja kolme Isain vanhimpaa poikaa olivat lähteneet Saulin kanssa sotaan; hänen kolmen poikansa nimet, jotka olivat menneet sotaan olivat Eliab esikoinen, ja toinen Abinadab ja kolmas, Samma.
Wen tolu natul Jesse ma matu eltal welul Saul oasr ke nien mweun uh. Ma se ma matu uh pa Eliab, ma se akluo uh pa Abinadab, ac aktolu pa Shammah.
14 Ja David oli nuorin; vaan ne kolme vanhinta menivät Saulin kanssa.
David pa fusr emeet, ac ke pacl tamulel tolu ma matu uh welul Saul,
15 Mutta David meni kotiansa jälleen Saulin tyköä, kaitsemaan isänsä lampaita Betlehemiin.
na David el ac folok nu Bethlehem kais kutu pacl in karingin sheep nutin papa tumal.
16 Ja Philistealainen tuli varhain aamulla ja ehtoona, ja sitä tekoa hän teki neljäkymmentä päivää.
Goliath el kusen mukul nu sin mwet Israel lotutang ac eku nukewa ke lusen len angngaul.
17 Ja Isai sanoi pojallensa Davidille: ota veljilles tämä epha kuivatuita tähkäpäitä ja nämät kymmenen leipää, ja vie ne leiriin veljeis tykö,
Sie len ah Jesse el fahk nu sel David, “Us tafun bushel in fiten wheat manman inge ac lof singoul inge, ac sulaklak nu yurin tamulel wiom in nien aktuktuk uh.
18 Ja kanna nämät kymmenen tuoretta juustoa päämiehelle; ja etsi veljiäs, jos he rauhassa ovat, ja pane mielees, mitä he sinulle käskevät.
Ac us ipin cheese singoul inge nu sin captain lun un mwet mweun an. Srike liye lah tamulel lom ah fuka, na kom fah foloko ac use sie ma in akpwayeye lah kom sonoltal ac lah eltal ku na.
19 Mutta Saul ja he kaikki Israelin miehet olivat Tammilaaksossa ja sotivat Philistealaisia vastaan.
Tokosra Saul, ac tamulel lom, ac mwet Israel nukewa elos muta Infahlfal Elah ac mweuni mwet Philistia.”
20 Niin David nousi varhain aamulla ja jätti lampaat paimenen haltuun, kantoi ja meni matkaansa, niinkuin Isai häntä käskenyt oli, ja tuli leiriin, ja sotaväki oli lähtenyt ulos sotaan, ja huusivat suurella äänellä sotimaan.
Len tok ah David el toangna tukakek ac el sap sie pac mwet in muta karingin sheep uh. Na el eis mwe mongo ma akoeyuk, ac som oana Jesse el tuh fahk nu sel. Ke el sun nien aktuktuk lun mwet mweun Israel, falyang na nu ke pacl se elos sasa, illa ac takla in mweun.
21 Sillä Israel ja Philistealaiset olivat valmistaneet itsensä sotimaan toinen toistansa vastaan.
Un mwet mweun lun mwet Philistia ac mwet Israel elos tuyak ac ngetani nu sie akola nu ke mweun.
22 Niin David jätti kalut, jotka hän kantoi, kalunvartijalle, ja juoksi sodan rintaan, ja tuli ja tervehti veljiänsä.
David el filiya mwe mongo el us yurin mwet se ma liyaung kufwen mwe mweun, na el kasrusr nu ke acn se mwet mweun takla we ah, ac suk mwet wial ah. Na el siyuk seltal lah eltal fuka.
23 Kuin hän parhaallansa heitä puhutteli, katso, se välimies, hänen nimensä oli Goljat, Philistealainen Gatista, nousi Philistealaisten sotajoukosta, ja puhui niikuin ennenkin; ja David kuuli sen.
Ke el srakna sramsram nu seltal, Goliath el fahsryak nu meet, ac el sifilpa kusen mukul nu sin mwet Israel oana ke el oru meet ah. Ac David el lohng ma Goliath el fahk inge.
24 Ja kutka ikänä Israelin miehistä näkivät hänen, pakenivat he hänen edestänsä ja pelkäsivät suuresti.
Ke mwet Israel elos liyal Goliath elos sangeng ac kaing.
25 Ja kaikki Israelin miehet sanoivat: ettekö te nähneet sitä miestä, joka on tullut? Hän on tullut pilkkaamaan Israelia. Ja pitää tapahtuman, että joka sen miehen lyö, sen kuningas tekee aivan rikkaaksi, ja antaa myös tyttärensä hänelle, ja tekee hänen isänsä huoneen vapaaksi Israelissa.
Elos fahk nu sin sie sin sie, “Liyalwin! Lohng kusen mukul lal ingan! Tokosra Saul el wulela mu el ac sang moul na yohk nu sin mwet se su ac uniya mwet Philistia sacn. El ac sang acn natul in payukyak sin mukul sac, ac sou lun papa tumun mukul sac ac tia enenu in moli mwe takma lalos.”
26 Niin David sanoi miehille, jotka hänen tykönänsä seisoivat: mitä annetaan sille miehelle, joka tämän Philistealaisen lyö ja ottaa häväistyksen pois Israelista? sillä mikä tämä ympärileikkaamatoin Philistealainen on, joka häpäisee elävän Jumalan sotajoukkoa?
David el siyuk sin mwet ma tu siskal ah, “Mea ac orek nu sin mwet se su uniya mwet Philistia se ingo, ac tulala mwet Israel liki mwe mwekin se inge? Ac su win mwet Philistia pegan se ingan, ku elan orek tungak nu sin mwet mweun lun LEUM GOD moul?”
27 Niin kansa sanoi hänelle niinkuin ennenkin: niin sille miehelle tehdään, joka hänen lyö.
Na elos fahk nu sel David ma ac tufah orek nu sin mwet se ac unilya Goliath.
28 Kuin hänen vanhin veljensä Eliab kuuli hänen näitä puhuvan miesten kanssa, närkästyi hän suuresti Davidin päälle ja sanoi: miksi sinä olet tänne tullut? ja miksis olet jättänyt vähän lammaslauman metsän korpeen? Minä tiedän sinun ylpeytes ja sydämes pahan sisun; sinä olet tänne tullut sotaa katsomaan.
Eliab, tamulel matu se wial David, el lohng sramsram lal David nu sin mwet inge, na el kasrkusrak sel ac fahk, “Mea kom tuku oru uh? Ac su muta liyaung sheep ekasr nutum oe yen mwesis ah? Kom ekak! Kom akna kom in intoein mweun uh, pa sis kom tuku an!”
29 Niin David sanoi: mitä minä olen tehnyt? eikö se ole minulle käsketty?
Na David el fahk, “Ku mea nga oru? Ya nga kofla in kusen siyuk?”
30 Ja käänsi itsensä hänestä pois toisen puoleen ja sanoi niinkuin hän ennenkin oli sanonut; niin kansa vastasi häntä niinkuin ennenkin.
David el forla nu sin sie pac mwet ac siyuk kusen siyuk sac pacna, ac pacl nukewa el ac siyuk ma sac, na top sefanna mwet uh ac topkol kac.
31 Ja kuin he kuulivat Davidin puhuvan ne sanat, ilmoittivat he ne Saulille, ja hän noudatti hänen tykönsä.
Kutu mwet inge lohng ma David el tuh fahk, na elos som fahk nu sel Saul, ac Saul el sapla solal.
32 Ja David sanoi Saulille: älköön kenenkään sydän hämmästykö hänen tähtensä: palveliais käy sotimaan Philistealaista vastaan.
Na David el fahk nu sel Saul, “O Tokosra, wangin sripa mwet uh in sangeng sin mwet Philistia se inge! Nga fah som anwuk nu sel.”
33 Saul sanoi Davidille: et sinä voi mennä ja sotia tätä Philistealaista vastaan; sillä sinä olet nuorukainen, vaan hän on sotamies hamasta nuoruudestansa.
Ac Saul el fahk, “Ku kom ac lainul fuka? Kom srakna tulik, a funu el, el nuna mwet mweun se in moul lal nufon!”
34 Mutta David sanoi Saulille: palvelias kaitsi isänsä lampaita, ja tuli jalopeura ja karhu ja vei lampaan laumasta,
Ac David el fahk, “O Tokosra, nga pa liyaung sheep nutin papa tumuk. Pacl nukewa lion soko ku bear soko fin tuku sruokya sheep fusr soko ac usla liki un sheep uh,
35 Niin minä juoksin sen perästä ja löin sen ja tempasin sen ulos hänen suustansa. Ja kuin hän karkasi minua vastaan, niin minä tartuin hänen partaansa, löin hänen ja tapoin.
nga ac ukwal ac onel, ac molela sheep uh liki inwalul. Na lion soko ku bear soko fin forma nu sik, nga sruokya inkwawal ac puokol nwe ke el misa.
36 Niin on sinun palvelias sekä jalopeuran että karhun lyönyt; niin pitää tämän ympärileikkaamattoman Philistealaisen oleman, kuin yksi niistä, sillä hän on pilkannut elävän Jumalan sotaväkeä.
Nga uniya lion ac bear tari, ac nga ac oru oapana nu sin mwet Philistia pegan se inge, su tuku funmwet nu sin mwet mweun lun God moul.
37 Ja David sanoi: Herra, joka minun pelasti jalopeuran ja karhun käsistä, hän pelastaa minun tämän Philistealaisen käsistä. Ja Saul sanoi Davidille: mene, Herra olkoon sinun kanssas.
LEUM GOD El moliyula liki lion ac bear, ac El ac fah moliyula liki mwet Philistia se pac inge. Na Saul el fahk, “Wona. Fahsrot, ac LEUM GOD Elan wi kom.”
38 Niin Saul puetti vaatteensa Davidin ylle ja pani vaskilakin hänen päähänsä ja pantsarin hänen päällensä.
Saul el sang mwe loeyuk lal sifacna nu sel David elan nokomang: mwe susu osra se el sang nu fin sifal David, oayapa nuknuk osra se.
39 Ja David sitoi miekan vyöllensä vaatettensa päälle ja rupesi käymään; vaan ei hän ollut siihen tottunut. Sanoi siis David Saulille: en minä näillä taida käydä, sillä en minä ole tottunut. Ja David pani ne pois yltänsä,
David el kapriya cutlass natul Saul nu ke nuknuk osra sac, ac el srike in fahsr tuh el tia ku, mweyen el supah kac. Na el fahk nu sel Saul, “Nga tia ku in mweun ke ma inge oan keik uh. Nga supah kac.” Na el sarukla nufon.
40 Ja otti sauvansa käteensä, ja valitsi ojasta viisi sileää kiveä, pani ne paimenen kukkaroon ja säkkiin, joka hänellä oli, ja linko hänen kädessänsä, ja kävi Philistealaista vastaan.
El srukak sikal soko natul, ac el sulela eot fwel limekosr infacl ah, ac isongya nu in pak lal ah. El akola fuht natul ah inpaol, na el som in sonol Goliath.
41 Käveli myös Philistealainen ja lähestyi Davidia, ja hänen kilpensä kantaja hänen edellänsä.
Mwet Philistia sac mutawauk in fahsr nu yorol David, ac mwet us mwe loang natul ah fahsr meet lukel. Ke fototoeni inmasrloltal
42 Kuin Philistealainen katsoi ja näki Davidin, katsoi hän hänen ylön; sillä hän oli verevä ja kaunis nuorukainen.
Goliath el ngetla liyal David, ac el israsrinkusrael mweyen David el tulik na kulang ac kato se.
43 Philistealainen sanoi Davidille: olenko minä koira, ettäs tulet sauvoilla minun tyköni? Ja Philistealainen kiroili Davidia jumalainsa kautta.
Ac Goliath el fahk nu sel David, “Mwe mea sak soko an? Kom nunku mu kosro ngalngul soko pa nga?” Na el pang nu sin god lal tuh elan selngawel David.
44 Ja Philistealainen sanoi Davidille: tule tänne minun tyköni, minä annan lihas taivaan linnuille ja kedon pedoille.
Goliath el kusen mukul nu sel David ac fahk, “Fahsru na, ac nga fah sang monum tuh won yen engyeng uh ac kosro lemnak in kang.”
45 Niin David sanoi Philistealaiselle: sinä tulet minun tyköni miekalla, keihäällä ja kilvellä, mutta minä tulen sinun tykös Herran Zebaotin, Israelin sotaväen Jumalan nimeen, jota sinä pilkannut olet.
Ac David el fahk, “Kom tuku lainyu ke cutlass ac osra ac mwe fakfuk, a nga tuku lain kom ke Inen LEUM GOD Kulana, God lun un mwet mweun lun Israel, su kom orek funmwet nu se.
46 Tänäpänä antaa Herra sinun minun käsiini, että minä lyön sinun, ja otan sinun pääs sinulta pois, ja annan Philistealaisten sotaväen ruumiit tänäpänä taivaan linnuille ja kedon pedoille: että kaikkein maan asuvaisten pitää tietämän Israelilla olevan Jumalan.
Misenge LEUM GOD El ac fah eiskomme nu inpouk, ac nga fah unikomi ac pakela sifom. Nga fah sang monin mwet mweun lun mwet Philistia tuh won yen engyengu ac kosro lemnak in kang. Na faclu nufon fah etu tuh oasr sie God in Israel.
47 Ja koko tämän joukon pitää ymmärtämän, ettei Herra auta miekan eli keihään kautta; sillä sota on Herran, ja hän antaa teidät meidän käsiimme.
Ac mwet nukewa inge fah liye lah LEUM GOD El tia enenu cutlass ku osra in molela mwet lal. Kutangla se inge ma na lal, ac El ac fah filikowosme nu inpaosr.”
48 Kuin Philistealainen nousi ja kävi ja lähestyi Davidia, niin David riensi ja juoksi sotajoukon eteen Philistealaista vastaan,
Goliath el mutawauk in sifil fahsr nu yorol David, ac David el kasrusr nu ke lain in mweun lun mwet Philistia tuh elan lainul.
49 Ja pisti kätensä kukkaroon, otti sieltä kiven, ja linkosi ja paiskasi Philistealaista otsaan, että kivi meni hänen otsansa sisälle, ja hän lankesi maahan kasvoillensa.
David el isongya paol nu in pak lal ah, olak sie eot loac ah, furokang nu kacl Goliath. Eot sac sunna motonsrol twe fukulya ahlunsifal Goliath, na el ikori oankiyuki infohk ah.
50 Niin David voitti Philistealaisen lingolla ja kivellä, löi Philistealaisen ja tappoi hänen. Ja ettei Davidilla ollut miekkaa,
Ouinge wangin cutlass inpaol David a el kutangulla Goliath ac unilya ke fuht se ac eot srisrik se!
51 Juoksi hän ja seisahti Philistealaisen tykö, ja otti hänen miekkansa ja veti tupesta ulos, ja tappoi hänen, ja sillä hakkasi pois hänen päänsä. Kuin Philistealaiset sen näkivät, että heidän väkevimpänsä kuollut oli, niin he pakenivat.
David el yuyang nu yorol Goliath ac fanyak tu facl. El eisla cutlass natul Goliath liki mwe neinyuk la ah, ac sang pakela sifal ac unilya. Ke mwet Philistia elos liye lah mwet se elos finsrak kac el misa, elos kaing.
52 Ja Israelin ja Juudan miehet nousivat, huusivat ja ajoivat Philistealaisia takaa laaksoon ja Ekronin porttiin asti; ja Philistealaiset lankesivat lyötynä Saarimin tiellä, Gatiin ja Ekroniin asti.
Mwet Israel ac Judah elos sasa ac ukwe mwet Philistia nwe ke elos sun acn Gath ac mutunpot in Ekron. Mwet Philistia elos ikor ac kinetneta inkanek ma fahla nu Shaaraim, nwe ke sun acn Gath ac Ekron.
53 Ja Israelin lapset palasivat ajamasta Philistealaisia takaa ja ryöstivät heidän leirinsä.
Ke mwet Israel elos folok ke ukok lalos, elos tui ke nien aktuktuk lun mwet Philistia, ac eisani ma wap nukewa we.
54 Mutta David otti Philistealaisen pään ja vei Jerusalemiin: vaan hänen aseensa pani hän majaansa.
David el usla sifal Goliath nu Jerusalem, a el sruokya mwe mweun natul Goliath in lohm nuknuk sel sifacna.
55 Mutta kuin Saul näki Davidin menevän Philistealaista vastaan, sanoi hän Abnerille, sodan päämiehelle: Abner, kenen poika tuo nuorukainen on? Abner sanoi: niin totta kuin sinun sielus elää, kuningas, en minä tiedä.
Ke Saul el liyal David ke el fahla in mweunel Goliath, el siyuk sel Abner, captain lun un mwet mweun lal, ac fahk, “Abner, nutin su tulik se ingan?” Abner el fahk, “O Tokosra, nga tiana etu.”
56 Kuningas sanoi: kysy siis, kenenkä poika se nuorukainen on?
Na Saul el fahk, “Fahla siyuk lah nutin su.”
57 Kuin David palasi Philistealaista lyömästä, otti Abner hänen ja vei Saulin eteen; ja hänen kädessänsä oli Philistealaisen pää.
Ke David el folok nu ke nien aktuktuk uh tukun el unilya Goliath, Abner el usalla nu yorol Saul. David el srakna us sifal Goliath.
58 Ja Saul sanoi hänelle: kenenkäs poika olet, nuorukainen? David sanoi: palvelias Isain Betlehemiläisen poika.
Saul el siyuk sel David, “Mwet fusr, nutin su kom an?” David el topuk, “Nga ma nutin mwet kulansap lom, Jesse, mwet Bethlehem se.”

< 1 Samuelin 17 >