1 Samuelin 17
1 Niin Philistealaiset kokosivat sotaväkensä sotaan, ja tulivat kokoon Sokoon, joka on Juudassa, ja asettivat leirinsä Sokon ja Asekan välille Dammimin rajalle.
Filisidini dunu da Isala: ili dunuma gegemusa: , Sougou moilai, Yuda soge ganodini, amoga gilisi. Ilia da Sougou moilaigale Asiga moilai bai bagadegale, sogebi dio Ifesida: mine amogai awalia wa: i fi.
2 Mutta Saul ja Israelin miehet menivät kokoon, ja asettivat leirinsä Tammilaaksoon, ja valmistivat itsensä sotimaan Philistealaisia vastaan.
Solo amola Isala: ili dunu da mogodigili asili, Ila fago amogai awalia asi wa: i fi. Amogai ilia da Filisidini dunuma gegemusa: momagei.
3 Ja Philistealaiset seisoivat vuorella siellä, ja Israelilaiset seisoivat vuorella täällä, että laakso oli heidän välillänsä.
Filisidini dunu ilia da na: iyado goaga dadalele aliligi amola Isala: ili dunu ilia da la: idi goa amoga dadalei. Ili dogoa amogai da hano fago dialu.
4 Niin tuli Philistealaisten leiristä yksi mies heidän keskellensä, Goljat nimeltä, Gatista, kuusi kyynärää ja kämmenen leveyden pitkä.
Dunu ea dio amo Goulaia: de (Ga: de moilai bai bagade fi dunu), e da Filisidini awalia wa: i amogainini misini, Isala: ili dunuma gegemusa: manebe ba: i. E da dunu sedadedafa, 3 mida defei gadenene ba: i.
5 Ja hänellä oli vaskilakki päässänsä ja suomuksen kaltainen pantsari yllänsä, ja hänen pantsarinsa painoi viisituhatta sikliä vaskea,
Amola e da balasega hamoi da: igene ga: su ea dioi defei 57 gilougala: me agoane ga: i, amola balasega hamoi habuga figisi.
6 Ja vaskiset saappaat jaloissansa ja vaskikilpi hartioillansa,
Ea emo gia: ni da balasega hamoi liligi amoga ga: i amola e da balasega hamoi goge agei gisawane ahoanebe ba: i.
7 Ja hänen keihäänsä varsi oli niinkuin kankaan orsi, ja hänen keihäänsä rauta painoi kuusisataa sikliä rautaa. Ja hänen kilpensä kantaja kävi hänen edellänsä.
Ea goge agei ea gadugagi defei da abula amunasu masini fanu ea defei amo defele galu, amola goge agei si da gulaga hamoi amo ea dioi defei da7gilogala: me agoane ba: i. Dadi gagui dunu afae da ea da: igene ga: su hamoi gisawane hina midududi ahoanebe ba: i.
8 Ja hän seisoi ja huusi Israelin joukolle, ja sanoi heille: miksi te läksitte valmistamaan teitänne sotaan; enkö minä ole Philistealainen, ja te olette Saulin palveliat? valitkaat yksi teistänne, joka tulee tänne alas minun tyköni.
Goulaia: de da amoi aligili, Isala: ili dunuma wele sia: i, “Dilia da gogai adi hamonanebela: ? Abuli ludumusa: dadalebela: ? Na da Filisidini dunu, be dilia da Solo ea udigili hawa: hamosu dunu fawane. Dilia dunu afae nama gegena misa: ne ilegema.”
9 Jos hän voi sotia minua vastaan ja lyö minun, niin me olemme teidän palvelianne, mutta jos minä hänen voitan ja lyön hänen, niin teidän pitää oleman meidän palveliamme ja teidän pitää meitä palveleman.
E da na hasalawene medole legesea, ninia da dilia udigili hawa: hamosu dunu esalumu. Be na da e hasalawene medole legesea, dilia da ninia udigili hawa: hamosu dunu esalumu.
10 Ja Philistealainen sanoi: minä häpäisin tänäpänä Israelin sotajoukon; antakaat minulle mies, me sodimme keskenämme.
Waha na da Isala: ili dadi gagui dunuma gegemusa: lelebe wea. Dilia dunu afae ani dabemusa: misa: ne ilegema.”
11 Kuin Saul ja koko Israel kuuli nämät Philistealaisten puheet, hämmästyivät he, ja pelkäsivät suuresti.
Solo amola ea dunu ilia da amo sia: nababeba: le, bagadewane beda: gia: i.
12 Mutta David oli Ephratin miehen poika Juudan Betlehemistä, joka kutsuttiin Isai, hänellä oli kahdeksan poikaa, ja oli vanha mies Saulin aikaan ja ijällinen miesten seassa.
Da: ibidi da Yesi ea mano galu. Amola Yesi da Efala: de fi dunu. Ea moilai da Bedeleheme, amo da Yuda soge ganodini. Yesi egefelali da godoane galu. Amola Solo ea Isala: ili ouligibi galu, Yesi da da: i hamoi ba: i.
13 Ja kolme Isain vanhimpaa poikaa olivat lähteneet Saulin kanssa sotaan; hänen kolmen poikansa nimet, jotka olivat menneet sotaan olivat Eliab esikoinen, ja toinen Abinadab ja kolmas, Samma.
Ea magobo mano udiana da Solo ili galu gegena asi. Ea magobo mano da Ilaia: be. Amo baligia da Abinada: be amola amo baligia da Siama.
14 Ja David oli nuorin; vaan ne kolme vanhinta menivät Saulin kanssa.
Da: ibidi da ufidafa mano galu, be yolalali udiana da Sololali esalu.
15 Mutta David meni kotiansa jälleen Saulin tyköä, kaitsemaan isänsä lampaita Betlehemiin.
Da: ibidi da ili yolesili, Bedelehemega eda ea sibi mano fofoia ouligila afufulalusu.
16 Ja Philistealainen tuli varhain aamulla ja ehtoona, ja sitä tekoa hän teki neljäkymmentä päivää.
Goulaia: de da Isala: ili dunuma eso huluane hahabe amola daeya gebewane gegena afufulala eso 40 agoane baligi.
17 Ja Isai sanoi pojallensa Davidille: ota veljilles tämä epha kuivatuita tähkäpäitä ja nämät kymmenen leipää, ja vie ne leiriin veljeis tykö,
Ha afaega Yesi da Da: ibidima amane sia: i, “Di da widi ha: i manu egegele gobei dabaga sali ea dioi defei10 gilougala: me amola agi ga: gi gobei nabuane agoane, go gaguli hedolo diolalalima awalia fi diasua masa.
18 Ja kanna nämät kymmenen tuoretta juustoa päämiehelle; ja etsi veljiäs, jos he rauhassa ovat, ja pane mielees, mitä he sinulle käskevät.
Amola dodo maga: mega hamoi gou nabuane gala, amo dadi gagui ouligisu dunuma ima: ne gaguli masa. Diolalali ilia hamonanebe hou ba: lu, ilia hamonanebe hou na dawa: digima: ne, liligi nama gaguli misa.
19 Mutta Saul ja he kaikki Israelin miehet olivat Tammilaaksossa ja sotivat Philistealaisia vastaan.
Isala: ili hina bagade Solo, yolalali amola eno Isala: ili dunu huluane ilia da Ila fago amo gudu Filisidini dunu bisili gegenana.”
20 Niin David nousi varhain aamulla ja jätti lampaat paimenen haltuun, kantoi ja meni matkaansa, niinkuin Isai häntä käskenyt oli, ja tuli leiriin, ja sotaväki oli lähtenyt ulos sotaan, ja huusivat suurella äänellä sotimaan.
Da: ibidi da golale, hahabedafa wa: legadole, sibi enoga ouligima: ne yolesilalu, Yesi ea sia: i defele, ha: i manu adoi amo gaguli asi. E da Isala: ili awali fia amogai doaga: loba, Isala: ili dadi gagui hulududusa gegena ahoanebe ba: i.
21 Sillä Israel ja Philistealaiset olivat valmistaneet itsensä sotimaan toinen toistansa vastaan.
Isala: ili dadi gagui dunu amola Filisidini dadi gagui dunu ilia da gegemusa: , soge lale gagale, sisima: sodole lelefulubi ba: i.
22 Niin David jätti kalut, jotka hän kantoi, kalunvartijalle, ja juoksi sodan rintaan, ja tuli ja tervehti veljiänsä.
Da: ibidi da ha: i manu gagui, amo ha: i manu ouligisu ilima iasilalu, gegesu alalo da: iya gusu hehenane asili, yolalali defea esalabela: le naba ba: i.
23 Kuin hän parhaallansa heitä puhutteli, katso, se välimies, hänen nimensä oli Goljat, Philistealainen Gatista, nousi Philistealaisten sotajoukosta, ja puhui niikuin ennenkin; ja David kuuli sen.
E da ilima sia: nanoba, Goulaia: de da hi musa: amasu amane misini, Isala: ili dunu ema dabemusa: , dunu afae ilegema: ne sia: i. Amola, amo sia: Da: ibidi da nabi.
24 Ja kutka ikänä Israelin miehistä näkivät hänen, pakenivat he hänen edestänsä ja pelkäsivät suuresti.
Isala: ili dunu da Goulaia: de ba: beba: le, beda: ga hobeale afia: i.
25 Ja kaikki Israelin miehet sanoivat: ettekö te nähneet sitä miestä, joka on tullut? Hän on tullut pilkkaamaan Israelia. Ja pitää tapahtuman, että joka sen miehen lyö, sen kuningas tekee aivan rikkaaksi, ja antaa myös tyttärensä hänelle, ja tekee hänen isänsä huoneen vapaaksi Israelissa.
Ilia da ilisu amane adosa: i, “Ema ba: ma! Ea dabemusa: sia: amo nabima! Hina Solo da nowa dunu Goulaia: de goma medole legesea, amogili bidi bagade imunusa: ilegei diala. Amola e da amo dunuma idiwi imunu, amola ea eda ea fi dunuma su (‘da: gisi’) hame edegemu.”
26 Niin David sanoi miehille, jotka hänen tykönänsä seisoivat: mitä annetaan sille miehelle, joka tämän Philistealaisen lyö ja ottaa häväistyksen pois Israelista? sillä mikä tämä ympärileikkaamatoin Philistealainen on, joka häpäisee elävän Jumalan sotajoukkoa?
Da: ibidi da dunu e gadenene lelu ilima adole ba: i, “Nowa dunu da amo Filisidini dunu fane legele, Isala: ili dunu ilia gogosiasu we fadegalesisia, adi bidi lama: bela: ? Amo Filisidini dunu da Gode Ea hou hamedafa dawa: E da abuliba: le Esalebe Gode Ea dadi gagui wa: i ilima hasalimusa: sia: sala: ?”
27 Niin kansa sanoi hänelle niinkuin ennenkin: niin sille miehelle tehdään, joka hänen lyö.
Amalalu, ilia da ema nowa dunu da Goulaia: de fane legesea, bidi lamu amo adodole i.
28 Kuin hänen vanhin veljensä Eliab kuuli hänen näitä puhuvan miesten kanssa, närkästyi hän suuresti Davidin päälle ja sanoi: miksi sinä olet tänne tullut? ja miksis olet jättänyt vähän lammaslauman metsän korpeen? Minä tiedän sinun ylpeytes ja sydämes pahan sisun; sinä olet tänne tullut sotaa katsomaan.
Ilaia: be, Da: ibidi eaola magobo da Da: ibidi eno dunuma sia: dalebe nabi. E da Da: ibidima ougili amane sia: i, “Di da goega: i adi hamonanebela: ? Dia sibi hisu wadela: ia lelefulubi amo nowa da ouligisala: ? Di da sia: lelesu mano agoai! Di da gegebe ba: musa: fawane misi!”
29 Niin David sanoi: mitä minä olen tehnyt? eikö se ole minulle käsketty?
Da: ibidi da amane sia: i, “Na da waha adi hamobela: ? Na da adole ba: su hame adole ba: mu galula: ?”
30 Ja käänsi itsensä hänestä pois toisen puoleen ja sanoi niinkuin hän ennenkin oli sanonut; niin kansa vastasi häntä niinkuin ennenkin.
E da dunu enoma ba: leganone, ea musa: sia: i defele adole ba: i. Amola dunu huluane e da ilima adole ba: loba, ilia da musa: nabi sia: i amo defele ema bu adole i.
31 Ja kuin he kuulivat Davidin puhuvan ne sanat, ilmoittivat he ne Saulille, ja hän noudatti hänen tykönsä.
Dunu oda ilia da Da: ibidi ea sia: i nabalu, Soloma adoi. Solo da Da: ibidi ema misa: ne sia: si.
32 Ja David sanoi Saulille: älköön kenenkään sydän hämmästykö hänen tähtensä: palveliais käy sotimaan Philistealaista vastaan.
Da: ibidi da Soloma amane sia: i, “Hina noga: i bagade! Dunu da amo Filisidini dunuba: le beda: mu da defea hame. Na da ema gegena masunu.”
33 Saul sanoi Davidille: et sinä voi mennä ja sotia tätä Philistealaista vastaan; sillä sinä olet nuorukainen, vaan hän on sotamies hamasta nuoruudestansa.
Solo bu adole i, “Hame amamu! Dia da ema habodane gegema: bela: ? Di da goi fonobahadidafa. Be e da musa: ganini dadi gagui dunu esalusu.”
34 Mutta David sanoi Saulille: palvelias kaitsi isänsä lampaita, ja tuli jalopeura ja karhu ja vei lampaan laumasta,
Da: ibidi da amane sia: i, “Hina noga: i bagade! Na da nada ea sibi ouligilala. Laione wa: me o bea wa: me da na sibi mano mini ahoa,
35 Niin minä juoksin sen perästä ja löin sen ja tempasin sen ulos hänen suustansa. Ja kuin hän karkasi minua vastaan, niin minä tartuin hänen partaansa, löin hänen ja tapoin.
na da fa: no bobogele asili, doagala: le, amola sibi mano amo samogesa. Amola laione wa: me o bea da na doagala: sea, na da ea galogoa gaguli fane legesa.
36 Niin on sinun palvelias sekä jalopeuran että karhun lyönyt; niin pitää tämän ympärileikkaamattoman Philistealaisen oleman, kuin yksi niistä, sillä hän on pilkannut elävän Jumalan sotaväkeä.
Na da laione wa: me amola bea wa: me fane legesu dawa: Amola na da amanewane amo Gode Ea hou higa: i Filisidini dunu (e da Esalebe Godedafa Ea dadi gagui wa: i amo hasalimusa: halale sia: sa) amo defele fane legemu.
37 Ja David sanoi: Herra, joka minun pelasti jalopeuran ja karhun käsistä, hän pelastaa minun tämän Philistealaisen käsistä. Ja Saul sanoi Davidille: mene, Herra olkoon sinun kanssas.
Hina Gode da na laione wa: me amola bea wa: me amo na fasa: besa: le noga: le gaga: i. Amaiba: le, e da na Filisidini dunu amo ea fasa: besa: le amanewane gaga: mu.” Solo da amane sia: i, “Amai galea defea! Masa! Hina Gode ali masunu da defea.”
38 Niin Saul puetti vaatteensa Davidin ylle ja pani vaskilakin hänen päähänsä ja pantsarin hänen päällensä.
Solo da hina da: igene ga: su salasu amo gigisa: le, Da: ibidi ea ga: ma: ne i. E da balasega hamoi habuga Da: ibidi ea dialuma da: iya figisi.
39 Ja David sitoi miekan vyöllensä vaatettensa päälle ja rupesi käymään; vaan ei hän ollut siihen tottunut. Sanoi siis David Saulille: en minä näillä taida käydä, sillä en minä ole tottunut. Ja David pani ne pois yltänsä,
Da: ibidi da Solo ea gegesu gobihei sedade amo lale, sogoha: bisini adoba: le, ahoa ba: i. Be hamedeiba: le, bu gigisa: le fasi. Bai e da afae amai hame gaga: suba: le. E da Soloma amane sia: i, “Na da welawane gegemu hame wea. Na da goai hame dawa: digi.” Amaiba: le, e da hulu gigisa: le fasi.
40 Ja otti sauvansa käteensä, ja valitsi ojasta viisi sileää kiveä, pani ne paimenen kukkaroon ja säkkiin, joka hänellä oli, ja linko hänen kädessänsä, ja kävi Philistealaista vastaan.
E da hi sibi ouligisu galiamo lale gadole, amo gele fofoloi biyale hanoa dialebe lalegadole, hina esaga sali. E da ea ga: muga: dadi gaguli, Goulaia: dema gagadenena heda: i.
41 Käveli myös Philistealainen ja lähestyi Davidia, ja hänen kilpensä kantaja hänen edellänsä.
Filisidini dunu da muni Da: ibidima gagadenena manebe ba: i, amola ea da: igene ga: su gagusu dunu da bisili ahoanebe ba: i. E da gebewane gagadenena manu.
42 Kuin Philistealainen katsoi ja näki Davidin, katsoi hän hänen ylön; sillä hän oli verevä ja kaunis nuorukainen.
Goulaia: de da Da: ibidi noga: le ba: loba, e da Da: ibidi higale ba: i. Bai e da goi ayeligi noga: idafa ba: i.
43 Philistealainen sanoi Davidille: olenko minä koira, ettäs tulet sauvoilla minun tyköni? Ja Philistealainen kiroili Davidia jumalainsa kautta.
E Da: ibidima amane sia: i, “Ifa agoega da abulimusa: la: ? Di adi dawa: bela: ? Na da wa: mela: ?” Amola e da Da: ibidima ea ogogosu ‘gode’ ea dioba: le gogosele gagabuli sia: i.
44 Ja Philistealainen sanoi Davidille: tule tänne minun tyköni, minä annan lihas taivaan linnuille ja kedon pedoille.
E da Da: ibidima amane sia: i, “Misa! Na da dia da: i hodo sio amola ohe ilia moma: ne imunu.”
45 Niin David sanoi Philistealaiselle: sinä tulet minun tyköni miekalla, keihäällä ja kilvellä, mutta minä tulen sinun tykös Herran Zebaotin, Israelin sotaväen Jumalan nimeen, jota sinä pilkannut olet.
Da: ibidi da bu adole i, “Di da nama gegesu gobihei sedade, goge agei bagade amola goge agei fonobahadi gagaguli gegena maha. Be na da Hina Gode Bagadedafa, Isala: ili dadi gagui wa: i amo di da hidale hasalimusa: sia: i, amo Ea Dioba: le dima gegena maha.
46 Tänäpänä antaa Herra sinun minun käsiini, että minä lyön sinun, ja otan sinun pääs sinulta pois, ja annan Philistealaisten sotaväen ruumiit tänäpänä taivaan linnuille ja kedon pedoille: että kaikkein maan asuvaisten pitää tietämän Israelilla olevan Jumalan.
Wali esogawane, Hina Gode da Ea gasaga di na lobo da: iya legela heda: mu. Na da di hasalasimu amola dia dialuma damuni fasimu. Amola na da Filisidini dadi gagui dunu ilia da: i hodo sio fi amola ohe fi ilia moma: ne imunu. Amalalu, osobo bagade fifi asi gala huluane da Isala: ili dunu da Gode galebeya dawa: mu.
47 Ja koko tämän joukon pitää ymmärtämän, ettei Herra auta miekan eli keihään kautta; sillä sota on Herran, ja hän antaa teidät meidän käsiimme.
Amola dunu huluane goeguda: esalebe da Hina Gode da Ea fi gaga: musa: gegesea, gegesu gobihei sedade amola goge agei amoga hame gegesa. E da gegesea, Ea fawane da hasalasa. Amola E da dili huluane ninia lobo da: iya legela heda: mu.”
48 Kuin Philistealainen nousi ja kävi ja lähestyi Davidia, niin David riensi ja juoksi sotajoukon eteen Philistealaista vastaan,
Goulaia: de da bu Da: ibidima gadenena heda: i, amola Da: ibidi da hedolowane Filisidini gegesu alalo da: iya gusu hehenane ema gegemusa: heda: i.
49 Ja pisti kätensä kukkaroon, otti sieltä kiven, ja linkosi ja paiskasi Philistealaista otsaan, että kivi meni hänen otsansa sisälle, ja hän lankesi maahan kasvoillensa.
E da hina: esa gelaba lobo sa: ili, gele lale gadole, amoga ga: muga: dadi dili Goulaia: dema fisia gusui. Gele da heda: le, Goulaia: de ea odagia ludawene, gasa fili, e da mi guduli gala: la sa: i.
50 Niin David voitti Philistealaisen lingolla ja kivellä, löi Philistealaisen ja tappoi hänen. Ja ettei Davidilla ollut miekkaa,
Amaimo, gegesu gobihei amoga mae gegene, Da: ibidi da hasalawene ga: muga: dadiga gala: le legei.
51 Juoksi hän ja seisahti Philistealaisen tykö, ja otti hänen miekkansa ja veti tupesta ulos, ja tappoi hänen, ja sillä hakkasi pois hänen päänsä. Kuin Philistealaiset sen näkivät, että heidän väkevimpänsä kuollut oli, niin he pakenivat.
Da: ibidi da ema hehenane gusuli, e da: iya aligila heda: le, Goulaia: de ea gegesu gobihei ea salasu amoga duga: le gadole, Goulaia: de ea dialuma damuni fasili, medole legei. Filisidini dunu da ilia bisilua da bogoi dagoi ba: beba: le, ilia da hobeale afia: i.
52 Ja Israelin ja Juudan miehet nousivat, huusivat ja ajoivat Philistealaisia takaa laaksoon ja Ekronin porttiin asti; ja Philistealaiset lankesivat lyötynä Saarimin tiellä, Gatiin ja Ekroniin asti.
Isala: ili amola Yuda dunu da halale ili se bobogei. Ilia da Filisidini dunu da faiga amola helega logoba: le sidigia: i. Gegesu da misini Sia: iala: ime moilai doaga: mu logoga ahoana, Ga: de moilai bai bagade amola Egelone moilai bai bagadega doaga: i.
53 Ja Israelin lapset palasivat ajamasta Philistealaisia takaa ja ryöstivät heidän leirinsä.
Isala: ili dunu da Filisidini dunu se bobogelalu misini, Filisidini ilia ha wa: i fisisu liligi huluane halale lidi.
54 Mutta David otti Philistealaisen pään ja vei Jerusalemiin: vaan hänen aseensa pani hän majaansa.
Da: ibidi da Goulaia: de ea dialuma lale gadole, Yelusaleme moilai bai bagadega gaguli asi. Be Goulaia: de ea gegesu liligi, e da ea abula diasu amo ganodini ligisi.
55 Mutta kuin Saul näki Davidin menevän Philistealaista vastaan, sanoi hän Abnerille, sodan päämiehelle: Abner, kenen poika tuo nuorukainen on? Abner sanoi: niin totta kuin sinun sielus elää, kuningas, en minä tiedä.
Solo da Da: ibidi amo Goulaia: dema gegemusa: ahoanebe ba: loba, e da ea dadi gagui ouligisu dunu A: benama amane adole ba: i, “A: bena! Amo da nowa ea manola: ?” A: bena da bu adole i, “Hina noga: idafa! Na da hame dawa: !”
56 Kuningas sanoi: kysy siis, kenenkä poika se nuorukainen on?
Solo da amane sia: i, “Amai galea, naba masa!”
57 Kuin David palasi Philistealaista lyömästä, otti Abner hänen ja vei Saulin eteen; ja hänen kädessänsä oli Philistealaisen pää.
Amaiba: le, Da: ibidi da Goulaia: de medole legelalu, fisisu amoga buhagisia, A:bena da e Soloma oule asi. Da: ibidi da Goulaia: de ea dialuma gaguli ahoanebe ba: i.
58 Ja Saul sanoi hänelle: kenenkäs poika olet, nuorukainen? David sanoi: palvelias Isain Betlehemiläisen poika.
Solo da ema adole ba: i, “Goi ayeligi dunu! Di da nowa ea manola: ? Da: ibidi da bu adole i, “Na da dia hawa: hamosu dunu, Bedeleheme dunu Yesi amo ea mano wea!”
