1 Samuelin 14
1 Se tapahtui yhtenä päivänä, että Jonatan Saulin poika sanoi palveliallensa, joka kantoi hänen asettansa: tule, käykäämme Philistealaisten leiriin, jotka toisella puolella ovat; ja ei hän sitä sanonut isällensä.
Nito naah Saul capa Jonathan mah angmah ih maiphaw sin kami thendoeng maeto khaeah, Angzo ah, misatoep Philistin kaminawk ohhaih ahmuen, vapui yaeh ah caeh si, tiah a naa. Toe ampa to thaisak ai.
2 Vaan Saul viipyi Gibean ääressä granatin puun alla, joka oli esikaupungissa, ja se kansa, joka hänen tykönänsä oli, oli liki kuusisataa miestä.
Saul loe Gibeah vangpui taeng ah kaom, Migron avang taeng ih Pomegranat thingkung tahlip ah anghnut; a taengah kami cumvai tarukto oh o.
3 Ja Ahia Ahitobin poika, Ikabodin veljen, Pinehaan pojan, Elin pojan, oli Herran pappi Silossa, kantain päällisvaatetta; mutta kansa ei tietänyt Jonatanin menneeksi pois.
Shiloh vangpui ah angraeng ih qaima ah kaom, Eli capa Phinehas, Phinehas capa Ikhabod ih amnawk, Ahitub capa Ahijah loe kahni to angkhuk. Jonathan loe caeh ving boeh, tiah mi mah doeh panoek ai.
4 Ja tiellä, kussa Jonatan pyysi ylitse mennä Philistealaisten leiriin, oli kaksi jyrkkää kalliota, yksi tällä puolella ja toinen toisella puolella: yksi kutsuttiin Botsets, toinen Sene.
Philistin misatuh kaminawk khaeah Jonathan caehhaih loklam ah, lungsong hae bangah maeto, ho bangah maeto oh; lungsong maeto loe Bozez, kalah maeto loe Seneh, tiah ahmin oh.
5 Yksi oli Mikmaan päin pohjasta ja toinen etelästä Gabaan päin.
Maeto loe aluek bangah kaom Mikmash vangpui bangah anghae, maeto bae loe aloih bangah kaom Geba vangpui ah anghae.
6 Ja Jonatan sanoi palvelialle, joka oli hänen aseensa kantaja: tule, käykäämme näiden ympärileikkaamattomain leiriin: taitaa tapahtua, Herra on jotakin toimittava meidän kauttamme, sillä ei ole Herralle työläs auttaa monen kautta elikkä harvain.
Jonathan mah angmah ih misatukhaih hmuenmae phawkung thendoeng khaeah, Angzo ah, tangyat hin aat ai kaminawk ih misatoephaih ahmuen ah caeh si; Angraeng mah aicae zuengah misa na tuh pae doeh om tih, kami pop cadoeh, tamsi cadoeh, Angraeng loe mi mah doeh pakaa thai mak ai, tiah a naa.
7 Niin hänen aseensa kantaja vastasi häntä: tee kaikki, mitä sinun sydämessäs on: mene matkaan, katso, minä olen sinun kanssas, niinkuin sinun sydämes tahtoo.
Anih ih misatukhaih hmuenmae phawkung mah, Na poekhaih baktih toengah sah ah; Caeh ah, khenah, na poekhaih palungthin baktih toengah, kang caeh haih han hmang, tiah a naa.
8 Jonatan sanoi: katso, me menemme niiden miesten tykö ja ilmoitamme itsemme heille.
Jonathan mah, Khenah, hae kaminawk ohhaih ahmuen bangah caeh si loe, nihcae kamtueng ah om pae si.
9 Jos he näin meille sanovat: siesokaat alallanne siihen asti että me tulemme teidän tykönne, niin seisokaamme siassamme ja älkäämme menkö heidän tykönsä.
Nihcae mah, Kaicae angzo o ai karoek to, to ahmuen ah na zing oh, tiah na thui o nahaeloe, nihcae khae caeh tahang ai ah, a oh hoi haih ahmuen ah om poe si.
10 Vaan jos he näin sanovat: tulkaat tänne meidän tykömme, niin astukaamme heidän tykönsä; sillä Herra on antanut heidät meidän käsiimme: se olkoon meille merkiksi.
Toe nihcae mah, Kaicae khaeah angzo tahang ah, tiah thui nahaeloe, Angraeng mah nihcae to aihnik khaeah paek boeh pongah, caeh tahang si, hae loe aihnik hanah angmathaih ah om nasoe, tiah a naa.
11 Kuin Philistealaisten leiri näki heidät molemmat, sanoivat Philistealaiset: katso, Hebrealaiset ovat lähteneet luolistansa, joihin he heitänsä lymyttäneet olivat.
To pongah nihnik loe Philistin kaminawk kamtueng ah oh pae hoi; Philistinnawk mah, Khenah, anghawkhaih ahmuen hoiah Hebru kaminawk tacawt o boeh, tiah a thuih o.
12 Ja miehet leiristä vastasivat Jonatania ja hänen aseensa kantajaa ja sanoivat: tulkaat tänne ylös meidän tykömme, me kyllä opetamme teitä. Niin sanoi Jonatan aseensa kantajalle: astu ylös minun jälkeeni, Herra on antanut heidät Israelin käsiin.
To ih misatoep kaminawk mah Jonathan hoi anih ih misatukhaih hmuenmae phawkung khaeah, Hae ah angzo hoi tahang ah, hmuen kang patuek hoi han, tiah a naa o. To pongah Jonathan mah angmah ih hmuenmae phawkung khaeah, Ka hnukah angzo ah; Angraeng mah nihcae to Israel kaminawk ban ah paek boeh, tiah a naa.
13 Ja Jonatan kiipesi käsillänsä ja jaloillansa ylöspäin ja hänen aseensa kantaja hänen jälissänsä; ja he lankesivat maahan Jonatanin eteen ja hänen aseensa kantajan, joka löi heitä kuoliaaksi hänen jäljissänsä;
Jonathan loe khokkhu hoi a ban tha patohhaih hoiah dawh tahang; anih ih hmuenmae phawkung doeh anih hnukah dawh tahang toeng; Philistinnawk loe Jonathan hmaa ah amtimh o, angmah ih hmuen phawkung mah nihcae to hum.
14 Että ensimäinen tappelus oli, jona Jonatan ja hänen aseensa kantaja löi liki kaksikymmentä miestä, liki puolella vakomitalla peltoa, kuin juhtapari kyntäis.
Jonathan hoi angmah ih hmuen phawkung mah, maitaw tae hoi laikok atokhaih ahmuen ekah ahap caeh hoi ai naah, Philistin kaminawk pumphae to a hum hoi boeh.
15 Ja pelko tuli leiriin, kedolle ja koko kansan sekaan leirissä, ja hävittäjät myös peljätettiin, että maa vapisi siitä; sillä se hämmästys oli Jumalalta.
Misatuh kaminawk, laikok atok kaminawk, kaminawk boih, misatoep kaminawk, misa muk thaih kaminawk loe mawnhh hoiah koi o; talih doeh hnawh pongah paroeai kalen tasoehhaih to oh.
16 Ja Saulin vartiat BenJaminin Gibeassa saivat nähdä kansan joukot hajoovan ja pakenevan, ja toinen toistansa sysivän,
Benjamin prae Gibeah vangpui ah misatoep Saul ih misatuh kaminawk mah doeng o naah, khenah, kapop parai Philistinnawk loe kami tamsi o boeh, nihcae loe maeto hoi maeto angboh o moe, caeh o.
17 Niin sanoi Saul kansalle, joka hänen kanssansa oli: lukekaat nyt ja katsokaat, kuka meistä on mennyt pois; ja kuin he lukivat, katso, niin ei ollut Jonatan ja hänen aseensa kantaja siellä.
To naah Saul mah a taengah kaom kaminawk khaeah, Mi maw kacaeh, tiah panoek hanah kaminawk to kroek oh, tiah a naa. A kroek o naah, khenah, Jonathan hoi angmah ih misatukhaih hmuenmae phaw kami to om ai.
18 Ja Saul sanoi Ahialle: tuo tänne Jumalan arkki; (sillä Jumalan arkki oli siihen aikaan Israelin lasten tykönä.)
Saul mah Ahijah khaeah, Sithaw ih thingkhong to hae ah sin ah, tiah a naa. To nathuem ah Sithaw ih thingkhong loe Israel kaminawk khaeah oh vop.
19 Ja kuin Saul vielä puhui papin kanssa, eneni kapina ja juoksu Philistealaisten leirissä. Ja Saul sanoi papille: ota kätes pois.
Saul mah qaima khaeah lokthuih li naah, Philistin kaminawk salakah kaom maeto hoi maeto angbohhaih lok to pung aep aep; to pongah Saul mah qaima khaeah, Na ban to azuk ah, tiah a naa.
20 Ja Saul kokoontui ja kaikki kansa joka hänen kanssansa oli, ja tulivat sotaan. Ja katso, silloin kävi itsekunkin miekka lähimmäistänsä vastaan, ja oli sangen suuri kapina.
Saul hoi angmah ih kaminawk loe nawnto amkhueng o moe, misatukhaih ahmuen ah caeh o; khenah, to nathuem ah Philistin kaminawk loe poek anghmang o sut pongah, angmacae hoi angmacae sumsen hoiah takroek o.
21 Ja ne Hebrealaiset, jotka ennen olivat olleet Philistealaisten tykönä ja olivat käyneet heidän kanssansa leirin ympäri, antoivat heitänsä Israelin sekaan, jotka olivat Saulin ja Jonatanin kanssa.
To naah Philistinnawk khaeah kaom, nihcae ataihaih ahmuen ah kacaeh, Hebru kaminawk loe Saul hoi Joanthan khaeah kaom Israel kaminawk khaeah caeh o moe, to ah athum o.
22 Ja kaikki Israelin miehet, jotka heitänsä kätkeneet olivat Ephraimin vuorelle, kuin he kuulivat Philistealaisten paenneen, ajoivat he myös heitä takaa sodassa.
Ephraim mae nuiah anghawk Israel kaminawk mah, Philistin kaminawk loe cawnh o boeh ti, tiah thaih o naah, misatuk naah athum o toeng moe, misanawk to patom o.
23 Ja niin Herra autti silloin Israelia; ja sota seisoi BetAveniin asti.
To pongah Angraeng mah to na niah Israel kaminawk to pahlong, misatukhaih loe Beth-Aven vangpui yaeh khoek to phak.
24 Ja kuin Israelin miehet olivat väsyneet sinä päivänä, vannotti Saul kaiken kansan, ja sanoi: kirottu olkoon jokainen, joka syö jotakin ehtooseen asti, että minä kostaisin vihollisilleni. Ja koko kansa ei syönyt mitäkään.
To na niah Israel kaminawk loe paroeai palungboeng o; Saul mah ka misanawk nuiah lu ka lak han oh vop, to pongah niduem ai naah buhcaa kaminawk loe tangoenghaih tong nasoe, tiah lokkamhaih sak pongah, mi doeh buhcaa o ai.
25 Ja kaikki kansa tuli metsään, ja siellä oli hunajaa kedolla.
Prae thung ih kaminawk boih taw thungah akun o; to naah long ah kaom khoi to a hnuk o.
26 Kuin kansa tuli metsään, katso, silloin vuosi siellä hunajaa, mutta ei yksikään ottanut sitä kädellänsä suuhunsa; sillä kansa pelkäsi valaa.
Kaminawk taw thungah phak o naah, taw ah kalong khoitui to a hnuk o; toe lokkamhaih zit o pongah, mi mah doeh pakha thungah ban tapawh o ai.
27 Mutta Jonatan ei kuullut isänsä vannottaneeksi kansaa, hän ojensi sauvansa joka hänen kädessänsä oli, ja satutti pään hunajaläjään, ja pisti kätensä suuhunsa, niin hänen silmänsä valpauntuivat.
Toe Jonathan mah loe ampa mah kaminawk khaeah thuih pae ih lokkamhaih to panoek ai pongah, a ban ah kaom tayae toeng tadong hoiah khoitui to quk pacoengah, pakha thungah ban tapawh; to naah a mik amtueng pae kue.
28 Silloin vastasi yksi kansasta ja sanoi: isäs vannotti kovasti kansaa, ja sanoi: kirottu olkoon jokainen, joka jotakin syö tänäpänä. Ja kansa oli väsyksissä.
To naah kami maeto mah, Nam pa mah kaminawk khaeah, mi kawbaktih doeh vaihniah buhcaa kami loe, tangoenghaih tong nasoe, tiah lokkamhaih a saksak. To pongah kaminawk loe thazok o sut boeh, tiah a naa.
29 Ja Jonatan sanoi: minun isäni on turmellut maan: katsos, kuinka minun silmäni vilpauntuivat, että minä tästä jotakin maistoin.
Jonathan mah, Pa mah prae kaminawk raihaih paek boeh; khenah, hae ih khoitui zetta ka pataeng naah, ka mik amtueng kue.
30 Jos kansa tänäpänä olis syönyt vihollistensa saalista, kuin he löytäneet ovat, niin olis tappelus ollut suurempi Philistealaisia vastaan.
Kaminawk mah misanawk khae hoi lak o ih thoemto hmuennawk to caa o nahaeloe, kawkruk maw hoih ueloe, Philistin kaminawk to pop aep ah hum o thai tih, tiah a naa.
31 Ja he löivät sinä päivänä Philistealaisia Mikmasta Ajaloniin asti; ja kansa väsyi sangen kovin.
To na niah, Mikmash vangpui hoi Aijalon vangpui karoek to, Israel kaminawk mah Philistinnawk hum o pongah, kaminawk loe paroeai angpho o.
32 Ja kansa jakoi saaliin, ja ottivat lampaita, ja karjaa, ja vasikoita, ja teurastivat maan päällä, ja söivät ne verinensä.
Misanawk ih hmuennawk to muk o, tuunawk, maitaw taenawk, maitaw caanawk to a lak o moe, long ah boh o pacoengah, athii hoi nawnto a caak o.
33 Niin Saulille ilmoitettiin sanoen: katso, kansa on syntiä tehnyt Herraa vastaan ja syönyt verinensä. Hän sanoi: te olette pahasti tehneet: vierittäkäät nyt minulle tänne suuri kivi.
To naah kami maeto mah Saul khaeah, Khenah, kaminawk loe athii kaom moi to caak o moe, Angraeng hmaa ah a zae o let bae boeh, tiah a naa. Anih mah, Lokkamhaih na phraek o boeh, vaihniah kalen parai thlung kai khaeah palet oh boeh, tiah a naa.
34 Ja Saul sanoi: menkäät ulos kansan sekaan ja sanokaat heille: tuokaan itsekukin härkänsä ja lampaansa minun tyköni ja teurastakaan tässä, että te söisitte ja ette syntiä tekisi Herraa vastaan veren syömisellä; niin kaikki kansa toivat kukin härkänsä kädessänsä yöllä ja teurastivat ne siellä.
To pacoengah Saul mah kaminawk khaeah, Caeh oh loe, kami boih mah angmacae ih maitaw hoi tuu to hae ah sin o nasoe; hae ah bop oh loe, caa oh; athii kaom moi caakhaih hoiah Angraeng hmaa ah zaehaih sah o hmah, tiah thui pae oh, tiah a naa. To pongah to naduem ah, kaminawk boih mah angmacae ih maitaw to sin o moe, to ah boh o.
35 Ja Saul rakensi Herralle alttarin: se on ensimäinen alttari, jonka hän rakensi Herralle.
To naah Saul mah Angraeng khaeah hmaicam maeto sak; hae loe hmaloe koek a sak ih hmaicam ah oh.
36 Ja Saul sanoi: käykäämme alas Philistealaisten jälkeen yöllä ja ryöstäkäämme heitä, siihenasti kuin päivä valkenee, ettemme yhtäkään heistä jättäisi. He vastasivat: tee kaikki mitä sinulle kelpaa. Ja pappi sanoi: käykäämme tänne Jumalan tykö.
Saul mah, Khoving ah Philistinnawk khaeah caeh o si loe, khodai khoek to hmuenmae to lomh pae o si, kami maeto doeh hingsak hmah si, tiah thuih. Nihcae mah, Hoih hmang, tiah na poek ih baktih toengah sah halat ah, tiah a naa o. Toe qaima mah, Sithaw dueng rae si, tiah a naa.
37 Ja Saul kysyi Jumalalta ja sanoi: astunko minä Philistealaisten perään alas, ja annatkos heitä Israelin käsiin? Mutta ei hän häntä silloin vastannut.
To pongah Saul mah Sithaw khaeah, Philistinnawk khaeah ka caeh han maw? Nihcae to Israelnawk ban ah na paek han maw? tiah a dueng. Toe to na niah Sithaw mah anih ih lok to pathim pae ai.
38 Niin sanoi Saul: tulkaan väki tänne joka kulmalta, tiedustelkaat ja katselkaat, kenessä tänäpänä synti lienee.
To pongah Saul mah, Kami zaehoikungnawk boih, hae ah angzo oh, vaihniah tih zaehaih maw na sak o moeng boeh?
39 Sillä, niin totta kuin Herra Israelin auttaja elää, vaikka se olis minun pojassani Jonatanissa, niin hänen pitää totisesti kuoleman. Ja ei yksikään vastannut häntä kaikesta kansasta.
Israel pahlongkung Angraeng loe hing baktih toengah, Jonathan loe ka capa ah om cadoeh, a nuiah zaehaih om nahaeloe, a duek han oh, tiah thuih. Toe kaminawk thungah mi mah doeh lok pathim pae o ai.
40 Ja hän sanoi koko Israelille: olkaat te sillä puolelle, minä ja Jonatan minun poikani olemme tällä puolella. Kansa sanoi Saulille: tee kuin sinulle kelpaa.
To naah Saul mah Israel kaminawk boih khaeah, Nangcae loe ho bangah angdoe oh, kai hoi ka capa Jonathan loe hae bangah kang doet hoi han, tiah a naa. Kaminawk mah Saul khaeah, Hoih, tiah na poek ih baktih toengah sah ah, tiah a naa o.
41 Ja Saul sanoi Herralle Israelin Jumalalle: tee oikeus; niin se osasi Jonatanin ja Saulin, ja kansa meni vapaana ulos.
To naah Saul mah angmah ih Israel Angraeng Sithaw khaeah, Katoeng ah lok na caek ah, tiah lawkthuih. Jonathan hoi Saul loe taham khethaih phoisa to vah hoi; toe kaminawk loe loih o.
42 Saul sanoi: heittäkäät minusta ja minun pojastani Jonatanista; niin se lankesi Jonataniin.
Saul mah, Kai hoi ka capa Jonathan salakah taham khethaih phoisa to va ah, tiah a naa. To naah Jonathan nuiah krak.
43 Ja Saul sanoi Jonatanille: ilmoita minulle, mitäs olet tehnyt? Jonatan ilmoitti hänelle ja sanoi: tosin minä maistoin vähän hunajaa sauvani nenällä joka minun kädessäni oli, ja katso minun pitää sentähden kuoleman?
To naah Saul mah Jonathan khaeah, Tih hmuen maw na sakpazae? Na thui ah, tiah a naa. Jonathan mah kaimah ih tayae tadong hoiah khotui to ka quk moe, zetta ka pataeng; to pongah khenah, kai loe vaihi ka duek han oh, tiah a naa.
44 Ja Saul sanoi: Jumala tehköön minulle niin ja niin! Jonatan, sinun pitää totisesti kuoleman!
Saul mah, Sithaw mah ka nui ah kanung parai ah doeh sah nasoe, Jonathan, nang loe na duek han oh, tiah a naa.
45 Vaan kansa sanoi Saulille: pitääkö Jonatanin kuoleman, joka tämän suuren autuuden teki Israelissa? Pois se: niin totta kuin Herra elää, ei hiuskarvakaan pidä hänen päästänsä putooman: sillä Jumala on sen tehnyt tänäpänä hänen kauttansa. Ja näin kansa vapahti Jonatanin kuolemasta.
Toe kaminawk mah Saul khaeah, Israel kaminawk hanah hae tih khoek to kalen pahlonghaih sahkung, Jonathan to paduek han maw? Sithaw mah duehsak hmah nasoe; Angraeng loe hing baktih toengah, a lu nui ih sam maeto doeh long ah krak han om ai; Sithaw abomhaih rang hoiah ni vaihniah anih mah hae hmuen hae a sak, tiah a naa o. To pongah paduek han ai ah, kaminawk mah Jonathan to pahlong o.
46 Niin Saul meni Philistealaisten tyköä pois; ja Philistealaiset menivät sioillensa.
To pacoengah Saul mah Philistinnawk to patom o ai boeh pongah, angmacae ohhaih ahmuen ah amlaem o let.
47 Mutta kuin Saul oli saanut Israelin valtakunnan, soti hän joka taholta kaikkia vihollisiansa vastaan, Moabilaisia, Ammonilaisia, Edomilaisia, Zoban kuninkaita ja Philistealaisia vastaan; ja kuhunka hän ikänä hänensä käänsi, siellä hän rankaisi.
Saul mah Israel kaminawk to uk moe, a taeng ih misanawk to a tuk; Moab, Ammon kaminawk, Edom kaminawk, Zobah siangpahrangnawk hoi Philistinnawk to a tuk; a caehhaih ahmuen kruekah misatuk pazawk.
48 Ja hän teki urhoollisia töitä ja löi Amalekilaiset ja vapahti Israelin niiden käsistä, jotka häntä raatelivat.
Anih mah misatuh kaminawk to pahruek moe, Amalek kaminawk to a tuk, Israel kaminawk to nihcae parokungnawk ih ban thung hoiah a pahlong.
49 Ja Saulilla oli poikia: Jonatan, Isvi, Malkisua, ja hänen kahden tyttärensä nimet, esikoisen nimi Merab ja nuoremman nimi Mikal,
Saul ih capanawk loe Jonathan, Ishui hoi Malk-Ishua; a canu hnik ih ahmin loe, kacoeh to Merab, tiah ahmin sak moe, kanawk to Mikal, tiah sak.
50 Ja Saulin emännän nimi oli Ahinoam, Ahimatsin tytär, ja hänen sotajoukkonsa päämiehen nimi Abner, Nerin poika, Saulin sedän;
Anih ih zu hmin loe Ahimaaz canu Ahinoam. Saul ih misatuh angraeng ahmin loe Ner capa Abner, Ner loe Saul ih ampa kanawk ah oh.
51 Ja Kis Saulin isä, ja Ner Abnerin isä, oli Abielin poika.
Saul ampa Kish hoi Abner ampa Ner loe, Abiel ih capa ah oh hoi.
52 Ja suuri sota oli Philistealaisia vastaan niinkauvan kuin Saul eli. Ja kussa ikinä Saul näki jalon ja väkevän sotamiehen, otti hän sen tykönsä.
Saul hing nathung Philistinnawk hoi kanung parai ah misa angtuk o; Saul mah mi kawbaktih doeh thacak moe, misahoih kami loe, angmah ih toksahkung ah a lak.
