1 Samuelin 12
1 Ja Samuel sanoi kaikelle Israelille: katsos, minä olen kuullut teidän äänenne kaikissa mitä te minulle puhuneet olette, ja olen asettanut teille kuninkaan.
Amalalu, Sa: miuele da Isala: ili dunuma amane sia: i, “Na da dilia hanai liligi nama adole ba: i amo na da dilima i. Na dili ouligima: ne hina bagade dilima i.
2 Ja katso, nyt kuningas käy teidän edellänne, ja minä olen vanhaksi ja harmaaksi tullut, ja minun poikani ovat teidän tykönänne; ja minä olen käynyt teidän edellänne minun nuoruudestani tähän päivään asti.
Amola wali amo dunu da dili esala, amoea ouligimu. Be na da da: i hamone gago aligi, amola na mano da dili goyo. Na da goiga ganini dili ouligisa mana, waha wea da: i hamoi.
3 Katso, tässä minä olen; vastatkaat minua Herran ja hänen voideltunsa edessä: jos olen kenenkään härjän eli aasin ottanut, ja jos olen jollekulle ylöllistä tehnyt eli jotakuta sortanut, jos jonkun kädestä olen lahjoja ottanut ja antanut soaista silmäni: niin minä ne teille annan jälleen.
Na da wea. Na da dilima adi liligi giadofale hamoi galea, Hina Gode Ea si da: iya amola hina bagade dunu ni ilegei dunu amo ea si da: iya nima adoma. Na da inia bulamagau o inia dougi wamolabala? Na da inia: liligi bidi fa: no imunusa: udigili labala: o inia liligi bagade amoane bidi fonobahadi ianu labala? Na da enoga hano suligi sia: nabibala: ? Na da adi liligi na afae giadofale hamoi galea, na da dabe imunu.”
4 He vastasivat: et sinä mitään ylöllistä etkä vääryyttä ole meille tehnyt, etkä myös kenenkään kädestä ole mitään ottanut.
Dunu ilia da bu adole i, “Afae hamedafa, dia da ninima bidi fa: no imunusa: liligi hame lai, amola ninia liligi bidi fonobahadiga hame lai, amola dia da ninia liligi afae hame lai, amola dia da nini hamedafa igabosu.”
5 Hän sanoi heille: Herra on todistaja teitä vastaan, ja hänen voideltunsa on todistaja tänäpänä, ettette ole mitään minun kädestäni löytäneet. He sanoivat: olkoon todistaja.
Sa: miuele da adole i, “Hina Gode amola na ilegei hina bagade dunu, amo elea fawane da ba: le, dilia da na da moloidafa dunu sia: i dagoi.” Isala: ili dunu da bu adole i, “Dafawane! Hina Gode da ninima ba: su dunu esala.”
6 Ja Samuel sanoi kansalle: Herra joka Moseksen ja Aaronin teki, ja johdatti teidän isänne Egyptin maalta,
Sa: miuele da gebe amanewane sisia: asi, “Hina Gode Hifawane da Mousesema amola Elanema ilegei. Hifawane da dilia aowalali Idibidi soge ganodini esalu amo fadegalesi.
7 Niin astukaat nyt edes, oikeudelle käydäkseni teidän kanssanne Herran edessä kaikista Herran hyvistä töistä, jotka hän teille ja teidän isillenne tehnyt on.
Waha dilia aligia gowane leloma, amola na da dilima Hina Gode Ea midadi diwaneya udidimu. Na da Hina Gode Ea liligi noga: i hamoi amo dilima amola dilia aowalalima hamoi amo olelemu.
8 Kuin Jakob oli tullut Egyptiin, huusivat teidän isänne Herran tykö, ja Herra lähetti Moseksen ja Aaronin, ja he johdattivat teidän isänne ulos Egyptistä ja asettivat heidän tähän paikkaan asumaan,
Ya: igobe amola ea sosogo ilia da Idibidi sogega ahoanoba, Idibidi dunu ilia da ilima bagadewane igaboi, amola dilia aowalalia da Gode Ea fidima: ne didigia: i. Amabeba: le, Gode da Mousese amo Elane asunasiagai. Elawa da dili Idibidi soge ganodini esalu amo oule misini sogebi gui ha: ini fima: ne asunasi dagoi.
9 Mutta kuin he unohtivat Herran Jumalansa, myi hän heidät Siseran, Hasorin sodanpäämiehen vallan alle, ja Philistealaisten vallan alle ja Moabin kuninkaan vallan alle, ja he sotivat heitä vastaan.
Be Isala: ili dunu da ilia Hina Gode amo gogolei dagoi. Amaiba: le Gode da Filisidini dunu amola Moua: be hina bagade amola Ha: isou moilai bai bagade fi ilia dadi gagui dunu ouligisu dunu ea dio amo Sisela, amo dilia Isala: ili aowalali dunuma hasalasima: ne, logo doasi dagoi.
10 Ja he huusivat Herran tykö ja sanoivat: me olemme syntiä tehneet, että me hylkäsimme Herran ja palvelimme Baalia ja Astharotia; mutta vapahda nyt meitä meidän vihollistemme kädestä, niin me sinua palvelemme.
Amalu dilia aowalalia da Gode Ea fidima: ne dinana agoane sia: su, “Ninia da wadela: i hou hamoi, bai Hina Gode Dima baligifa: le, ogogole ‘gode’ Ba: ile amola A: siedalode elamama sia: ne gadosu. Ninima ha lai dunu ilia nini osa: la heda: sa: besa: le nini gaga: ma, amasea, ninia da Dima nodone sia: ne gadomu!
11 Ja Herra lähetti Jerubbaalin, Bedanin, Jephtan ja Samuelin, ja pelasti teitä teidän vihamiestenne käsistä ympäriltänne, ja antoi teidän asua rauhallisesti.
Amabeba: le, Gode da Gidione dilima afugisiagai, amalu Bela: ge afugisi amalu Yefeda afugisi amalu fa: nodafa, na afugisi. Ninia fawane da defegagale dili ha lai dunuga osa: la hedasa: besa: le, dili gaga: i amoga dilia da hahawane esalusu.
12 Kuin te näitte Nahaksen Ammonin lasten kuninkaan tulevan teitä vastaan, sanoitte te minulle: ei millään muotoa, vaan kuningas meitä vallitkoon; vaikka Herra teidän Jumalanne oli teidän kuninkaanne.
Be dilia da ba: loba, A:mone fi ilia hina bagade dunu Na: ihase da gadenenewane dili doaga: la: muba: le, dilia Gode amo higale, dilia da nama hina bagade dunu eno dili ouligilaloma: ne lamusa: nama adole ba: i!
13 Ja nyt katso, siinä on kuningas, jonka te olette valinneet ja anoneet; sillä katso, Herra on asettanut teille kuninkaan.
Be waha hina bagade dunu dili hanaiga lai amo goea, dili da amo adole ba: i, amo waha Hina Gode da e dilima i dagoi.
14 Jos te pelkäätte Herraa ja palvelette häntä, kuulette hänen äänensä ja ette ole Herran suulle tottelemattomat, niin sekä te että teidän kuninkaanne, joka teitä hallitsee, seuraa Herraa teidän Jumalaanne.
Dilia da Godema lalegaguli, Ea sia: nabasea, Ema sia: ne gadosea, Ea Sema dedei huluane fa: no bobogesea, amola dilia hina bagade dunu amola dilia da Hina Gode Ema fawane fa: no bobogesea, dilia da hahawane fifi ahoanumu.
15 Mutta jollette Herran ääntä kuule, vaan olette hänen suullensa tottelemattomat, niin Herran käsi on sekä teitä että teidän isiänne vastaan.
Be dilia da Hina Gode Ea sia: amo mae nabawene, amola Ea hamoma: ne sia: i amo hame hamosea, E da dilima amola dilia hina bagade dunuma, ha lai ganumu.
16 Niin käykäät siis tästä edes ja katsokaat tätä suurta asiaa, jota Herra on tekevä teidän silmäinne edessä.
Amaiba: le moloiwane lelawane aligima. Amasea, Gode da dilima gasa bagade hou hamobe, dilia da ba: mu.
17 Eikö nyt ole nisun elonaika? Vaan minä huudan Herran tykö, että hän antaisi jylistä ja sataa, ymmärtääksenne ja nähdäksenne sen suuren pahuuden, jonka te olette tehneet Herran edessä, anoissanne teillenne kuningasta.
Waha da esoi bagade. Dafawanela: ? Be na da Hina Godema sia: ne gadomu, amola Hina Gode da gugelele amola gibu imunu. Amo liligi defele doaga: sea, dilia da hina bagade dunu lamusa: adole ba: beba: le, dilia da Hina Godema wadela: le hamoi amo dili dawa: digimu.”
18 Ja kuin Samuel huusi Herran tykö, antoi Herra sinä päivänä jylistä ja sataa. Niin kaikki kansa suuresti pelkäsi Herraa ja Samuelia.
Amalalu, Sa: miuele da Hina Godema sia: ne gadoi, amola, amogalawane Hina Gode da gugelele amola gibu i. Amaiba: le dunu ilia da Hina Godema amola Sa: miuelema bagadewane beda: i.
19 Ja sanoivat kaikki Samuelille: rukoile sinun palveliais edestä Herraa sinun Jumalaas, ettemme kuolisi; sillä me olemme lisänneet kaikkein meidän synteimme tykö sen pahuuden, että me anoimme meillemme kuningasta.
Amola ilia da Sa: miuelema amane sia: i, “Dafawane, dia Hina Bagade Gode Ema nini fidima: ne sia: ne gadoma, amasea nini da mae bogoma: ne gaga: i dagoi ba: mu. Waha ninia da dawa: digisa, ninia da wadela: i hou bagade hamosu, amo hamosawane ninia da hina bagade dunu eno lamusa: adole ba: beba: le, wadela: i hou hamoi dagoi.”
20 Ja Samuel sanoi kansalle: älkäät peljätkö: te tosin olette tehneet kaiken tämän pahuuden, mutta älkäät kuitenkaan luopuko Herrasta, vaan palvelkaat Herraa kaikesta teidän sydämestänne.
Sa: miuele da bu adole i “Mae beda: ma! Be amomane dilia da wadela: i hou hamoi dagoi. Be Hina Gode ea hou lalegagui mae yolesima. Be dilia dogoga amola asigi dawa: suga, Hina Godema dafawaneyale dawa: ma.
21 Ja älkäät itsiänne kääntäkö turhan menon perään, ei se mitään teitä hyödytä eikä auta, sillä se on turhuus.
Ogogole ‘gode’ ilima mae fa: no bobogema. Ilia da dili hame fidimu amola hame gaga: mu. Bai amo da dafawane Gode hame.
22 Mutta Herra ei hylkää kansaansa suuren nimensä tähden; sillä Herra on tahtonut teitä tehdä itsellensä kansaksi.
Hina Gode da noga: le dadawa: lu, Ea hamomusa: ilegei, amola E da dili fisiagamu hamedafa dawa: Bai E da dili Ea fidafa hamomusa: ilegei dagoi.
23 Olkoon myös kaukana minusta, että minä syntiä tekisin Herraa vastaan, lakaten rukoilemasta Herraa teidän edestänne, ja opettamasta teille hyvää ja oikiaa tietä.
Be na dili fidima: ne, Hina Godema hame sia: ne gadolala ganiaba, na da Hina Godema wadela: le hamona: noba. Hina Gode! Na da amo sia: ne gadosu fisimu higa: i gala mabu! Be amomane na da dilima hou ida: iwane olelemu da defea.
24 Ainoastansa peljätkäät Herraa ja palvelkaat häntä uskollisesti kaikesta sydämestänne; sillä katsokaat, kuinka suuria tekoja hän tekee teidän kanssanne.
Be dilia Hina Gode Ea sia: mae yolesili, nabawane hamoma. Dilia Ea gasa bagade hou dili fidima: ne hamoi amo bu dawa: ma.
25 Mutta jos te teette pahaa, niin sekä te että teidän kuninkaanne hukkuu.
Be dilia da gebewane wadela: i hou hamonanea, Hina Gode da dilia amola dilia hina bagade dunu gugunufinisimu.”
