1 Pietarin 2
1 Niin pankaat pois nyt kaikki pahuus ja kaikki petos, ja ulkokullaisuus ja kateus, ja kaikki panetus,
Vbvrikunamv, alvmanv mvnwng lokv; mvvnam lokv vmajvka kaadutadubv rinam lokv vmajvka kaanektanek nam lokv vmajvka miyimimbong nam gaam lokv nonu vdwv vkvnv rinam um kayu tokuka.
2 Ja halaitkaat sitä terveellistä sanan rieskaa, niinkuin äsken-syntyneet lapsukaiset, että te sen kautta kasvaisitte.
Anga ajwng bvnglin sonam aingbv ritoka, darwknv dowjwklo gv achu mvngchik lo tvngnwng dvdvla ritoka, vbv tvngla rinam lokv nonuno singcharicha reku okv ringnam bvka reyiku.
3 Jos te muutoin maistaneet olette, että Herra on suloinen,
Darwknv kitap vbv mindu, “nonu vdwv atubongv chinsudu Ahtu ninyi vdwgo alvdu vla.”
4 Jonka tykö te myös tulleet olette niinkuin elävän kiven tykö, joka kyllä ihmisiltä hyljätty on, mutta Jumalalta valittu, kallis.
Nyi vdwgv anyung kaamanv dara kunam bv rijvka, Pwknvyarnv gvlo anyung doonv turnv vlwng darnambv, Ahtu gvlo aatoka.
5 Ja myös te, niinkuin elävät kivet, rakentakaat teitänne hengelliseksi huoneeksi ja pyhäksi pappeudeksi uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jumalalle Jesuksen Kristuksen kautta otolliset ovat.
Turnv vlwng vdwgv aingbv ritola aatoka, okv nonuno atubongv Dowjwklo pwknvyarnvnaam gobv mvnvrinv kotoka, nonuno ogolo darwknv nyibu gobv dowjwklo jilwk la okv Jisu Kristo gv lokv Pwknvyarnv gvlo erinpeelwkla laarwk sinam am riya nvgobv rire.
6 Sentähden on myös Raamatussa: katso, minä panen Zioniin valitun kalliin kulmakiven: joka uskoo hänen päällensä, ei hän suinkaan tule häpiään.
Vkvlvgabv Darwknv kitap vbv mindu “Ngo alam doyachoknv vlwng am dardunv, um ngo Jayon gv chenyung agumai lo lvngtung gobv tunglwk jidu; Okv yvvdw ninyia mvngjwng dudw vv vdwloka mvngjung sula rimare.”
7 Teille siis, jotka nyt uskotte, on hän kallis; mutta uskottomille on se kivi, jonka rakentajat hyljänneet ovat, kulmakiveksi tullut, ja loukkauskiveksi, ja pahennuksen kallioksi,
Alvjvbv nonu mvngjwng sinv vdwgv lvgabv soogv vlwng si kairungnv anyung doyachoknv gobv ridu; Vbvritola oogv yvvdw mvngjwng madudw: “Naam mvnv vdwgv vlwng darpak la dara kunam anyung kaama nvgobv ora kunamv mvnwng dvdvgv lokv alvyachok nvgobv ritoku.”
8 Nimittäin niille, jotka itsensä sanaan loukkaavat, ja ei sitä usko, johonka he myös asetetut olivat.
Okv darwknv kitap so akonvlo mindu, “Soogv vlwng si nyi mvnwng nga dwktup pukmap modubv mvre, Oogv lvngtv pvngv vv bunua gimup lodubv mvre.” Ogulvgabv bunu gamchar minji nvnga mvngjwng mabv ritola bunu dwktupla ritoku; Vbvching ridubv vla Pwknvyarnv gv bunugv lvgabv mvngrung namv.
9 Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen pappeus, pyhä kansa, omaisuuden kansa, ilmoittamaan sen voimaa, joka teitä pimeydestä ihmeelliseen valkeuteensa kutsunut on,
Vbvritola nonuno darlin kunam opi ngv, Dvbv gv nyibu bv rinv vdwv, darwknv nyitwng ngv, Pwknvyarnv gv awgv nyiv, Pwknvyarnv gv kaasartabo dubv rinam am japgo kardubv darnamv, oogv kanvparam lokv nonua atubogv angusinv kaasartabo jvnv loung lo goklin toku.
10 Jotka ette muinen kansa olleet, mutta nyt olette Jumalan kansa: jotka ette muinen armossa olleet, mutta nyt te armossa olette.
Kvvlo nonu Pwknvyarnv gv nyi bv rimato, vbvritola vjak nonuno vkvgv nyi bv riduku; kvvlo nonuno Pwknvyarnv gv aya nga chima bv rito, vbvritola vjak nonuno vkvgv aya nga laarwk siduku.
11 Rakkaat veljet! minä neuvon teitä, niinkuin outoja ja muukalaisia: välttäkäät lihallisia himoja, jotka sotivat sielua vastaan,
Ngoogv ajin vdwa, nyiamooku soogv nyebunyi gobv okv nyen kelwk la rinvgobv vla minchumire bv minjvka! oogv adwnamar gv yalu am nyiru kibv gvnv maatar alvbv mvngjimvngro namlo jilwk suma bvka, vla ngo nonua mindunv.
12 Ja pitäkäät hyvä meno pakanain seassa, että ne, jotka teitä panettelevat niinkuin pahointekijöitä, näkisivät teidän hyvistä töistänne ja kiittäisivät Jumalaa etsikon päivänä.
Vdwlo Pwknvyarnvnyi chimanv vdwv nonua alvmanv gobv minjvka, nonugv gwngdunggwngpa nga bunugv pingkolo alvnvbv kaatam sito laka, vbvribolo bunu Pwknvyarnv gv ninyigv aakur dw alua nonugv alvnv kudungkua rinam am kaachin silai ikula okv Pwknvyarnvnyi hartvbamtv la rireku.
13 Sentähden olkaat alamaiset kaikelle inhimilliselle säädylle Herran tähden, olisko se kuninkaalle, niinkuin ylimmäiselle,
Vkvlvgabv Ahtu gv lvgabv nyi vdwgv tujupkunam arwng lo aw am tulwk sutoka: oogv kai yabv rigvdubv tujupkunam Dvbvyachok gvloka,
14 Taikka päämiehille, niinkuin niille, jotka häneltä lähetetyt ovat pahointekiöille rangaistukseksi ja hurskaille kiitokseksi.
okv oogv gobunor vdwv, oogv alvmanv kudungkua rinv nga mvrit dubv okv alvbv kudungkua rinv um hartvla ninyigv parlin kunam um gobv tulwk sutoka.
15 Sillä se on Jumalan tahto, että te hyvällä työllä tukitsette hulluin ja tyhmäin ihmisten suun,
Holvgabv Pwknvyarnv nonua alvnv kudungkua riku lokv ridula oogv pvchaaria bv japsingjabanv nyi gaam minv um mintor jitoka vla mvngdu.
16 Niinkuin vapaat, ja ei niin, että se vapaus olis niinkuin pahuuden peite, vaan niinkuin Jumalan palveliat.
Ajarabinv nyi gobv singto ritoka; ogubv rikwngjvka, noogv ajarabi bv ridunv um rimur bv rinvla rigv nvyoka, vbvritola Pwknvyarnv gv nyira aingbv singtolaka.
17 Olkaat kunnialliset jokaista kohtaan, rakastakaat veljiä, peljätkäät Jumalaa, kunnioittakaat kuningasta.
Mvnwng nga mvngdv tvlaka, kvvbi mvngjwngnv vdwa paktoka, Pwknvyarnvnyi ayum tvlaka, okv Dvbvyachoknyi mvngdv tvlaka.
18 Te palveliat! olkaat alamaiset kaikella pelvolla teidän isännillenne, ei ainoastaan hyville ja siveille, vaan myös tuimille.
Pakbu vdwv nonuno awgv atu gvlo atubonga tulwksula okv mvngdv kaadvla rinam am bunua kaatam sula ritoka, yvvdw ayala okv tulwkla rinv um mvngchik tikmabv, vbvritola yvvdw hirukaya mola ridunv umka mvngdv laka.
19 Sillä se on armo, jos joku omantuntonsa tähden Jumalan tykö vaivaa kärsii, ja syyttömästi kärsii.
Nonugv hirukaya paamasvgo paamu jvka um saktvla ribolo, Pwknvyarnv gv aya nga boktalwkjire ogulvgavbolo nonu ninyigv mvnglwk ka chindu.
20 Sillä mikä kiitos se on, jos te pahain tekoinne tähden piestään, ja te kärsitte? Mutta kuin te hyvin teette ja kuitenkin vaivataan, ja te sen kärsitte, niin se on armo Jumalan edessä.
Holvgabv nonugv rigakpanam riku lvgabv dvngsv go doola dvngku dula um chetamrvnam la ribolo nonu ogugo paare? Vbvritola nonu alvnv kudungkua lvgabv hirukaya am hinla ridubolo, Pwknvyarnv oogv vbvrinam lvgabv nonua aya nga boktalwkjire.
21 Sillä sitä varten olette te kutsutut, että Kristus myös kärsi meidän edestämme ja jätti meille esikuvan, että teidän pitää hänen askeleitansa noudattaman,
Svkvnv um lvgabvdv nonua Pwknvyarnv goktoku, ogulvgavbolo Kristo ninyi awv nonu lvgabv erit am hintoku okv vkvlvgavbolo nonuno ninyigv lvchu kurpv kolo kurpv minggv dubv vla nonua kaaring sidubv rijitoku.
22 Joka ei yhtään syntiä tehnyt eikä yhtään petosta ole hänen suustansa löydetty,
Hv rimur namgo rima, okv yvvka ninyigv riu lokv mvvnamrunam gaam go vdwloka aadu bv tvvpamato.
23 Joka ei kironnut, kuin häntä kirottiin, ei uhannut, kuin hän kärsi; mutta antoi hänelle koston, joka oikein tuomitsee;
Vdwlo ninyia minjimiyo kubvdw, vbvrijvka Hv minjimiyo nam gaam minamgo mirwk simato, vdwlo ninyia hirukaya dubv mvrit bvdw, vbvrijvka hv alvmabv ritv ngurv mato, vbvritola takdamvra bv jwngkadaka jinv, Pwknvyarnv gvlo mvngtin sila ritoku.
24 Joka meidän syntimme itse uhrasi omassa ruumiissansa puun päällä, että me synneistä pois kuolleet eläisimme vanhurskaudelle; jonka haavain kautta te olette terveiksi tulleet.
Kristo ngonu rimur am gvvla ninyigv adwnamar lokv daapolo gvvlwk jito, vkvlvgavbolo ngonu rimur lo sirung reku okv darwkchonjor nvlo turreku. Vbv ninyigv ungvtarv gvvnam lokv ngonugv lvvma nga pomu pvkunv.
25 Sillä te olitte niinkuin eksyväiset lampaat, vaan nyt te olette palanneet teidän sieluinne paimenen ja piispan tykö.
Nonu ho gv svlar go ninyigv lamtv vngtung nga nyemu tvla ngakramnv aingbv ridu, vbvritola vjak nonu Svlarkayanv okv yalua Kaachingyanv gv vngkulo vngming gvdubv vjak laakur kunamv.
