1 Kuninkaiden 8
1 Silloin kokosi Salomo Israelin vanhimmat, kaikki sukukuntain ylimmäiset ja isäin päämiehet Israelin lasten seasta kuningas Salomon tykö Jerusalemiin, viemään Herran liitonarkkia Davidin kaupungista, se on Zion.
Solomon Lengpan Israelte phung bahkai holeh phung jouse lamkai hole upa ho jouse Jerusalema hunga David khopi Zionna kona Pakai kitepna thingkong chu hinpu’a Houina thahlut dingin akou khom tan ahi.
2 Ja kaikki Israelin miehet kokoontuivat kuningas Salomon tykö Ethanimin kuukaudella, juhlapäivänä, se on seitsemäs kuukausi.
Hiti chun Israelte chu lha sagi channa Ethanim lhasung in hoibitna golvah umkhom dingin ahung kikhom tauvin ahi.
3 Ja kuin kaikki Israelin vanhimmat tulivat kokoon, nostivat papit arkin,
Israel lamkaiho jouse ahung kikhop khom phat un thempu hon apu uvin akipat doh tauvin,
4 ja kantoivat Herran arkin ja seurakunnan majan, ja kaikki pyhän kalut, jotka majassa olivat: ne veivät papit ja Leviläiset ylös.
Levite le thempu hon Pakai umpina ponbuh chuleh manchah thengho jouse chutoh Houin ah apo lut un ahi.
5 Ja kuningas Salomo ja koko Israelin joukko, joka hänen tykönänsä itsensä oli koonnut, menivät hänen kanssansa arkin edellä, ja uhrasivat lampaita ja karjaa, joita ei arvattu eikä luettu paljouden tähden.
Solomon Lengpa leh Israel mipiho jouse chu Pakai kitepna thingkong masanga chun aki khom un kelngoi tamtah leh bongchal tamtah athat un kilhaina pumgo thilto abol'un agancha thao hochu atam behseh jeh in simjou ahi pon ahi.
6 Ja näin kantoivat papit Herran liitonarkin siallensa templin kuoriin, kaikkein pyhimpään, Kerubimin siipein alle;
Hichun thempu hon Pakai kitepna thingkong chu Houin sunga apolut un Cherubimim teni lhaving noi muntheng chungnung penna chun akai tauvin ahi.
7 Sillä Kerubimit hajoittivat siipensä arkin siaan, ja Kerubimit varjosivat arkin ja korennot ylhäältä.
Hitichun thingkong chuleh aputna moljol teni jong chu Cherubim teni lhalim teni noija chun aum tan ahi.
8 Ja korennot vedettiin niin pitkälle ulos, että niiden päät näkyivät pyhästä kuorin eteen; vaan ulkoapäin ne eivät näkyneet; ja ne ovat siellä tähän päivään asti.
Hiche aputna mol teni hi munthengpen masang’a chu idin leh jangpet in akimu thei jin, mun choma kon vang'in akimu thei pon ahi. Hiche moljol teni hi tuni geijin aum nalai je.
9 Arkissa ei ollut mitään, paitsi Moseksen kahta kivistä taulua, jotka Moses sinne pani Horebissa, kuin Herra liiton teki Israelin lasten kanssa, heidän lähteissänsä Egyptistä.
Hiche kitepna thingkong sung’a hin thildang aum pon Israelte Egypt a kona ahung pot doh uva Pathen in Sinai mol’a Mose ana peh Israelte toh aki tepna song pheng teni bouchu a um'in ahi.
10 Ja tapahtui, kun papit menivät pyhästä ulos, niin täytti pilvi Herran huoneen:
Thempuho chu muntheng pena kona ahung potdoh teng uleh meilom sa-tah chun Houin chu akhu khum jeng jin ahi
11 Niin ettei papit saaneet seisoa ja tehdä virkaansa pilven tähden; sillä Herran kunnia täytti Herran huoneen.
Meilom chun Houin ahin khu teng leh Pathen loupi na chun houin alo dim ji in Thempu hon na atong jom thei ji tapouvin ahi.
12 Silloin sanoi Salomo: Herra on sanonut asuvansa pimeydessä.
Hiteng chuleh Solomon in taona amang jin, “O Pakai! Meilom a khun kaum ji nana ti,
13 Minä olen tosin rakentanut sinulle huoneen asumiseksi ja istuimen, ettäs siellä asuisit ijankaikkisesti.
Pakai tuhin Tonsotna na chen na thei dingin hiche houin thupitah hi ka sahdoh peh tan ahi!” ati.
14 Ja kuningas käänsi kasvonsa ja siunasi koko Israelin joukon. Ja koko Israelin joukko seisoi.
Hijou teng chu leh Lengpa chu ahung ki heijin avel’a ding mihon pi hiti hin phatthei aboh jin ahi.
15 Ja hän sanoi: kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala, joka suullansa minun isälleni Davidille puhunut on, ja on täyttänyt kädellänsä, ja sanonut:
“Israelte Pakai Pathen chu thangvah in umhen! Aman kapa David kom’a ana kitep na chu amolso tan ahi, ajeh chu Aman kapa kom ah,
16 Siitä päivästä, jona minä johdatin minun kansani Israelin Egyptistä, en ole minä yhtään kaupunkia valinnut kaikesta Israelin sukukunnasta, että minulle huone rakennettaisiin, niin että minun nimeni olis siellä: mutta Davidin minä olen valinnut minun kansani Israelin päälle.
‘Kami Israelte chu Egypt makona kahin puidoh a pat chun, keima ei kihouna ding houin aki sahna dingin Israelte chenna gam khopi khatcha jong kana lhengpon ahinlah David nangma hi kami Israelte chunga vaihom dingin kana lheng in ahi!’” anati.
17 Ja minun isäni David aikoi rakentaa huoneen Herran Israelin Jumalan nimelle.
Chuin Solomon chun aseiben, “Kapa David chun Israelte Pakai Pathen min loupi dopsang na dingin houin ana sa gon ahi.
18 Mutta Herra sanoi isälleni Davidille: ettäs aioit rakentaa minun nimelleni huonetta, olet sinä sen hyvästi tehnyt, ettäs sen aioit;
Pakaiyin Keima min Loupina ding’a Houin sah nagot nalungtup chu ahoi nai,
19 Kuitenkin ei sinun pidä sitä huonetta rakentaman; vaan sinun poikas, joka sinun kupeistas tulee, hän on rakentava minun nimelleni huoneen.
Hinlah hiche Houin sa ding chu nang nahipoi, keima min loupina Houin sa ding chu na chate lah a khatpen in asah ding ahi bouve!” ati.
20 Ja Herra on vahvistanut sanansa, jonka hän puhunut on; sillä minä olen noussut minun isäni Davidin siaan, ja istun Israelin istuimella, niinkuin Herra puhunut on, ja olen rakentanut Herran Israelin Jumalan nimelle huoneen,
“Tun Pakai nang in na kitepna chu na lolhin sahtan kapa khel lin keima leng ka hung chang tan chuleh Pakai nangma nakitepna bang in Israel laltouna a chun keima ka laltoutan ahi. Tun Israel Pakai Pathen nangma min loupina dingin houin chu ka hin tungdoh tan ahi.
21 Ja olen siellä valmistanut arkille sian, kussa Herran liitto on, jonka hän teki meidän isillemme, johdattaissansa heitä Egyptin maalta.
Chuleh Pakai nang in kapu kapa te’u Egypt a kona na hin pui doh hotoh nana ki tepna thingkong jong chu akei na ding kahin gong tan ahi,” ati.
22 Ja Salomo seisoi Herran alttarin edessä koko Israelin joukon edessä, ja hajoitti kätensä ylös taivaasen päin,
Hijou chun, Solomon chu Israel mipite jouse masang Pakai maicham noija chun adingin, vanlam’ah akhut adom sang in,
23 Ja sanoi: Herra Israelin Jumala! ei ole yhtään Jumalaa sinun vertaistas, ylhäällä taivaasa taikka alhaalla maassa, joka pidät liiton ja laupiuden palvelioilles, jotka sinun edessäs kaikesta sydämestänsä vaeltavat,
Hitin atao tai, “Vo Pakai Israel Pathen, hiche vannoi leiset ahin nang tobang Pathen dang aum poi, Nang ma mitmu’a alung thim pumpia kal songho chung ah na kitepna dung juiyin na ngailut na lhasam louhel in na musah jing in ahi.
24 Joka olet pitänyt sinun palvelialles Davidille, minun isälleni, kaikki mitä sinä hänelle puhunut olet; sinun suullas sinä olet puhunut sen, ja sinä olet täyttänyt sen kädelläs, niinkuin se tänäpänä on.
Nangin kapa David kom a nakitepna chu nalhakang pon ahi. Nangman nakam’a naphondoh na kitepna bang in na khut tah’in tunin na lolhin sah tan ahi,” ati.
25 Niin siis, Herra, Israelin Jumala! pidä sinun palvelialles Davidille minun isälleni se minkä sinä hänelle puhunut olet ja sanonut: ei pidä sinulta miestä puuttuman minun edessäni, joka istuu Israelin istuimella: ainoastaan jos sinun lapses pitävät heidän tiensä, vaeltaaksensa minun edessäni, niinkuin sinä olet vaeltanut minun edessäni.
“Tun O Pakai Israel Pathen, nang in kapa David komma nana kitepna abanjong chu subulhit tan, ajeh chu nangman ama kom’a nana seichun na chilhah ten lamdih ahin chepi uva, nang chouna banga kitahna neitah a ajui uva ahileh nachate lah’a khat pen pen chu Israel Laltouna a hung toupeh ding ahibouve na ti chu,
26 Nyt, Israelin Jumala! anna sanas olla totinen, jonka sinä palvelialles Davidille minun isälleni puhunut olet:
O Israel Pathen! Nasohpa kapa David kom’a hitia nana kitepna chu tuhin subulhit tan,” ati.
27 Luuletkos Jumalan maan päällä asuvan? Katso taivaat ja taivasten taivaat ei voi sinua käsittää: kuinka siis tämä huone, jonka minä rakensin, sen tekis?
“Ahinlah Pathen chu hiche leiset a hi iti chen ding ham? Ahipoi, van sangpen in jong na dol ponte chuti ahileh hiche keiman ka tundoh Houin hin iti na dol ding ham?
28 Niin käännä siis sinuas palvelias rukoukseen ja anomiseen, Herra minun Jumalani! ettäs kuulisit minun kiitokseni ja rukoukseni, jonka palvelias tänäpänä rukoilee sinun edessäs;
Ahinlah, O Pakai ka Pathen kataona le kathum nahi nei ngaipeh in, na sohpa na kom’a kaka nale ka taona hi nei ngai peh tei jin,
29 Että sinun silmäs avoinna olis tämän huoneen puoleen yöllä ja päivällä, ja siinä paikassa, jostas sanonut olet: minun nimeni pitää oleman siellä; ettäs kuulisit sen rukouksen, jonka sinun palvelias rukoilee tässä paikassa,
Nang in kamin umjing ding ahi, nana tina hiche Houin hi asun ajan in hin velhi jing in lang, hiche lang ngatna katao chan’in nangin kataona nei ngaipeh in.
30 Ja kuulisit sinun palvelias ja kansas Israelin hartaan rukouksen, jonka he tässä paikassa rukoilevat: ja sinä kuulisit sen siellä, kussas asut taivaissa, ja koskas sen kuulet, olisit armollinen.
Nami Israelte lah ahin keima kahin hiche lang ngatna kisunemtah le ngaichatna nei tah a kahung tao teng uleh neihin ngaipeh teijun, van na chenna munna kona na hin jah teng jong leh neingai peh un, na jah teng leh neingaidam’un,” ati.
31 Koska joku rikkoo lähimmäistänsä vastaan, ja ottaa valan päällensä, jolla hän hänensä velkapääksi tekee, ja vala tulee sinun alttaris eteen tässä huoneessa:
“Khat touvin mikhat chunga bolkhel aneiya, hiche Houin maicham maiya hi kamopoi tia kihahsel a auma ahileh,
32 Ettäs kuulisit taivaissa, ja saattaisit palvelioilles oikeuden, ettäs tuomitsisit jumalattoman ja antaisit hänen tiensä tulla hänen päänsä päälle, ja vanhurskaaksi tekisit viattoman, ja tekisit hänelle hänen oikeutensa jälkeen.
Nang in vanna konin hin ngaijin lang mihehpa le aki hehpa kikah a thu hintan’in lang athemmo chu achan dingdol chansah jengin, chuleh themmona nei loupa chu them chansah jengin.
33 Jos sinun kansas Israel lyödään vihamiestensä edessä, että he ovat syntiä tehneet sinua vastaan, ja he kääntävät itsensä sinun tykös, ja tunnustavat sinun nimes, ja rukoilevat ja anteeksi anovat sinulta tässä huoneessa:
Nami Israelten nangma douna a achonset jeh uva agalmi hon ahin jouva chu teng amahon a themmo na’u ahin kihet uva na kom ahinbel uva hiche houin a hi ahung tou uva ahileh,
34 Ettäs kuulisit taivaissa, ja sinun kansas Israelin synnille armollinen olisit, ja johdattaisit heitä sille maalle jälleen, jonka heidän isillensä antanut olet.
Hiteng chule vanna konin ataona’u hin ngaijin lang nami Israelte hi a chonset na’u hin ngaidam inlang, apu apate’u nana pehna hiche gam ah hinle puilut kit tei jin.
35 Jos taivaat suljetut ovat, niin ettei sada, että he sinua vastaan rikkoneet ovat, ja rukoilevat tässä siassa, ja tunnustavat sinun nimes, ja kääntävät itsensä synnistänsä, ettäs rankaiset heitä.
Namite hi nangma douna a chonset jeh uva go na juhsahlou teng leh amaho a chonset na’u ahung kisih uva namin ahin pat uva hiche Houin lang ngatna ahung tao teng u-leh,
36 Ettäs kuulisit heitä taivaissa, ja olisit sinun palvelias ja kansas Israelin synnille armollinen, että osoitat heille sen hyvän tien, jota heidän vaeltaman pitää; ja annat sataa sinun maas päälle, jonka kansalles perimiseksi antanut olet.
Nangman vanna konin atao na’u hin ngaijin lang na mi Israelte hi achonset na’u hin ngaidam in. Ama hohin lampidih achepi theina diuvin hin hil’in chuleh amaho ding tumbeh a napeh gam leiset chunga hin go hin juhsah kit jitan,” ati.
37 Jos kallis aika tulee maalle, eli rutto tulee, taikka pouta, eli ruoste, taikka kaskat, eli jyvämadot maan päälle tulevat, taikka vihamiehet piirittävät maakunnassa heidän porttinsa, taikka kaikkinainen vitsaus, eli kaikkinainen sairaus tulee;
“Ijem tia gamsung’a hi kel lhah ham ahilou leh natna hivei lang’a ham ahilou jongle anche louhing ho khaokho te ham, lungkang te ham ahung lan jeng ham ahilou leh akhopi’u hohi, min ahin delkhum jeng ham ahi louva natset ham in ahin lonvuh jeng u-ham teng,
38 Kaikki rukoukset, kaikki anteeksi anomiset mitkä kaikki ihmiset, kaikki sinun kansas Israel tekevät, koska he ymmärtävät vitsauksen itsekukin sydämessänsä, ja hajoittavat kätensä tämän huoneen puoleen:
Nami Israelte hin hiche Hou in lang hi ahin ngatna aban ahin jah uva ahung tao uva a hahsat na’u hi ahin lhut teng u-leh,
39 Ettäs silloin kuulisit taivaissa, siitä siasta, kussas asut, ja olisit armollinen ja tekisit sen niin, ettäs annat itsekullekin niinkuin hän vaeltanut on, niin kuin sinä hänen sydämensä tunnet; sillä sinä ainoastaan tunnet kaikkein ihmisten lasten sydämet.
Hiteng chule na chenna van gam a konin hin ngaidam in. Namite hin achonna’u dung jui'a achan diuva lom chu pe jengin, ajeh chu nang in mi lungthim jouse jong nahetsohkei sa ahi.
40 Että he aina sinua pelkäisivät, niinkauvan kuin he maan päällä elävät, jonkas meidän isillemme antanut olet.
Hitia chu nabol teng apu apate’u na na pehna hiche gam ahi achen laise uvin nangma na ging jing tauvinte,” ati.
41 Jos myös joku muukalaisista, joka ei ole sinun kansaas Israelia, tulee kaukaiselta maalta sinun nimes tähden;
“Khonung teng leh nami Israelte hilou gamchom miho jong hin, nangma hina hin hedoh untin, namin jal’a gamla tah’a kon ahi hung diu ahi.
42 Sillä he saavat kuulla sinun suuresta nimestäs, ja voimallisesta kädestäs, ja ojetusta käsivarrestas: ja joku tulee rukoilemaan tähän huoneesen:
Ajeh chu amaho hin namin loupi kithan hi ahin hetdoh diu, naban thahatna ahin bol diu chu tengleh amaho jong hou in lang hi ahin ngat uva hung tao diu,
43 Ettäs kuulisit taivaissa siitä siasta, kussas asut, ja tekisit kaiken sen, minkä muukalainen sinulta anoo: että kaikki kansa maan päällä tuntis sinun nimes, että he myös pelkäisivät sinua niinkuin sinun kansas Israel, ja tietäisivät, että sinun nimeäs avuksihuudetaan tässä huoneessa, jonka minä rakentanut olen.
Hiteng chule nachenna vanna konin hin ngaipeh inlang chule ataona’u chu hin sanpeh in. Hitia chu nami Israelten na hat bang uva hi Leiset chung’a mipiho jouse hin na hinna ahin hetdiu nahin gindiu ahi. Amaho jong hin namin loupi na dingin hiche Houin ka hin tundoh hi ahin hetdiu ahi.
44 Jos sinun kansas vaeltaa sotaan vihamiehiänsä vastaan sitä tietä, jota heidän lähetät, ja he rukoilevat Herraa tiellä kaupungin puoleen, jonka valinnut olet, ja huoneen puoleen, jonka minä sinun nimelles rakentanut olen:
Namite hi agalteu toh kisat dinga akon uva hahsatna atoh jeh uva keiman namin loupi na ding’a kahin tundoh hiche Houin ahin ngat uva ahung tao teng uleh,
45 Ettäs kuulisit heidän rukouksensa ja anomisensa taivaissa, ja saattaisit heille oikeuden.
Van mun akonin ataonau hin ngaijin lang a ngaichat u hinsuh bulhit peh in,” ati.
46 Jos he syntiä tekevät sinua vastaan (sillä ei ole yhtäkään ihmistä, joka ei syntiä tee) ja sinä vihastut heidän päällensä, ja annat heidät vihamiehen käsiin, niin että he vievät heitä vankina vihollisen maalle, taamma eli lähemmä;
“Amahon nangma douna ahung chonset jeng uva ahileh koihi achonse khalou um am? Nangma jeng jong nalung hanga agalmiteu na josah thei ahilouleh agal miteuvin agam uva gal hing’a na kaimang sahthei jong ahi.
47 Ja he tekisivät sydämestänsä parannuksen siinä maassa, jossa he vankina ovat, ja he palajaisivat sinua rukoilemaan vankeutensa maalla, sanoen: me rikoimme ja teimme pahoin, ja olimme jumalattomat;
Ahinlah hiche a asoh channau migam’a chu alung’u ahin hei uva nangma kom ahinbel uva, keiho ka chonse uvin thilse tah tah bol kahi tauve atiuva ahung tao uleh,
48 Ja he niin palajaisivat sinun tykös kaikesta sydämestänsä ja kaikesta sielustansa vihamiestensä maalla, jotka heitä vangiksi vieneet ovat pois; ja he rukoilevat sinua tiellä maansa puoleen, jonka heidän isillensä antanut olet, sen kaupungin puoleen, jonka minä sinun nimelles rakentanut olen:
Hitia chu alungthim pumpi uva nangma kom ahinbel uva, hiche asohchan na’u gamchom munna kona chu nang in apu apateu nana pehna gam lang ahin ngat’u ahilou leh nang in na peh khopi lang ahin ngat’u ahilouleh namin loupina dinga kahin tundoh hiche Houin lang hi ahin ngat uva ahung tao uleh,
49 Että kuulisit heidän rukouksensa ja anteeksi anomisensa taivaissa, siitä siasta, kussa sinä asut, ja saattaisit heille oikeuden,
Hiteng chuleh na chenna vanna konin atao nau chu hin ngai inlang ahahsatna’u hinvet peh tei jin.
50 Ja olisit sinun kansalles armollinen, jotka sinua vastaan syntiä tehneet ovat, ja kaikille heidän rikoksillensa, joilla he rikkoneet ovat sinua vastaan: ja antaisit heille armon niiltä, jotka heitä vankina pitävät, ja he armahtaisivat heidän päällensä.
Chujongle na mite hi nangma douna a chonset teng uleh nangma doumah abolnau achonset nau hin ngaidam tei jin. Gal hing’a mangho agalmiteu khotona hin musah teijin.
51 Sillä he ovat sinun kansas ja sinun perimises, jotka sinä Egyptistä johdatit rautaisesta pätsistä;
Ajeh chu amaho namite Egypt meibang’a sa thohgim na akona na hin puidoh na deilhen nam mite ahiuve.
52 Että sinun silmäs olisivat avoinna sinun palvelias anomiseen ja sinun kansas Israelin rukoukseen; ettäs heitä kaikissa kuulisit, joiden tähden he sinun tykös huutavat.
Keima thilthum leh nami Israelte thilthum neihin vetpeh unlang amaho hin itih phat hijong leh na kom’a akana’u ngai peh teitei jin.
53 Sillä sinä olet heidät erottanut sinulles perimiseksi kaikista kansoista maan päällä, niinkuin sinä sanonut olet sinun palvelialles Moseksen kautta, kuin sinä meidän isämme johdatit Egyptistä, Herra, Herra!
Ajeh chu, O Leng chungnung Pakai nang in na soh Mose kom’a chun Israelte hi leiset chunga nam dang ho lah’a kon’a nang’a dinga nami deilhen ahiuve nana tin ahi,” ati.
54 Ja koska Salomo oli kaiken tämän rukouksen ja anomisen lopettanut Herran edessä, nousi hän Herran alttarin edestä polviansa kumartamasta ja hajoittamasta käsiänsä taivaasen päin,
Solomon in hiche Pakai kom’a atao sunga chu akhut teni van chung langa adop sang’a ana dilsu’a ahin; taona ho leh athil thum hohi achaiphat in Pakai maicham maija chun a dingdoh in,
55 Ja seisoi ja siunasi koko Israelin joukon, korotetulla äänellä, ja sanoi:
Israel mipi ho jouse chu phatthei aboh in ahi.
56 Kiitetty olkoon Herra, joka kansallensa Israelille levon antanut on, kaiken sen jälkeen kuin hän puhunut on: ei yhtäkään ole puuttunut hänen hyvistä sanoistansa, jotka hän palveliansa Moseksen kautta puhunut on.
“Pathen chu thangvah in umhen, ajeh chu aman amite Israel tehi aman ana kitepna jouse hi einatep peh bang bang un, ki choldona phat chu eimu sah tauve. Aman alhachapa Mose akon’a ana phondohsa ana kitepna thil loupi tah ho chu khatcha athon um louvin ahin tongdoh soh kei tan ahi.
57 Herra meidän Jumalamme olkoon meidän kanssamme, niinkuin hän on ollut meidän isäimme kanssa: älköön meitä hyljätkö, eikä ylönantako meitä,
Pakai i-Pathen uvin ipu ipate’u ana umpi bang in eiho jong ei-umpi jing tauhen, aman ei dalhah da uhenlang ei-pai jong ei-pai doh hih beh u-hen!
58 Että hän kääntäis meidän sydämemme tykönsä, että me vaeltaisimme kaikissa hänen teissänsä ja pitäisimme hänen käskynsä, säätynsä ja oikeutensa, jotka hän meidän isillemme käskenyt on;
Imalam jouse’a ama deilam hinkho eimansah’u hen lang, chuleh ama thupeh leh Dan semho ei nitsah’u henlang chuleh alunglhaina lampia ipu ipate’u ana pui bang in eiho jong epui u-hen.
59 Ja että nämät minun sanani, jotka minä Herran edessä rukoillut olen, olisivat läsnä Herran meidän Jumalamme tykönä päivällä ja yöllä; että hän saattais palveliallensa ja Israelille kansallensa oikeuden, itsekullakin ajallansa;
Chuleh Pakai anga tunia ka taona thucheng hohi asun ajan in a-angsung’a ging jing hen, hitia chu ami Israel te hi nitin i-ngaichat dung jui uva thu dih’a eipui theina diuvin.
60 Että kaikki kansat maan päällä tietäisivät, että Herra on itse Jumala, ja ei yksikään muu.
Hiteng le chun vannoi leiset acheng mihem jousen Pakai bou hi Pathen ahi, adang aumpoi ti ahin het diu ahitai.
61 Ja teidän sydämenne olkoon vakaa Herran meidän Jumalamme edessä, vaeltamaan hänen säädyissänsä ja pitämään hänen käskynsä, niin kuin se tänäpänä on.
Hiteng chuleh nang hon jong Pakai i-Pathen kitahna lhingsetna najui diu, chuleh a chondan holeh a thupeh ho jouse hi tuni chan geija na hinjui ahileh najui lhung kei theidi’u ahi,” ati.
62 Ja kuningas ja koko Israel hänen kanssansa uhrasivat uhria Herran edessä.
Hijou chun Lengpa leh Israel mipiten kilhaina gantha abol tauvin ahi.
63 Ja Salomo uhrasi kiitosuhria (jonka hän Herralle uhrasi, ) kaksikolmattakymmentä tuhatta härkää ja sata ja kaksikymmentä tuhatta lammasta. Näin he vihkivät Herran huoneen, kuningas ja kaikki Israelin lapset.
Solomon in chamna thilto in a bongchal sangsomni le sangni atoh in kelngoite le kelcha sangsom le sangni atoh in ahi. Hiti hin Lengpa le Israel mipi ten Pakai hou in achun katdohna anei un ahi.
64 Sinä päivänä pyhitti kuningas keskikartanon, joka oli Herran huoneen edessä; sillä hän teki siellä polttouhrin, ruokauhrin ja kiitosuhrin lihavuuden; sillä vaskialttari, joka Herran edessä oli, oli vähäinen polttouhriin, ruokauhriin ja kiitosuhrin lihavuuteen.
Hiche nikho mama hin lengpan Pakai houin maiya hongcha chu athenso in ahi. Aman hikom chun pumgo thilto atoh in, lhosoh thilto jong atoh doh in chamna thil to sathao jong atoh in asuhtheng ahi, ajeh chu Pakai angsung’a kido sum-eng maicham chu pumgo thiltona, lhosoh thiltona, chamna thilto, sathaoho todoh nadinga kitung chu neo behseh tan ahi.
65 Ja Salomo piti siihen aikaan juhlaa, ja koko Israel hänen kanssansa, suuressa kokouksessa, Hematin rajasta Egyptin virtaan asti, Herran meidän Jumalamme edessä, seitsemän päivää, ja taas seitsemän päivää: (se on) neljätoistakymmentä päivää.
Hijouchun Solomon leh Israel pumpin Pakai Pathen angsunga hoibitna golvah kut abol'un ahi. Sahlanga Lebo-hamath napat lhanglam Egypt twinah putna chan gei jin mipi tamtah akikhom doh un ahi. Hiche golvah hi agommin ni som le nili alut in ni sagi hi maicham katdohna ahin, ni sagi hi hoibitna golvah kut ahi.
66 Ja kahdeksantena päivänä päästi hän kansan menemään, ja he siunasivat kuningasta, ja vaelsivat majoillensa, iloiten ja riemuiten kaikesta siitä hyvyydestä, minkä Herra palveliallensa Davidille ja kansallensa Israelille tehnyt oli.
Hiche golvah hi a kichaisoh phat in, Solomon in miho chu a incheh a asol tan ahi. Amahon lengpa chu phatthei aboh un kipah tahle thanom tah in ain uva a kinung le tauvin ahi. Ajeh chu Pakai hi alhacha David ding leh Israel mipite dingin apha lheh jengin ahi.
