1 Kuninkaiden 15
1 Niin oli kuningas Jerobeamin Nebatin pojan kahdeksantena vuotena toistakymmentä Abiam kuningas Juudassa,
Isala: ili fi ilia hina bagade Yelouboua: me da ode18 ouligilalu, Abaidia da Yuda fi ilia hina bagade hamoi.
2 Ja hallitsi kolme ajastaikaa Jerusalemissa; hänen äitinsä nimi oli Maeka Abisalomin tytär.
E da ode udiana Yelusaleme moilai bai bagadega esala, Yuda fi ouligilalu. Ea ame da Ma: iaga (A: basolome ea idiwi).
3 Ja hän vaelsi kaikissa isänsä synneissä, jotka hän oli tehnyt hänen edellänsä, ja ei ollut hänen sydämensä vakaa Herran hänen Jumalansa edessä, niinkuin Davidin hänen isänsä sydän oli.
E da ea ada ea wadela: i hou hamosu defele hamoi. Ea ada aowa Da: ibidi da mae fisili, Hina Godema fa: no bobogelalu. Be e da amo defele hame hamoi.
4 Mutta Davidin täden antoi Herra hänen Jumalansa hänelle valkeuden Jerusalemissa, herättääksensä hänelle pojan hänen jälkeensä, ja asettaaksensa Jerusalemiin;
Be ea Hina Gode da Da: ibidima asigiba: le, Hina Gode da Abaidiama e bagia Yuda fi ilia hina dunu hamoma: ne amola Yelusaleme ganodini esaloma: ne amola gaga: ma: ne, Abaidiama mano i.
5 Sillä David oli tehnyt mitä oikein on Herran edessä, ja ei poikennut kaikista, mitä hän hänelle käskenyt oli, kaikkena elinaikanansa, paitsi Urian Hetiläisen asiaa.
Hina Gode da agoane hamoi bai Da: ibidi da Ema nodoma: ne hamoi amola Ema Ea hamoma: ne sia: i amoga hame nabasu hou hame hamoi. E da hame nabasu hou afae fawane hamoi. Amo e da Iulaia (Hidaide dunu) ema fawane wadela: le hamoi.
6 Mutta Rehabeam ja Jerobeam sotivat keskenänsä kaiken elinaikansa.
Gegesu mui amo da Lihouboua: me amola Yelouboua: me ela ouligibi ganodini ba: i, amo da Abaidia ea esalusu amo galu gebewane gegenanusu.
7 Mitä enempi on sanomista Abiamista ja kaikista hänen töistänsä, eikö se ole kirjoitettu Juudan kuningasten aikakirjassa? Ja Abiam soti Jerobeamin kanssa.
Amola Abaidia ea hamonanusu hou huluane da “Yuda hina bagade ilia Hamonanusu Meloa’ amo ganodini dedene legei.
8 Niin Abiam nukkui isäinsä kanssa ja haudattiin Davidin kaupunkiin; ja Asa hänen poikansa hallitsi hänen perässänsä.
Abaidia da bogobeba: le, Da: ibidi Moilai Bai Bagade amo ganodini uli dogone sali. Amola, egefe A: isa da e bagia, Yuda fi ilia hina bagade hamoi.
9 Ja kahdentenakymmenentenä Jerobeamin Israelin kuninkaan vuonna oli Asa kuningas Juudassa.
Isala: ili hina bagade Yelouboua: me da ode 20 Isala: ili soge ouligilalu, A:isa da Yuda fi ilia hina bagade hamoi.
10 Ja hallitsi yhden ajastajan viidettäkymmentä Jerusalemissa; hänen äitinsä nimi oli Maeka Abisalomin tytär.
E da Yelusaleme moilai bai bagadega esala, ode 41agoanega, Isala: ili fi ouligilalu. Ea aya: da Ma: iga (A: basalome ea idiwi).
11 Ja Asa teki kelvollisesti Herran edessä, niinkuin David hänen isänsä,
A: isa da Hina Gode Ea nodoma: ne, ea aowa Da: ibidi ea hamoi amo defele hamoi.
12 Ja karkoitti huorintekijät maalta, ja ajoi pois kaikki epäjumalat, jotka hänen isänsä tehneet olivat.
E da Yuda Soge ganodini hina: da: iga bidi lasu uda amola dunu huluane amo da ogogole ‘gode’ loboga hahamoi, ilima nodone sia: ne gadolalu, amo huluane gadili sefafasi. A: isa da ogogole loboga hamoi ‘gode’ ea adalalia hahamoi, amo huluane gadili fadegale fafasi.
13 Ja vielä sitten pani hän äitinsä Maekan viralta pois, että hän oli tehnyt Mipletsetin metsistön; vaan Asa kukisti hänen Mipletsetinsä ja poltti sen Kidronin ojan tykönä.
A: isa da ea aya: Ma: iga (e da ‘uda hina bagade eme’, ilia da sia: su) ea sogebi amo fadegai. Bai Ma: iga da gogosiasu bagade liligi (mano lama: ne ogogole uda ‘gode’, Asila ema sia: ne gadosu-amo agoaila) amo hahamoi. A: isa da amo loboga hamoi liligi amo dadamuni sanawene, Gidalone Fago amoga ulagili sali.
14 Mutta kukkuloita ei hän kukistanut; kuitenkin Asan sydän oli vakaa Herran edessä kaiken elinaikansa.
A: isa da ogogole ‘gode’ma nodone sia: ne gadosu sogebi bagohame mugului. Be mogili hame wadela: lesi. Be e da Hina Godema mololewane fa: no bobogelalu.
15 Ja hän vei sisälle mitä hänen isänsä oli pyhittänyt, ja Herran huoneen pyhät kalut: hopian ja kullan ja astiat.
E da Debolo diasu ganodini, liligi huluane ea ada da Godema ilegele i, amola gouli amola silifa liligi e da hisu Godema ilegele i, amo huluane Debolo diasu ganodini ligisi.
16 Mutta Asan ja Baesan Israelin kuninkaan välillä oli sota kaiken heidän elinaikansa.
Yuda hina bagade A: isa amola Isala: ili hina bagade Ba: iasia da ela ouligibi amo ganodini, gebewane gegenanusu.
17 Vaan Baesa Israelin kuningas nousi Juudaa vastaan ja rakensi Raman, ettei yksikään vaeltaisi ulos taikka sisälle Asan Juudan kuninkaan puolelta.
Ba: iasia da Yuda soge doagala: le, golili sa: ili, e da Yuda gadili ahoasu logo ga: ma: ne, muni La: ima moilai gagili sali.
18 Silloin otti Asa kaiken hopian ja kullan, jotka Herran huoneen tavaroista ja kuninkaan huoneen tavaroista jääneet olivat, ja antoi ne palveliansa käsiin, jotka kuningas Asa lähetti Benhadadille Tabrimmonin Hesionin pojan pojalle Syrian kuninkaalle, joka asui Damaskussa, ja käski sanoa hänelle:
Amaiba: le, hina bagade A: isa da silifa amola gouli huluane Debolo amola hina bagade diasu amo ganodini hame lai dialebe ba: i, amo lale, ea eagene ouligisu dunu ilia Dama: saga: se moilai, Silia hina bagade Beneha: ida: de (Da: balimone egefe amola Hisione ea aowa) ema imunusa: gaguli masa: ne sia: i. Amola e da ilia ema amane sia: ma: ne sia: si,
19 Minun ja sinun vaiheella, ja minun isäni ja sinun isäs vaiheella on liitto: katso minä lähetin sinulle hopiaa ja kultaa lahjaksi, ettäs rikkoisit sen liiton, minkä sinä Baesan Israelin kuninkaan kanssa tehnyt olet, että hän erkanis minusta.
“Ani da anianini, ania adalali defele, dogolegemu da defea. Amo silifa amola gouli da digili hahawane udigili iasu. Wali di amola Isala: ili hina bagade Ba: iasia alialisu gousa: su hamoi amo damuma. Amasea, e da ea dadi gagui dunu na soge ganodini asunasili esala, amo fadegale fasima.”
20 Ja Benhadad oli kuuliainen kuningas Asalle, ja lähetti sodanpäämiehet Israelin kaupunkeihin, ja löi Iionin ja Danin ja Abelin Betmaekan, ja koko Kinerotin, ynnä kaiken Naphtalin maakunnan kanssa.
Hina bagade Beneha: ida: de da A: isa ea sia: i hahawane ba: i. Amaiba: le, e da ea dadi gagui wa: i ouligisu dunu amola dadi gagui dunu ilia Isala: ili moilale gagale fi amo ilima doagala: ma: ne, asunasi. Ilia da Aidione, Da: ne, A:ibele Bede Ma: iga moilale gagai, amola Ga: lili Hano Wayabo beba: le soge amola Na: fadalai soge huluane fefedele lai.
21 Kuin Baesa sen kuuli, lakkasi hän rakentamasta Ramaa, ja meni Tirtsaan.
Hina bagade Ba: iasia da amo hamoi sia: nababeba: le, La: ima moilai gagili salalu, amo yolesili, Desa moilai bai bagadega asi.
22 Mutta kuningas Asa lähetti sanoman kaiken Juudan ympäri: ei tässä pidä yksikään nuhteetoin oleman. Ja he kukistivat kivet ja puut Ramasta, joita Baesa oli rakentanut; ja kuningas Asa rakensi niistä Geban BanJaminista ja Mitspan.
Amalalu, hina bagade A: isa da Yuda soge ganodini amo dunu huluanedafa da igi amola gele amoga Ba: iasia da La: ima gagili sali, amo gaguli masa: ne sia: si. Amo liligi lale, A:isa da Bediamini soge moilai Giba amola Misiba moilai, amo gagili sali.
23 Mitä muuta on kuningas Asasta puhumista, ja kaikesta hänen vallastansa, ja kaikista hänen töistänsä, ja kaupungeista, jotka hän rakentanut oli: eikö se ole kirjoitettu Juudan kuningasten aikakirjassa? paitsi että hän oli vanhuudellansa sairas jaloista.
Hou huluane hina bagade A: isa hamoi, ea gesa: i hamonanu amola moilai bai bagade e da gagili sali, amo huluane da “Yuda hina bagade ilia Hamonanu Meloa” amo ganodini dedene legei. Be e da da: i hamobeba: le, e da olobeba: le, emo gasuga: igi.
24 Ja Asa nukkui isäinsä kanssa ja haudatiin isäinsä kanssa isänsä Davidin kaupunkiin. Ja Josaphat hänen poikansa tuli kuninkaaksi hänen peräänsä.
A: isa da bogobeba: le, ilia da e hina bagade uli dogosu sogebi, Da: ibidi Moilai Bai Bagade, amo ganodini dogone sali. Amola egefe Yihosiafa: de e da A: isa e bagia hina bagade hou lai.
25 Ja Nadab Jerobeamin poika oli Israelin kuningas toisena Asan Juudan kuninkaan vuonna, ja hallitsi Israelissa kaksi vuotta,
Yuda hina bagade A: isa da ode ageyadu Yuda fi ouligilalu, Na: ida: be (hina bagade Yelouboua: me egefe) e da Isala: ili ouligisu hina bagade hamoi. E da ode aduna ouligilalu.
26 Ja teki pahaa Herran edessä, ja vaelsi isänsä teillä ja hänen synneissänsä, joilla hän saatti Israelin syntiä tekemään.
E da ea ada ea hou defele, Hina Godema wadela: le hamoi. Amola e da Isala: ili dunu wadela: le hamoma: ne, oule asi.
27 Ja Baesa Ahian poika Isaskarin huoneesta teki liiton häntä vastaan, ja Baesa löi hänen Philistealaisten Gibetonissa; sillä Nadab ja koko Israel piirittivät Gibetonin.
Ba: iasia (Isaga fi dunu amola Ahaidia egefe) e da Na: ida: be medomusa: , sadoga sia: dalu ilegei. Na: ida: be amola ea dadi gagui wa: i, ilia da Filisidini fi moilai bai bagade Gibidonega doagala: loba, Ba: iasia da Na: ida: be medole legei.
28 Sitte tappoi Baesa hänen kolmantena Asan Juudan kuninkaan vuonna, ja tuli kuninkaaksi hänen siaansa.
Amo hou da Yuda hina bagade A: isa ea ouligibi ode osodayale amoga ba: i. Amaiba: le, Ba: iasia da Na: ida: be bagia Yuda hina bagade hamoi.
29 Koska hän oli kuningas, löi hän kuoliaaksi kaiken Jerobeamin huoneen, ja ei jättänyt yhtään ainoaa henkeä Jerobeamin huoneesta, siihenasti että hän hävitti hänen, Herran sanan jälkeen, joka oli sanottu hänen palvelialtansa Ahialta Silosta,
Ha amogalawane, e da muni Yelouboua: me ea sosogo fi medole lelegelalu. Hina Gode da Ea hawa: hamosu balofede dunu Ahaidia (Siailou moilai fi dunu) amo ea lafidili sia: i defele, Yelouboua: me ea sosogo fi dunu huluanedafa da medole legei dagoi ba: i.
30 Jerobeamin syntein tähden, jotka hän teki, ja jolla hän saatti Israelin syntiä tekemään, sillä vihoittamisella, jolla hän vihaan kehoitti Herran Israelin Jumalan.
Amo hou doaga: i ea bai da Yelouboua: me da Isala: ili Hina Gode ougima: ne, wadela: le bagade hamoi, amola Isala: ili fi wadela: le hamoma: ne oule asi.
31 Mitä enempi Nadabista on sanomista ja kaikista hänen töistänsä: eikö se ole kirjoitettu Israelin kuningasten aikakirjassa?
Na: ida: be ea hamoi huluane da “Isala: ili hina bagade ilia Hamonanusu Meloa” amo ganodini dedene legei.
32 Mutta Asa ja Baesa Israelin kuningas sotivat keskenänsä kaiken ikänsä.
Yuda hina bagade A: isa amola Isala: ili hina bagade Ba: iasia ela da elawa ouligisu eso amoga gebewane gegenanusu.
33 Kolmantena Asan Juudan kuninkaan vuonna oli Baesa Ahian poika koko Israelin kuningas Tirtsassa, neljäkolmattakymmentä ajastaikaa.
Yuda hina bagade A: isa ea ouligibi ode osodayale ganodini, Ba: iasia (Ahaidia egefe) da Isala: ili ilia hina bagade hamoi. E da Desa amo ganodini esala, ode 24agoane ouligilalu.
34 Ja hän teki pahaa Herran edessä, ja vaelsi Jerobeamin teillä ja hänen synneissänsä, joilla hän saatti Israelin syntiä tekemään.
E da hina bagade Yelouboua: me ea hidadea hamoi defele, Hina Godema wadela: le hamonanu, amola Isala: ili fi wadela: le hamoma: ne oule asi.
