1 Kuninkaiden 11
1 Ja kunigas Salomo rakasti monta muukalaista vaimoa, Pharaon tytärtä, ja Moabilaisia, Ammonilaisia, Edomilaisia, Zidonilaisia ja Hetiläisiä,
Soloumane da ga fi uda bagohame dogolegelesu. E da Idibidi hina bagade ea idiwi lai. Amola e da Hidaide uda, Moua: be uda, A:mone uda, Idome uda, Saidone uda amo bagohame lai.
2 Niistä kansoista, joista Herra Israelin lapsille sanonut oli: älkäät menkö heidän tykönsä, eikä hekään tulko teidän tykönne; sillä he kääntävät totisesti teidän sydämenne jumalainsa perään. Näihin suostui Salomo, rakastamaan heitä.
Hina Gode da musa: Isala: ili dunuma ilia amo fi uda mae lama: ne sia: i. Bai ilia da amo uda lalalu, ilia da eno ogogosu ‘gode’ma fa: no bobosa: besa: le, E da amo mae lama: ne sia: i. Be Soloumane da amo hamoma: ne sia: i mae dawa: le, amo uda lai dagoi.
3 Ja hänellä oli seitsemänsataa ruhtinaallista emäntää ja kolmesataa jalkavaimoa; ja hänen vaimonsa käänsivät pois hänen sydämensä.
Soloumane da fifi asi gala hina bagade ilia idiwi 700 agoane lai, amola e da gidisedagi uda eno 300 agoane lai. E da ea uda ilia hamobe hou, amoga Godema baligi fa: i.
4 Kuin Salomo vanheni, käänsivät hänen emäntänsä hänen sydämensä vierasten jumalain perään, niin ettei hänen sydämensä ollut täydellinen Herran Jumalansa kanssa, niinkuin Davidin hänen isänsä sydän.
Amola e da da: i hamobeba: le, e da ea uda ilima fa: no bobogebeba: le, eno ogogosu ‘gode’ma nodone sia: ne gadosu. Ea ada Da: ibidi da ea Hina Godema mae fisili, fa: no bobogesu. Be Soloumane da amane hame hamoi.
5 Ja niin vaelsi Salomo Astarotin Zidonilaisten jumalan perään, ja Milkomin Ammonilaisten kauheuden perään.
E da Saidone soge uda ogogosu ‘gode’ A: siadalode, amola A: mone fi ilia wadela: idafa ogogosu ‘gode’ Moulege, elama nodone sia: ne gadoi.
6 Ja Salomo teki pahaa Herran edessä, ja ei seurannut Herraa täydellisesti, niinkuin hänen isänsä David.
E da Hina Godema wadela: le bagade hamoi. E da ea ada Da: ibidi ea Godema dafawaneyale dawa: su hou defele hame hamosu.
7 Silloin rakensi Salomo korkeuden Kamokselle, Moabilaisten kauhistukselle, sille vuorelle, joka on Jerusalemin edessä, ja Molokille Ammonilaisten kauhistukselle.
E da goumi amo da Yelusaleme moilai bai bagadega gusu gala, amo da: iya Gimosie ogogosu ‘gode’ma nodone sia: ne gadoma: ne, amola Moua: be fi ilia wadela: idafa ogogosu ‘gode’, amola A: mone fi ilia wadela: idafa ogogosu ‘gode’ Moulege, ilima sia: ne gadomusa: sogebi gagui dagoi.
8 Niin teki Salomo kaikille muukalaisille emännillensä, jotka jumalillensa suitsuttivat ja uhrasivat.
Amola ea ga fi uda ilia da ilila: ogogosu ‘gode’ma gabusiga: manoma amola ohe gobele salima: ne, e da nodone sia: ne gadosu sogebi gagui dagoi.
9 Ja Herra vihastui Salomon päälle, että hänen sydämensä oli kääntynyt pois Herrasta Israelin Jumalasta, joka hänelle kahdesti ilmaantunut oli.
10 Ja häntä näistä kieltänyt oli, ettei hänen pitänyt vaeltaman vierasten jumalain perään; ja ei kuitenkaan pitänyt, mitä Herra hänelle käskenyt oli.
Isala: ili fi dunu ilia Hina Gode E da musa: eso aduna agoane Soloumanema misini, ema e da ga fi dunu ilia ogogosu ‘gode’ma maedafa nodone sia: ne gadoma: ne sia: i. Be Soloumane da Hina Gode Ea hamoma: ne sia: i hame nabi. E da Hina Godema baligi fa: i. Amaiba: le, Hina Gode da Soloumanema ougi galu.
11 Sanoi siis Herra Salomolle: että se on tapahtunut sinulta, ja et sinä pitänyt minun liittoani ja minun käskyjäni, jotka minä sinulle käskin; niin minä totisesti repäisen valtakunnan sinulta, ja annan sen palvelialles.
E da Soloumanema amane sia: i, “Dia hanaiba: le ani gousa: su amo yolesiba: le amola Na hamoma: ne sia: i amo nabawane hame hamobeba: le, Na da dia Isala: ili fi ouligisu amo fisili masa: ne, dia eagene ouligisu dunu afae ema imunusa: , dafawane ilegesa.
12 En minä kuitenkaan sitä tee sinun ajallas, isäs Davidin tähden; mutta poikas kädestä minä sen repäisen.
Be Na dia ada Da: ibidima asigiba: le, Na da dia esalusu amo ganodini hame hamomu. Be dia mano ea ouligibi eso amoga hamomu.
13 En minä kuitenkaan koko valtakuntaa repäise: yhden sukukunnan minä annan pojalles, Davidin minun palveliani tähden ja Jerusalemin tähden, jonka minä olen valinnut.
Be ouligibi huluanedafa, Na da ema hame fadegamu-la: idi fawane. Na da Na hawa: hamosu dunu Da: ibidima amola Na ilegei moilai Yelusaleme amoma asigiba: le, Na da fi afae diagofe ea ouligima: ne fisiagamu.”
14 Ja Herra nosti Salomolle vihollisen, Hadadin Edomilaisen, kuninkaallisesta suvusta Edomissa.
Amaiba: le, Hina Gode da hamobeba: le, Idome hina bagade fi dunu afae Ha: ida: de, da Soloumanema ha lasu.
15 Sillä kun David oli Edomissa, ja Joab sodanpäämies meni hautaamaan tapetuita, ja löi kuoliaaksi kaiken miehenpuolen Edomissa;
16 Sillä Joab ja koko Israel viipyi kuusi kuukautta siellä, siihen asti että hän kaiken miehenpuolen Edomissa hävitti;
Musa: dafa, Da: ibidi da Idome fi hasalaloba, Da: ibidi ea dadi gagui wa: i ouligisu dunu Youa: be, da Idome sogega bogoi dunu ilia da: i hodo uli dogomusa: asi. Youa: be amola ea dunu da Idome soge ganodini oubi gafeale esalu. Amola amo oubi ganodini ilia da Idome dunumusu huluanedafa medole lelegei.
17 Niin pakeni Hadad ja muutamat Edomin miehet hänen kanssansa hänen isänsä palvelioista, ja menivät Egyptiin; mutta Hadad oli vähä nuorukainen.
Be Ha: ida: de amola ea ada Idome ea hawa: hamosu dunu mogili da Idibidi sogega hobeale asili, esalebe ba: i. (Amo eso galu Ha: ida: de da mano fonobo, hame asigilai galu).
18 Ja he nousivat Midianista ja tulivat Paraniin, ja ottivat kanssansa miehiä Paranista, ja menivät Egyptiin, Pharaon Egyptin kuninkaan tykö, joka antoi hänelle huoneen ja elatuksen, ja maan hän myös antoi hänelle.
Ilia da Midia: ne soge fisili, Ba: ila: ne soge amoga asi. Amogawi, eno dunu da ilima gilisili, ilia da Idibidi sogega asili, Idibidi hina bagadema doaga: i. E da Ha: ida: dema soge amola diasu amola ha: i manu i.
19 Ja Hadad löysi suuren armon Pharaon edessä, niin että hän antoi hänelle emäntänsä kuningatar Tapheneksen sisaren emännäksi.
Ha: ida: de amola Idibidi hina bagade ela da dogolegei, amola hina bagade da ea uda Dabinisi ea aba amo igili lama: ne, Ha: ida: dema i.
20 Ja Tapheneksen sisar synnytti hänelle Genubatin hänen poikansa. Ja Taphenes kasvatti hänen Pharaon huoneessa, niin että Genubat oli Pharaon huoneessa Pharaon lasten seassa.
Ha: ida: de ea uda da dunu mano lalelegei. E dio da Giniuba: de, amola hina bagade uda da amo mano hina bagade diasu ganodini esala bugili i. E da amogawi hina bagade ea dunu manolali gilisili esalu.
21 Kuin Hadad Egyptissä kuuli Davidin nukkuneeksi isäinsä kanssa, ja että sodanpäämies Joab oli kuollut; sanoi hän Pharaolle: päästä minua menemään minun maalleni,
Amalalu, Da: ibidi da bogoi, amola ea dadi gagui wa: i ouligisu dunu Youa: be da bogoi. Ha: ida: de da amo sia: nababeba: le, e da hina bagadema amane sia: i, “Na da nina: sogedafa amoga masa: ne yolesima.”
22 Pharao vastasi häntä: mitä sinulta puuttuu minun tykönäni, ettäs tahdot mennä sinun maalles? Hän sanoi: ei mitään, vaan salli minun kuitenkin mennä.
Hina bagade da bu adole ba: i, “Di da abuliba: le dina: sogedafa amoga bu masusa: hanabela: ? Na da dima liligi afae hame iabela: ?” Ha: ida: de da amane sia: i, “Na masa: ne fawane yolesima.” Amalalu, e da ea sogedafa amoga buhagi. Bai Ha: ida: de da Idome fi ilia hina bagadeba: le, e da Isala: ili fi ilima wadela: idafa nimi bagade ha lai dunu esalu.
23 Ja Jumala nosti myös hänelle vihamiehen Resonin ElJadan pojan, joka oli karannut herraltansa HadadEseriltä Zoban kuninkaalta,
Amola Gode da hamobeba: le, Lisone (Ilaia egefe) da Soloumanema ha lasu hamoi. Lisone da ea hina (Souba hina bagade Ha: da: disa) amoba: le hobeale sa: i.
24 Ja kokosi miehiä häntä vastaan, ja hän oli sotajoukon päämies silloin kuin David surmasi heitä; ja he menivät Damaskuun ja asuivat siellä, ja hallitsivat Damaskuussa.
Amalalu, ea da wamolasu gilisisu dunu ilia hina dunu hamoi. (Da: ibidi da Ha: da: disa hasali, amalu ea Silia fidisu dunu huluane medole lelegei. Amalu fa: no Lisone ea hou da ba: i). Lisone amola ea wamolasu gilisi dunu da Dama: sagase moilaiga esalumusa: asi. Amogawi, ema fa: no bobogesu dunu da e Silia hina bagade hamoi.
25 Ja hän oli Israelin vihollinen niinkauvan kuin Salomo eli, paitsi sitä vahinkoa, jonka Hadad teki; hän kauhistui Israelia ja tuli Syrian kuninkaaksi.
E da Soloumane ea esalusu huluane amo ganodini, ema ha lasu.
26 Niin myös Jerobeam Nebatin poika Ephratilainen Zarebasta, Salomon palvelia; hänen äitinsä nimi oli Zeruga, leskivaimo; hän nosti myös kätensä kuningasta vastaan.
Dunu eno da hina bagade Soloumanema baligi fa: i. Amo da Soloumane ea eagene ouligisu dunu afae, Yelouboua: me (e da Niba: de egefe amola e da Selida moilai Ifala: ime soge amodili misi). Ea: me didalo ea dio da Selua.
27 Ja tämä on syy, jonkatähden hän kätensä nosti kuningasta vastaan: Kuin Salomo rakensi Milon, sulki hän isänsä Davidin kaupungin raon.
Ea lelele hamosu bai amo da: - Soloumane da Yelusaleme moilai bai bagade gusudili osobo gasa: le salawene amola moilai gagoi mugului amo bu hahamonanebe ba: i.
28 Ja Jerobeam oli jalo sotamies: ja koska Salomo näki nuorukaisen kelpaavaiseksi, asetti hän hänen koko Josephin huoneen kuormain päälle.
Yelouboua: me da noga: idafa hawa: hamosu dunu ayeligi. Soloumane da ea gasa bagade hawa: hamonanu ba: beba: le, e da Yelouboua: me amo udigili hawa: hamosu dunu Ma: na: se soge amola Ifala: ime soge ganodini, amo huluane ouligima: ne sia: i.
29 Se tapahtui siihen aikaan, että Jerobeam meni ulos Jerusalemista, ja propheta Ahia Silosta löysi hänen tiellä, ja hänen yllänsä oli uusi hame, ja he olivat ainostansa kahden kedolla.
Eso afaega, Yelouboua: me da Yelusaleme moilai bai bagade fisili ahoanoba, balofede dunu Ahaidia (e da Siailou moilai esalu) amo e da logoa gousa: i. Ela da elesudafa esalebe ba: i.
30 Ja Ahia rupesi uuteen hameesen, joka hänen yllänsä oli, ja repäisi kahdeksitoistakymmeneksi kappaleeksi,
Ahaidia da abula gaheabolo hi ga: i amo gisa: le fasili, fagoyale agoane gagadelale gagai.
31 Ja sanoi Jerobeamille: ota kymmenen kappaletta sinulle; sillä näin sanoo Herra Israelin Jumala: katso, minä repäisen valtakunnan Salomon kädestä, ja annan sinulle kymmenen sukukuntaa:
E da Yelouboua: mema amane sia: i, “Gagadelai nabuane amo di lama. Bai Isala: ili Hina Gode da dima amane sia: sa, ‘Na Soloumanema Isala: ili ouligisu hou amo fadegamu amola Isala: ili fi nabuane agoane dima imunu.
32 Yksi sukukunta jää hänelle, Davidin minun palveliani tähden ja Jerusalemin kaupungin tähden, jonka minä olen valinnut kaikista Israelin sukukunnista.
Na da Na hawa: hamosu dunu Da: ibidima amola Yelusaleme (moilai Na da Isala: ili soge ganodini Na moilai bai bagadedafa ilegei) amoma asigiba: le, Na da Soloumanema fi afae yolesimu.
33 Että he ovat minun hyljänneet ja kumartaneet Astarotia Zidonilaisten jumalaa, Kamosta Moabilaisten jumalaa ja Milkomia Ammonin lasten jumalaa, ja ei vaeltaneet minun tielläni eikä tehneet, mitä minulle kelpasi, minun säätyjäni ja minun oikeuttani, niinkuin David hänen isänsä.
Soloumane da Nama hagaiba: le amola ogogole ‘gode’ (Saidone fi ilia ‘gode’ A: siadalode amola Moua: be fi ilia ‘gode’ Gimosie amola A: mone fi ilia ‘gode’ Moulege) ilima nodone sia: ne gadobeba: le, Na da amane hamomu. Soloumane da Nama hame nabasu hou hamoi. Ea ada Da: ibidi da Na sema amola hamoma: ne sia: i noga: le hamoi. Be Soloumane da amane hame hamone, giadofale bagade hamoi.
34 En minä kuitenkaan ota kaikea valtakuntaa hänen kädestänsä, vaan teen hänen ruhtinaaksi hänen elinajaksensa, Davidin minun palveliani tähden, jonka minä valitsin; sillä hän piti minun käskyni ja säätyni.
Be Na da Isala: ili ouligisu huluanedafa Soloumanema hame fadegamu. Na da ea esalebe amo ganodini, ea ouligisu hame fadegamu. Na da Na hawa: hamosu dunu Da: ibidima asigiba: le amane hamomu. Na da Da: ibidi ilegele lai amola e da Na sema amola hamoma: ne sia: su amo nabawane hamoi.
35 Mutta hänen poikansa kädestä otan minä valtakunnan, ja annan sinulle kymmenen sukukuntaa.
Na da Soloumane ea mano ea Isala: ili ouligimu hou amo fadegale, amola dunu fi nabuane gala amo dima imunu.
36 Mutta hänen pojallensa annan minä yhden sukukunnan, että minun palveliallani Davidilla olis aina valkeus minun edessäni Jerusalemissa, siinä kaupungissa, jonka minä olen valinnut minulleni, pannakseni nimeni sinne.
Be Na da Soloumane ea mano ema fi afae fawane ouligilaloma: ne yolesimu. Be Na da Yelusaleme moilai bai bagade Nama nodone sia: ne gadosu moilai ilegeiba: le, Na hawa: hamosu dunu Da: ibidi ea fifi manebe da mae fisili, eso huluane Yelusaleme moilai bai bagade ganodini esalebe ba: mu.
37 Niin otan minä nyt sinun hallitsemaan kaikissa mitä sydämes halajaa, ja sinun pitää oleman Israelin kuningas.
Yelouboua: me! Na da dima Isala: ili ilia hina bagade hamoma: mu. Amasea, di soge fifi asi soge huluane di hanai amo ouligima: mu.
38 Jos sinä kuulet kaikkia, mitä minä sinulle käsken, ja vaellat minun tielläni, ja teet mitä minulle kelpaa, pitäen minun säätyni ja käskyni, niin kuin David minun palveliani teki; niin minä olen sinun kanssas, ja rakennan sinulle vahvan huoneen, niinkuin minä Davidille rakensin, ja annan sinulle Israelin.
Di da dafawanedafa Na sema huluane nabawane hamosea, amola Na da dima hamoma: ne sia: i, amo Na hawa: hamosu dunu Da: ibidi ea hamosu agoane hamobe Na da ba: sea, Na da Da: ibidima hamoi amo defele digaga fa: no manebe, ilia da di bagia noga: le ouligisu hamoma: ne hamomu.
39 Ja näin alennan minä sentähden Davidin siemenen, en kuitenkaan ijankaikkisesti.
Soloumane da wadela: i hou hamobeba: le, Na da Da: ibidi ea fi manebe ilima dawa: ma: ne se dabe imunu. Be eso huluane hame amanumu.”
40 Mutta Salomo pyysi tappaa Jerobeamia. Niin Jerobeam nousi ja pakeni Egyptiin, Sisakin, Egyptin kuninkaan tykö, ja oli Egyptissä Salomon kuolemaan asti.
Amaiba: le Soloumane da Yelouboua: me fane legemusa: dawa: i. Be e da Idibidi sogega hina bagade Siaisia: gema hobeale asili, esaloba, Soloumane da bogoi.
41 Mitä muuta Salomosta sanomista on, hänen tekonsa ja taitonsa: eikö ne ole kirjoitetut Salomon aikakirjassa?
Hou huluane amo Soloumane hamoi, ea hawa: hamosu amola ea bagade dawa: su hou, da ‘Soloumane ea Hamonanusu Buga’ ganodini dedene legei.
42 Mutta aika, kuin Salomo hallitsi Jerusalemissa kaiken Israelin ylitse, oli neljäkymmentä ajastaikaa.
E da Yelusaleme moilai bai bagadega esala, ode 40 agoane Isala: ili fi ouligisu.
43 Ja Salomo nukkui isäinsä kanssa ja haudattiin isänsä Davidin kaupunkiin. Ja hänen poikansa Rehabeam tuli kuninkaaksi hänen siaansa.
E da bogole, Da: ibidi Moilai Bai Bagade amo ganodini uli dogonesali. Eagofe Lihouboua: me da e bagia Isala: ili hina bagade hamoi.
