1 Kuninkaiden 10

1 Ja rikkaan Arabian kuningatar oli kuullut Salomon sanoman Herran nimestä, ja tuli koettelemaan häntä tapauksilla.

Ko je kraljica iz Sabe slišala o Salomonovem slovesu glede Gospodovega imena, je prišla, da ga preizkusi s težkimi vprašanji.

2 Ja hän tuli Jerusalemiin sangen suuren joukon kanssa, kamelein kanssa, jotka jaloja yrttejä kannattivat, ja aivan paljon kultaa ja kalliita kiviä. Ja kuin hän tuli kuningas Salomon tykö, puhui hän hänelle kaikki, mitä hän sydämessänsä aikonut oli.

Prišla je v Jeruzalem z zelo velikim spremstvom, s kamelami, ki so nosile dišave, zelo veliko zlata in [z] dragocenimi kamni. Ko je prišla k Salomonu, se je z njim posvetovala o vsem, kar je bilo na njenem srcu.

3 Ja Salomo ilmoitti hänelle kaikki hänen sanansa: ei ollut mitään kuninkaalta salattu, jota ei hän hänelle ilmoittanut.

Salomon ji je povedal [odgovore na] vsa njena vprašanja. Ničesar ni bilo skritega pred kraljem, kar ji ne bi povedal.

4 Koska rikkaan Arabian kuningatar näki kaiken Salomon taidon ja huoneen, jonka hän rakentanut oli,

Ko je kraljica iz Sabe videla vso Salomonovo modrost in hišo, ki jo je zgradil,

5 Ja ruat hänen pöydällänsä, ja hänen palveliainsa asuinsiat, kunkin heidän virkansa, ja heidän vaatteensa, ja hänen juomansa laskiat ja polttouhrinsa, jonka hän Herran huoneessa uhrasi, tuli hän liki hengettömäksi.

hrano njegove mize, sedenje njegovih služabnikov in položaj njegovih strežnikov, njihovo obleko, njegove dvorne točaje in njegovo vzpenjanje, s katerim je odšel gor h Gospodovi hiši, v njej ni bilo več duha.

6 Sitte sanoi hän kuninkaalle: se on tosi, minkä minä sinusta kuullut olen minun maalleni, ja sinun menostas, ja sinun taidostas.

Rekla je kralju: »Poročilo, ki sem ga slišala v svoji lastni deželi, o tvojih dejanjih in o tvoji modrosti, je bilo resnično.

7 Ja en minä uskonut sitä ennenkuin minä tulin itse, ja minä olen sen nyt silmilläni nähnyt, ja katso, ei ole minulle puoliakaan sanottu: sinulla on enempi taitoa ja hyvyyttä, kuin sanoma on, jonka minä kuullut olen.

Vendar nisem verjela besedam, dokler nisem prišla in so moje oči to videle. Glej, niti polovice mi niso povedali. Tvoja modrost in uspevanje presega sloves, ki sem ga slišala.

8 Autuaat ovat sinun miehes ja sinun palvelias, jotka aina sinun edessäs seisovat ja kuuntelevat sinun taitoas.

Srečni so tvoji možje, srečni so ti tvoji služabniki, ki nenehno stojijo pred teboj in ki slišijo tvojo modrost.

9 Kiitetty olkoon Herra sinun Jumalas, joka sinuun on mielistynyt, sinun Israelin istuimelle pannaksensa! Sentähden että Herra rakastaa Israelia ijankaikkisesti, on hän pannut sinun kuninkaaksi tuomiota ja oikeutta tekemään.

Blagoslovljen bodi Gospod, tvoj Bog, ki se je razveseljeval v tebi, da te je posadil na Izraelov prestol. Ker je Gospod na veke ljubil Izraela, zato te je postavil za kralja, da izvajaš sodbo in pravico.«

10 Ja hän antoi kuninkaalle kaksikymmentä toistasataa sentneriä kultaa ja sangen paljon jaloja yrttejä ja kalliita kiviä. Ei tullut sinne sitte niin paljo kalliita yrttejä, kuin rikkaan Arabian kuningatar kuningas Salomolle antoi;

Kralju je izročila sto dvajset talentov zlata in od dišav zelo veliko zalogo in dragocene kamne. Tja ni prišlo več takšno obilje dišav kakor te, ki jih je kraljica iz Sabe dala kralju Salomonu.

11 Siihen myös Hiramin haahdet, jotka kultaa toivat Ophirista, ja sangen paljo Hebenin puita ja kalliita kiviä.

Prav tako je Hirámova mornarica, ki je iz Ofírja pripeljala zlato, iz Ofírja pripeljala veliko obilje sandalovine in dragocenih kamnov.

12 Ja kuningas antoi tehdä Hebenin puista patsaita Herran huoneesen ja kuninkaan huoneesen, ja kanteleet ja harput soittajille. Ei tullut sinne sitte niin paljo Hebenin puita, eikä myös nähty ole tähän päivään asti.

Kralj je iz sandalovine naredil stebre za Gospodovo hišo in za kraljevo hišo, tudi harfe in plunke za pevce. Do tega dne tja ni prišlo nobene takšne sandalovine niti jih niso videli.

13 Ja kuningas Salomo antoi rikkaan Arabian kuningattarelle kaikki, mitä hän pyysi ja anoi häneltä, paitsi mitä hän hänelle itse antoi. Ja hän palasi ja meni palvelioinensa omalle maallensa.

Kralj Salomon je kraljici iz Sabe izročil vse njene želje, karkoli je prosila, poleg tega, kar ji je Salomon dal od svoje kraljeve radodarnosti. Tako se je obrnila in odšla v svojo lastno deželo, ona in njeni služabniki.

14 Mutta kullan paino, jonka he joka vuosi toivat Salomolle, oli kuusisataa ja kuusiseitsemättäkymmentä sentneriä kultaa,

Torej teža zlata, ki je v enem letu prišla k Salomonu, je bila šeststo šestinšestdeset talentov zlata,

15 Ilman sitä mitä kauppamiehet ja yrttein myyjät, niin myös kaikki Arabian kuninkaat ja voimalliset maalta (toivat hänelle.)

poleg tega kar je imel od trgovcev, od preprodaje trgovcev z dišavami, od vseh kraljev iz Arabije in od voditeljev dežele.

16 Ja kuningas Salomo antoi myös tehdä parhaasta kullasta kaksisataa keihästä, kuusisataa kultapenninkiä antoi hän panna jokaiseen keihääseen;

Kralj Salomon je naredil dvesto okroglih ščitov iz kovanega zlata. Šeststo šeklov zlata je šlo k enemu okroglemu ščitu.

17 Ja kolmesataa kilpeä parhaasta kullasta, ja kolme leiviskää kultaa jokaiseen kilpeen; ja kuningas pani ne Libanonin metsähuoneesen.

Naredil je tristo ščitov iz kovanega zlata. Tri funte zlata je šlo za en ščit. Kralj jih je postavil v hiši libanonskega gozda.

18 Ja kuningas teki suuren istuimen elephantin luista, ja kultasi sen selkiällä kullalla;

Poleg tega je kralj naredil velik prestol iz slonovine in ga prevlekel z najboljšim zlatom.

19 Ja siinä istuimessa oli kuusi astuinlautaa, ja sen istuimen pää oli ympyriäinen takaapäin, ja käsipuut olivat molemmilla puolilla istuinta, ja kaksi jalopeuraa seisoi käsipuiden tykönä;

Prestol je imel šest stopnic in vrh prestola je bil zadaj okrogel. Na vsaki strani prestola sta bili naslonjali za roke in dva leva sta stala poleg naslonjal za roke.

20 Ja siellä seisoi kaksitoistakymmentä jalopeuraa niiden kuuden astuinlaudan päällä molemmin puolin: ei senkaltaista ole tehty missäkään valtakunnassa.

Dvanajst levov je stalo na eni strani in na drugi, na šestih stopnicah. Kaj podobnega ni bilo narejenega v nobenem kraljestvu.

21 Kaikki kuningas Salomon juoma-astiat olivat selkiästä kullasta, ja jokainen astia Libanonin metsähuoneessa oli myös selkiästä kullasta; sillä ei yksikään huolinut kuningas Salomon aikana hopiasta.

Vse Salomonove posode za pitje so bile iz zlata in vse posode hiše libanonskega gozda so bile iz čistega zlata, nobena ni bila iz srebra. V Salomonovih dneh le-to ni veljalo za nič.

22 Sillä kuninkaalla oli haaksi Tarsis merellä Hiramin haahden kanssa; ja haaksi Tarsis tuli joka kolmantena vuotena kerran ja toi kultaa, hopiaa, elephantin hampaita, apinoita ja riikinkukkoja.

Kajti kralj je imel na morju taršíško mornarico s Hirámovo mornarico. Enkrat na tri leta je prišla mornarica iz Taršíša noseč zlato, srebro, slonovino, opice in pave.

23 Ja näin kuningas Salomo on tullut suuremmaksi kaikkia kuninkaita maan päällä, rikkaudessa ja viisaudessa.

Tako je kralj Salomon zaradi bogastva in zaradi modrosti prekosil vse zemeljske kralje.

24 Kaikki maailma pyysi nähdä Salomoa, kuullaksensa sitä taitoa, jonka Jumala oli antanut hänen sydämeensä.

Vsa zemlja je iskala Salomona, da sliši njegovo modrost, ki jo je Bog položil v njegovo srce.

25 Ja he kukin toivat hänelle lahjoja, hopia-astioita ja kultaisia kaluja, ja vaatteita, ja haarniskoita, ja yrttejä, ja hevosia, ja muuleja, joka vuosi.

Vsak mož je prinesel svoje darilo, posode iz srebra, posode iz zlata, obleke, bojno opremo, dišave, konje, mule in to leto za letom.

26 Ja Salomo kokosi vaunuja ja ratsasmiehiä, niin että hänellä oli tuhannen ja neljäsataa vaunua ja kaksitoistakymmentä tuhatta ratsasmiestä; ne hän pani vaunukaupunkeihin ja kuninkaan tykö Jerusalemiin.

Salomon je zbral skupaj bojne vozove in konjenike. Imel je tisoč štiristo bojnih voz in dvanajst tisoč konjenikov, ki jih je usmeril v mesta za bojne vozove in s kraljem v Jeruzalem.

27 Ja kuningas teki niin, että hopiaa oli niin paljo Jerusalemissa kuin kiviä, ja sedripuita niin paljo kuin villifikunapuita laaksoissa.

Kralj je storil, da je bilo v Jeruzalemu zaradi obilja srebra kakor kamnov in storil, da je bilo ceder kakor egiptovskih smokev, ki so v dolini.

28 Ja Salomolle tuotiin hevosia Egyptistä, ja kudotuita kaluja, ja kuninkaan kauppamiehet ostivat ne kalut,

Salomon je imel konje, privedene iz Egipta in laneno prejo. Kraljevi trgovci so laneno prejo prejeli za ceno.

29 Ja toivat Egyptistä jokaisen vaunun kuudensadan hopiapenningin edestä, ja hevosen sadan ja viidenkymmenen hopiapenningin edestä. Niin veivät he niitä myös kättensä kautta kaikkein Hetiläisten kuningasten ja Syrian kuningasten tykö.

Bojni voz je prišel gor in se iz Egipta pripeljal za šeststo šeklov srebra, konj pa [za] sto petdeset. Tako so jih za vse hetejske kralje in za sirske kralje privedli ven z njihovimi sredstvi.