1 Kuninkaiden 1
1 Ja kuin kuningas David oli vanhentunut ja ijälliseksi joutunut, ei hän voinut itsiänsä lämmittää, ehkä hän vaatteilla peitettiin.
David siangpahrang loe mitong moe, saning doeh coeh boeh; khukbuen angkhuk o sak; toe ngan to bae thai ai boeh.
2 Niin sanoivat hänen palveliansa hänelle: anna heidän etsiä herralleni kuninkaalle piika, joka neitsy on, joka seisois kuninkaan edessä, ja korjaisi häntä ja makais hänen sylissänsä, ja lämmittäis herraani, kuningasta.
To pongah a tamnanawk mah anih khaeah, Ka angraeng siangpahrang khetzawn hanah, tangla kacuem maeto pakrong pae o si; anih mah ka angraeng siangpahrang to poeknawmsak nasoe loe, ngan bet thaih hanah anih taengah iip pae nasoe, tiah thuih o.
3 Ja he etsivät ihanan piian kaikista Israelin rajoista; ja he löysivät Abisagin Sunemista, ja veivät hänet kuninkaan tykö.
To pongah Israel prae boih ah kranghoih tangla to pakrong pae o, to naah Shunam kami Abishag to a hnuk o; anih to siangpahrang khaeah hoih o.
4 Ja se oli sangen ihanainen piika, ja hän korjasi kuningasta ja palveli häntä, vaan ei kuningas tuntenut häntä.
To tangla loe kranghoih parai; anih mah siangpahrang to khetzawn; toe siangpahrang loe anih hoiah taksa angkomhaih om ai.
5 Mutta Adonia Haggitin poika korotti itsensä ja sanoi: minä tahdon olla kuningas; ja rakensi itsellensä vaunut ja hevosmiehiä, ja viisikymmentä miestä juoksemaan edellänsä.
To naah Haggith capa Adonijah mah, Kai loe siangpahrang ah ka om tih boeh, tiah angmah hoi angmah to kasangah amkoeh. To pongah hrang lakoknawk hoi hrangnawk to lak moe, angmah hmaa ah cawnh hanah kami quipangato qoih.
6 Ja hänen isänsä ei tahtonut tehdä häntä surulliseksi eläissänsä, että hän olis sanonut: kuinkas niin teet? Ja hän oli myös sangen ihanainen; ja oli hänen synnyttänyt Absalomin jälkeen.
Anih loe ampa mah, Tipongah hae baktih hmuen na sak loe? tiah thuitaek vai ai; anih loe krang doeh hoih parai, Absalom ih amnawk ah oh.
7 Ja hän puhui Joabin ZeruJan pojan kanssa ja papin Abjatarin kanssa; ja he auttivat Adoniaa.
Adonijah loe Zeruiah capa Joab, qaima Abiathar hoiah lok angdueng o; nihnik mah Adonijah to angdoet hoi haih.
8 Mutta Zadok pappi, ja BenaJa Jojadan poika, ja Natan propheta, ja Simei, ja Rei, ja Davidin sankarit ei olleet Adonian kanssa.
Toe qaima Zadok, Jehoiada capa Benaiah, tahmaa Nathan, thacak David ih misatoep kami Shimei hoi Rei cae mah loe Adonijah to angdoe o haih ai.
9 Ja kuin Adonia uhrasi lampaita ja härkiä ja myös syötettyä karjaa Soheletin kiven tykönä, joka on läsnä Rogelin kaivoa, kutsui hän kaikki veljensä, kuninkaan pojat, ja kaikki Juudan miehet kuninkaan palveliat.
To naah Adonijah loe angmah ih nawkamya siangpahrang capanawk hoi siangpahrang ih tamna Judah kaminawk to kawk moe, tuu, maitaw tae hoi maitaw caa kathawk to lak moe, En Rogel vangpui taengah kaom Zoheleth ih thlung nuiah angbawnhaih to a sak.
10 Mutta Natan prophetaa, ja Benajaa ja sankareita, ja veljeänsä Salomoa hän ei kutsunut.
Toe tahmaa Nathan, Benaiah, thacak misatoep kaminawk hoi amnawk Solomon to kawk ai.
11 Niin puhui Natan BatSeballe Salomon äidille, sanoen: etkös ole kuullut Adoniaa Haggitin poikaa tulleeksi kuninkaaksi? ja herramme David ei siitä mitään tiedä;
To naah tahmaa Nathan mah Solomon amno Bathsheba khaeah, Aicae angraeng David panoek ai ah, Haggith capa Adonijah loe siangpahrang ah oh boeh, tito na panoek maw?
12 Niin tule nyt, minä annan sinulle neuvoa, ettäs vapahtaisit sielus ja poikas Salomon sielun.
To pongah vaihi na hinghaih hoi na capa Solomon hinghaih to pahlong hanah lok kang thuih han.
13 Mene ja käy kuningas Davidin tykö, ja sano hänelle: herrani kuningas, etkös ole vannonut ja sanonut piialles: sinun poikas Salomo pitää oleman kuningas minun jälkeeni ja istuman minun istuimellani? Miksi siis Adonia on kuninkaaksi tullut?
David siangpahrang khaeah caeh loe anih khaeah, Aw, ka angraeng, siangpahrang, Kai pacoengah loe, na capa Solomon to siangpahrang ah om tih, anih loe kang hnuthaih angraeng tangkhang pongah anghnu tih, tiah na tamna kai khaeah lok na thuih na ai maw? Tipongah Adonijah loe siangpahrang ah oh loe? tiah thui ah.
14 Katso, sinun vielä siellä puhuissas kuninkaan kanssa, tulen minä myös perässäs ja täytän puhees.
Khenah, siangpahrang khaeah to tiah lok na thuih li naah, kai kang kun moe, na thuih ih lok to kang doet haih han, tiah a naa.
15 Ja BatSeba meni kamariin kuninkaan tykö, ja kuningas oli juuri vanha; ja Abisag Sunemista palveli Kuningasta.
To pongah Bathsheba loe, Shunam kami Abishag mah khetzawn ih, mitong siangpahrang khaeah, imkhaan thungah caeh.
16 Ja BatSeba nöyryytti itsensä ja kumarsi kuningasta. Kuningas sanoi: mitäs tahdot?
A phak naah Bathsheba loe siangpahrang hmaa ah akuep tathuk. Siangpahrang mah, Timaw na koeh? tiah a naa.
17 Hän sanoi hänelle: herrani, sinä vannoit piialles Herran sinun Jumalas kautta: sinun poikas Salomo pitää oleman kuningas minun jälkeeni ja istuman minun istuimellani?
To naah anih mah siangpahrang khaeah, Ka angraeng, na Angraeng Sithaw ih ahmin hoiah na tamna kai khaeah, Kai pacoeng loe, na capa Solomon hae siangpahrang ah om ueloe, kang hnuthaih angraeng tangkhang nuiah anghnu tih, tiah lok na thuih.
18 Mutta nyt, katso, Adonia on tullut kuninkaaksi, ja herrani kuningas, et sinä siitä mitään tiedä.
Toe khenah, Adonijah vaihi siangpahrang ah oh boeh, tito ka angraeng, siangpahrang nang mah na panoek ai;
19 Hän on uhrannut härkiä ja syötettyä karjaa, ja monta lammasta, ja on kutsunut kaikki kuninkaan pojat, ja papin AbJatarin, ja Joabin sodanpäämiehen; mutta palveliaas Salomoa ei hän kutsunut.
anih loe maitaw taenawk, kathawk parai maitawnawk hoi paroeai tuunawk to boh moe, siangpahrang capanawk boih, qaima Abiathar hoi misatuh angraeng Joab to a kawk; toe na tamna Solomon loe kawk ai.
20 Mutta sinä, Herrani kuningas, koko Israelin silmät katsovat sinun päälles, ettäs ilmoittaisit heidän edessänsä, kuka on istuva herrani kuninkaan istuimella hänen jälkeensä.
Aw ka angraeng, siangpahrang, Siangpahrang nang pacoengah, mi maw angraeng tangkhang nuiah anghnu tih, tiah khet hanah, Israel kaminawk boih ih mik loe na nuiah ni oh.
21 Muutoin tapahtuu, kuin herrani kuningas isäinsä kanssa nukkunut on, niin täytyy minun ja poikani Salomon vialliset olla.
To tih ai nahaeloe ka angraeng, siangpahrang ampanawk khaeah anghak pacoengah, kai hoi ka capa Solomon loe kami kazae baktiah ni na sah o tih boeh, tiah a naa.
22 Ja katso, vielä hänen puhuissansa kuninkaan kanssa, tuli Natan propheta.
Khenah, anih mah siangpahrang khaeah lokthuih li naah, tahmaa Nathan to athungah akun.
23 Ja he ilmoittivat kuninkaalle sanoen: katso, Natan propheta on täällä. Ja kuin hän tuli sisälle kuninkaan eteen, lankesi hän maahan kasvoillensa kuninkaan eteen.
Nihnik mah siangpahrang khaeah, Tahmaa Nathan hae ah oh, tiah a naa. To pongah tahmaa loe siangpahrang hmaa ah caeh moe, a mikhmai long ah akuep pae.
24 Ja Natan sanoi: herrani kuningas, sanoitkos: Adonia pitää oleman kuningas minun jälkeeni ja istuman minun istuimellani?
Nathan mah, Aw ka angraeng, siangpahrang, kai pacoengah, Adonijah hae siangpahrang ah om ueloe, ka angraeng tangkhang nuiah anghnu tih, tiah na thuih maw?
25 Sillä hän on tänäpänä mennyt ja uhrannut härkiä, ja syötettyjä karjaa, ja monta lammasta, ja on kutsunut kaikki kuninkaan pojat ja sodanpäämiehet, niin myös papin AbJatarin, ja katso, he syövät ja juovat hänen edessänsä, ja sanovat: onneksi kuninkaalle Adonialle!
Anih loe vaihniah caeh tathuk moe, maitaw taenawk, kathawk parai maitaw caa hoi paroeai tuunawk to angbawnhaih ah a paek; siangpahrang capanawk boih, misatuh angraengnawk hoi qaima Abiathar to a kawk; nihcae loe Adonijah hmaa ah buhcaak o moe, a naek o; Adonijah siangpahrang hinglung sawk nasoe, tiah a hang o.
26 Mutta minua sinun palveliaas, ja pappia Zadokia, ja BenaJaa Jojadan poikaa, ja palveliaas Salomoa ei ole hän kutsunut.
Toe na tamna kai hoi qaima Zadok, Jehoiada capa Benaiah, na tamna Solomon loe kawk o ai.
27 Onko se niin herraltani kuninkaalta käsketty, ja et sinä ole sitä asiata antanut tietää palvelialles, kuka herrani kuninkaan istuimella hänen jälkeensä on istuva?
Hae hmuen hae na tamna panoeksak ai ah, ka angraeng, siangpahrang mah, siangpahrang angmah pacoengah, angraeng tangkhang nuiah anghnu han koi kami to na suek boeh maw? tiah a naa.
28 Kuningas David vastasi ja sanoi: kutsukaat minulle BatSeba. Ja hän tuli kuninkaan eteen ja seisoi kuninkaan edessä.
To pacoengah David siangpahrang mah, Bathsheba to kawsak. Anih loe siangpahrang hmaa ah angzoh moe, a hmaa ah angdoet.
29 Ja kuningas vannoi ja sanoi: niin totta kuin Herra elää, joka minun sieluni on päästänyt kaikkinaisesta ahdistuksesta;
To naah siangpahrang mah, Raihaih ka tongh naah ka hinghaih pahlongkung, Angraeng loe hing pongah,
30 Niinkuin minä sinulle Herran Israelin Jumalan edessä vannonut olen ja sanonut: Salomo sinun poikas pitää oleman kuningas minun jälkeeni, ja hän pitää istuman minun istuimellani minun edestäni; niin minä teen tänäpänä.
Israel Angraeng Sithaw ih ahmin hoiah nang khaeah, kai pacoengah loe, na capa Solomon to siangpahrang ah om tih, anih loe kai zuengah ka angraeng tangkhang nuiah anghnu tih, tiah ka sak ih lokkamhaih to vaihniah ka koepsak han, tiah a naa.
31 Niin BatSeba lankesi kasvoillensa maahan ja kumarsi kuningasta, sanoen: onneksi herralleni kuningas Davidille ijankaikkisesti!
To naah Bathsheba loe long ah akuep tathuk moe, siangpahrang to khingyahaih paek pacoengah, Ka angraeng, siangpahrang David loe dungzan khoek to hing nasoe, tiah a naa.
32 Ja kuningas David sanoi: kutsukaat Zadok pappi, Natan propheta ja BenaJa Jojadan poika. Ja he tulivat kuninkaan eteen.
David siangpahrang mah, Qaima Zadok, tahmaa Nathan hoi Jehoiada capa Benaiah to kawk oh, tiah a naa. Nihcae loe siangpahrang hmaa ah angzoh o.
33 Ja kuningas sanoi heille: ottakaat kanssanne teidän herranne palveliat, ja asettakaat poikani Salomo minun muulini päälle, ja viekäät häntä Gihoniin,
Siangpahrang mah nihcae khaeah, Na angraeng ih tamnanawk to kawk oh; kaimah ih hrang nuiah ka capa Solomon to angthueng o sak loe, Gihon ah caeh o haih tathuk ah.
34 Ja Zadok pappi ja Natan propheta voidelkaan hänen Israelin kuninkaaksi. Ja soittakaat basunalla ja sanokaat: onneksi kuninkaalle Salomolle!
To ahmuen ah qaima Zadok hoi tahmaa Nathan mah, anih to Israel kaminawk ih siangpahrang ni, tiah situi bawh hoi nasoe; mongkah to ueng oh loe, Solomon siangpahrang to Sithaw mah hinglung sawksak nasoe, tiah hang oh.
35 Ja menkäät ylös hänen perässänsä, että hän tulis ja istuis minun istuimellani, ja olis kuningas minun edestäni: ja minä käsken hänen olla Israelin ja Juudan päämiehenä.
To pacoengah anih hoi nawnto caeh o tahang ah, anih loe kai ih angraeng tangkhang nuiah anghnu ueloe, kai zuengah siangpahrang ah om tih. Anih to Israel hoi Judah kaminawk ukkung ah ka caksak boeh, tiah a naa.
36 Niin vastasi BenaJa Jojadan poika kuninkaalle ja sanoi: Amen! Sanokaan myös niin Herra, herrani kuninkaan Jumala!
Jehoiada capa Benaiah mah, Amen; ka angraeng, siangpahrang ih Angraeng Sithaw mah to tiah thuih boeh.
37 Niinkuin Herra on ollut herrani kuninkaan kanssa, niin olkoon hän myös Salomon kanssa, ja tehköön hänen istuimensa suuremmaksi herrani, kuningas Davidin, istuinta.
Angraeng loe ka angraeng siangpahrang hoi nawnto oh baktih toengah, ka angraeng David siangpahrang pongah kalen kue angraeng tangkhang ah oh hanah, Anih mah Solomon to om thuih nasoe, tiah a naa.
38 Ja pappi Zadok, ja Natan propheta ja BenaJa Jojadan poika ja Kreti ja Pleti menivät alas, ja asettivat Salomon kuningas Davidin muulin päälle ja veivät hänen Gihoniin.
To pongah qaima Zadok, tahmaa Nathan, Jehoiada capa Benaiah, Kereth kaminawk hoi Peleth kaminawk loe caeh o tathuk moe, Solomon to David ih mule hrang nuiah angthueng o sak pacoengah, Gihon ah caeh o haih.
39 ja pappi Zadok otti öljysarven majasta ja voiteli Salomon, ja he soittivat basunalla, ja kaikki kansa sanoi: onneksi kuningas Salomolle!
Qaima Zadok mah kahni imthung ih tuu takii thung ih situi tabu to lak moe, Solomon to bawh. To pacoengah mongkah to uengh o, kaminawk boih mah, Sithaw mah Solomon siangpahrang hinglung sawksak nasoe, tiah hang o.
40 Ja kaikki kansa meni ylös hänen jälkeensä, ja kansa soitti huilulla, ja he olivat sangen suuresti iloissansa, että maa vapisi heidän äänestänsä.
Kaminawk boih anih hnukah caeh o tahang, kaminawk loe tamoi uengh o moe, paroeai anghoe o; nihcae ih lok pongah long to anghuenh.
41 Ja Adonia ja kaikki kutsutut, jotka hänen kanssansa olivat, kuulivat sen, ja he olivat jo atrioineet; ja kuin Joab kuuli basunan äänen, sanoi hän: mitä se meteli ja töminä tietää kaupungissa?
Adonijah hoi a taengah kaom angvinnawk boih mah buhcaak pacoeng tom naah to lok to thaih o; Joab mah mongkah lok to thaih naah, Tipongmaw vangpui loe atuen apawk hoiah koi? tiah a naa.
42 Ja kuin hän vielä puhui, katso, niin tuli Jonatan papin AbJatarin poika. Ja Adonia sanoi: tule, sillä sinä olet luja mies ja tuot hyviä sanomia.
To tiah lokthuih li naah, khenah, qaima Abiathar capa Jonathan to angzoh; Adonijah mah anih khaeah, Athung akun ah; nang loe kahoih kami ah na oh pongah, tamthang kahoih ni nang thui tih, tiah a naa.
43 Jonatan vastasi ja sanoi Adonialle: totisesti, herramme kuningas David on tehnyt Salomon kuninkaaksi.
Jonathan mah Adonijah khaeah, Aicae angraeng David mah Solomon to siangpaharng ah ohsak boeh.
44 Ja kuningas on lähettänyt hänen kanssansa papin Zadokin, ja prophetan Natanin, ja BenaJan Jojadan pojan, ja Kretit ja Pletit: he ovat hänen istuttaneet kuninkaan muulin päälle.
Siangpahrang mah anih to qaima Zadok, tahmaa Nathan, Jehoiada capa Benaiah, Kereth kaminawk, Peleth kaminawk hoi nawnto patoeh moe, anih to siangpahrang ih mule hrang nuiah angthueng o sak boeh;
45 Ja Zadok pappi ja Natan propheta ovat voidelleet hänen kuninkaaksi Gihonissa, ja he ovat sieltä menneet ylös iloissansa, niin että kaupunki tömisi. Se oli se meteli, kuin te kuulitte.
qaima Zadok hoi tahmaa Nathan mah anih to Gihon ah siangpahrang ah situi bawh hoi boeh; nihcae loe to ahmuen hoiah anghoehaih hoi angzoh o pongah, vangpui to anghuenh. To atuen apawk ni a thaih o.
46 Vielä sitte istuu Salomo valtakunnan istuimella.
To pacoengah Solomon loe siangpahrang angraeng tangkhang nuiah anghnut boeh.
47 Ja kuninkaan palveliat ovat myös menneet siunaamaan herraamme kuningas Davidia, sanoen: antakoon sinun Jumalas Salomolle paremman nimen kuin sinun nimes on, ja tehköön hänen istuimensa suuremmaksi kuin sinun istuimes on! Ja kuningas rukoili vuoteessansa.
Siangpahrang ih tamnanawk doeh anghoehaih lokthuih hanah aicae angraeng, David siangpahrang khaeah angzoh o; Sithaw mah Solomon ih ahmin to na hmin pongah lensak kue nasoe loe, anih ih angraeng tangkhang doeh nang ih angraeng tangkhang pongah len kue nasoe, tiah a naa o. Siangpahrang loe angsonghaih ahmuen ah tabok moe, Sithaw to a bok.
48 On myös kuningas näin sanonut: kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala, joka tänäpänä on antanut vielä istuvan minun istuimellani, että minun silmäni sen nähneet ovat!
Kaih ih angraeng tangkhang nuiah anghnu han kami to vaihniah, ka mik hoiah nang hnuksak boeh pongah, Israel Angraeng Sithaw loe tahamhoihaih om nasoe, tiah a thuih, tiah a naa.
49 Niin hämmästyivät ja nousivat kaikki jotka Adonia kutsunut oli, ja menivät itsekukin tiellensä.
To lok to Adonijah hoi nawnto kaom angvinnawk boih mah thaih o naah, zit o pongah angthawk moe, angmacae ih loklam ah caeh o boih.
50 Vaan Adonia pelkäsi Salomoa, nousi ja meni ja tarttui alttarin sarviin.
Toe Adonijah mah Solomon to zit pongah, caeh moe, hmaicam pong ih takii to patawnh hoiah oh.
51 Ja se ilmoitettiin Salomolle, sanoen: katso, Adonia pelkää kuningas Salomoa, ja katso, hän tarttui alttarin sarviin ja sanoi: vannokaan kuningas Salomo minulle tänäpänä, ettei hän lyö palveliaansa kuoliaaksi miekalla.
Khenah, Adonijah mah Solomon siangpaharng to zit pongah, hmaicam pong ih takii to patawnh caeng moe, Solomon siangpahrang mah kai khaeah, anih ih tamna to angmah ih sumsen hoiah ka hum mak ai, tiah vaihniah lokkamhaih sah nasoe, tiah a thuih, tiah Solomon khaeah thuih pae o.
52 Salomo sanoi: jos hän tahtoo olla toimellinen mies, niin ei pidä yksikään karva hänestä lankeeman maan päälle; mutta jos jotain pahuutta hänessä löydetään, niin hänen pitää kuoleman.
Solomon mah, Angmah hoi angmah to kami kahoih ah om nahaeloe, a lu nui ih sam maeto doeh long ah krah mak ai; toe a nuiah sethaih om nahaeloe dueh tih, tiah a naa.
53 Ja kuningas Salomo lähetti ja tuotti hänen alas alttarilta, ja kuin hän tuli, rukoili hän kuningas Salomoa; mutta Salomo sanoi hänelle: mene huoneeses.
To pacoengah Solomon siangpahrang mah kami to patoeh moe, anih to hmaicam hoiah angzoh o haih tathuk. Adonijah loe angzoh moe, Solomon siangpahrang hmaa ah akuep; to naah Solomon mah nangmah im ah amlaem ah, tiah a naa.
