1 Korinttilaisille 4
1 Jokainen pitäköön meitä Kristuksen palvelioina ja Jumalan salaisuutten huoneenhaltioina.
ലോകാ അസ്മാൻ ഖ്രീഷ്ടസ്യ പരിചാരകാൻ ഈശ്വരസ്യ നിഗൂഠവാക്യധനസ്യാധ്യക്ഷാംശ്ച മന്യന്താം|
2 Mutta ainoastaan se huoneenhaltiain seassa etsitään, että joku uskolliseksi löydettäisiin.
കിഞ്ച ധനാധ്യക്ഷേണ വിശ്വസനീയേന ഭവിതവ്യമേതദേവ ലോകൈ ര്യാച്യതേ|
3 Mutta vähän minä sitä tottelen, että minä teiltä tuomitaan eli inhimilliseltä päivältä: ja en minä itsekään tuomitse minuani;
അതോ വിചാരയദ്ഭി ര്യുഷ്മാഭിരന്യൈഃ കൈശ്ചിൻ മനുജൈ ർവാ മമ പരീക്ഷണം മയാതീവ ലഘു മന്യതേ ഽഹമപ്യാത്മാനം ന വിചാരയാമി|
4 Sillä en minä tiedä mitään kanssani; mutta en minä sentähden vanhurskautettu ole, vaan Herra on se, joka minun tuomitsee.
മയാ കിമപ്യപരാദ്ധമിത്യഹം ന വേദ്മി കിന്ത്വേതേന മമ നിരപരാധത്വം ന നിശ്ചീയതേ പ്രഭുരേവ മമ വിചാരയിതാസ്തി|
5 Sentähden älkäät tuomitko ennen aikaa, siihenasti kuin Herra tulee, joka nekin valkeuteen saattaa, mitkä pimeydessä peitetyt ovat, ja ilmoittaa sydänten aivoitukset: ja silloin kukin saa kunnian Jumalalta.
അത ഉപയുക്തസമയാത് പൂർവ്വമ് അർഥതഃ പ്രഭോരാഗമനാത് പൂർവ്വം യുഷ്മാഭി ർവിചാരോ ന ക്രിയതാം| പ്രഭുരാഗത്യ തിമിരേണ പ്രച്ഛന്നാനി സർവ്വാണി ദീപയിഷ്യതി മനസാം മന്ത്രണാശ്ച പ്രകാശയിഷ്യതി തസ്മിൻ സമയ ഈശ്വരാദ് ഏകൈകസ്യ പ്രശംസാ ഭവിഷ്യതി|
6 Mutta näitä, rakkaat veljet, olen minä minustani ja Apollosta ulostoimittanut teidän tähtenne, että te meistä oppisitte, ettei kenkään enempää itsestänsä ajattelisi kuin kirjoitettu on, ettei yksikään teistä toistansa vastaan pidä jonkun tähden itsiänsä paisuttaman.
ഹേ ഭ്രാതരഃ സർവ്വാണ്യേതാനി മയാത്മാനമ് ആപല്ലവഞ്ചോദ്ദിശ്യ കഥിതാനി തസ്യൈതത് കാരണം യുയം യഥാ ശാസ്ത്രീയവിധിമതിക്രമ്യ മാനവമ് അതീവ നാദരിഷ്യധ്ബ ഈത്ഥഞ്ചൈകേന വൈപരീത്യാദ് അപരേണ ന ശ്ലാഘിഷ്യധ്ബ ഏതാദൃശീം ശിക്ഷാമാവയോർദൃഷ്ടാന്താത് ലപ്സ്യധ്വേ|
7 Sillä kuka sinun eroittaa? Taikka mitä sinulla on, jota et sinä ole saanut? Jos siitä siis saanut olet, mitäs kerskaat niinkuin et sinä saanut olisi?
അപരാത് കസ്ത്വാം വിശേഷയതി? തുഭ്യം യന്ന ദത്ത താദൃശം കിം ധാരയസി? അദത്തേനേവ ദത്തേന വസ്തുനാ കുതഃ ശ്ലാഘസേ?
8 Jo te olette ravitut, jo te olette rikastuneet, ilman meitä te vallitsette: ja oi jospa te tosin vallitsisitte, että mekin teidän kanssanne vallitsisimme!
ഇദാനീമേവ യൂയം കിം തൃപ്താ ലബ്ധധനാ വാ? അസ്മാസ്വവിദ്യമാനേഷു യൂയം കിം രാജത്വപദം പ്രാപ്താഃ? യുഷ്മാകം രാജത്വം മയാഭിലഷിതം യതസ്തേന യുഷ്മാഭിഃ സഹ വയമപി രാജ്യാംശിനോ ഭവിഷ്യാമഃ|
9 Sillä minä luulen, että Jumala on meitä apostoleita viimeisiksi asettanut, niinkuin surmattaviksi; sillä me olemme maailmalle, ja enkeleille, ja ihmisille ihmeeksi tulleet.
പ്രേരിതാ വയം ശേഷാ ഹന്തവ്യാശ്ചേവേശ്വരേണ നിദർശിതാഃ| യതോ വയം സർവ്വലോകാനാമ് അർഥതഃ സ്വർഗീയദൂതാനാം മാനവാനാഞ്ച കൗതുകാസ്പദാനി ജാതാഃ|
10 Me olemme tomppelit Kristuksen tähden, mutta te toimelliset Kristuksessa: me heikot, mutta te väkevät: te kunnialliset, mutta me katsotut ylön.
ഖ്രീഷ്ടസ്യ കൃതേ വയം മൂഢാഃ കിന്തു യൂയം ഖ്രീഷ്ടേന ജ്ഞാനിനഃ, വയം ദുർബ്ബലാ യൂയഞ്ച സബലാഃ, യൂയം സമ്മാനിതാ വയഞ്ചാപമാനിതാഃ|
11 Hamaan tähän hetkeen asti kärsimme me nälkää ja janoa, ja olemme alasti, ja meitä lyödään korvalle ja ei meillä ole vahvaa asuinsiaa:
വയമദ്യാപി ക്ഷുധാർത്താസ്തൃഷ്ണാർത്താ വസ്ത്രഹീനാസ്താഡിതാ ആശ്രമരഹിതാശ്ച സന്തഃ
12 Ja me näemme vaivaa, työtä tehden omilla käsillämme. Kuin meitä soimataan, niin me hyvästi lausumme: kuin meitä vainotaan, niin me kärsimme.
കർമ്മണി സ്വകരാൻ വ്യാപാരയന്തശ്ച ദുഃഖൈഃ കാലം യാപയാമഃ| ഗർഹിതൈരസ്മാഭിരാശീഃ കഥ്യതേ ദൂരീകൃതൈഃ സഹ്യതേ നിന്ദിതൈഃ പ്രസാദ്യതേ|
13 Kuin meitä pilkataan, niin me rukoilemme: me olemme tulleet niinkuin maailman tunkioksi ja kaikkein saastaisuudeksi tähän päivään asti.
വയമദ്യാപി ജഗതഃ സമ്മാർജനീയോഗ്യാ അവകരാ ഇവ സർവ്വൈ ർമന്യാമഹേ|
14 En minä näitä kirjoita häväistäkseni teitä, vaan minä neuvon teitä niinkuin rakkaita lapsiani.
യുഷ്മാൻ ത്രപയിതുമഹമേതാനി ലിഖാമീതി നഹി കിന്തു പ്രിയാത്മജാനിവ യുഷ്മാൻ പ്രബോധയാമി|
15 Sillä ehkä teillä olis kymmenentuhatta opettajaa Kristuksessa, niin ei teillä kuitenkaan ole monta isää; sillä minä olen teitä Kristuksessa Jesuksessa siittänyt evankeliumin kautta.
യതഃ ഖ്രീഷ്ടധർമ്മേ യദ്യപി യുഷ്മാകം ദശസഹസ്രാണി വിനേതാരോ ഭവന്തി തഥാപി ബഹവോ ജനകാ ന ഭവന്തി യതോഽഹമേവ സുസംവാദേന യീശുഖ്രീഷ്ടേ യുഷ്മാൻ അജനയം|
16 Sentähden neuvon minä teitä, olkaat minun tavoittajani.
അതോ യുഷ്മാൻ വിനയേഽഹം യൂയം മദനുഗാമിനോ ഭവത|
17 Sentähden lähetin minä teille Timoteuksen, joka on minun rakas ja uskollinen poikani Herrassa, jonka pitää muistuttaman teille minun tieni, jotka ovat Kristuksessa, niinkuin minä joka paikassa kaikissa seurakunnissa opetan.
ഇത്യർഥം സർവ്വേഷു ധർമ്മസമാജേഷു സർവ്വത്ര ഖ്രീഷ്ടധർമ്മയോഗ്യാ യേ വിധയോ മയോപദിശ്യന്തേ താൻ യോ യുഷ്മാൻ സ്മാരയിഷ്യത്യേവമ്ഭൂതം പ്രഭോഃ കൃതേ പ്രിയം വിശ്വാസിനഞ്ച മദീയതനയം തീമഥിയം യുഷ്മാകം സമീപം പ്രേഷിതവാനഹം|
18 Mutta muutamat ovat teistä paisuneet, niinkuin en minä teidän tykönne tuleva oliskaan.
അപരമഹം യുഷ്മാകം സമീപം ന ഗമിഷ്യാമീതി ബുദ്ധ്വാ യുഷ്മാകം കിയന്തോ ലോകാ ഗർവ്വന്തി|
19 Mutta ennen paljoa aikaa tulen minä teidän tykönne, jos Herra tahtoo, ja tahdon tietää, ei paisuneitten sanojen, vaan voimaa.
കിന്തു യദി പ്രഭേരിച്ഛാ ഭവതി തർഹ്യഹമവിലമ്ബം യുഷ്മത്സമീപമുപസ്ഥായ തേഷാം ദർപധ്മാതാനാം ലോകാനാം വാചം ജ്ഞാസ്യാമീതി നഹി സാമർഥ്യമേവ ജ്ഞാസ്യാമി|
20 Sillä Jumalan valtakunta ei ole puheessa, vaan voimassa.
യസ്മാദീശ്വരസ്യ രാജത്വം വാഗ്യുക്തം നഹി കിന്തു സാമർഥ്യയുക്തം|
21 Kumman te tahdotte: että minä tulen vitsalla teidän tykönne, taikka rakkaudella ja hengen siveydellä?
യുഷ്മാകം കാ വാഞ്ഛാ? യുഷ്മത്സമീപേ മയാ കിം ദണ്ഡപാണിനാ ഗന്തവ്യമുത പ്രേമനമ്രതാത്മയുക്തേന വാ?
