< 1 Korinttilaisille 10 >

1 Mutta en minä tahdo sitä teiltä, rakkaat veljet, salata, että meidän isämme ovat kaikki pilven alla olleet ja kaikki meren lävitse vaeltaneet,
Ka lâibungngei le sarnungei, ei richibulngei Moses jûingei chunga neinun atung hah nin riet bang rangin ku nuom ani. Anrêngin sûm thupna nuoia an om rieia hoiriemin Tuipui Sen varâl an kâi ani.
2 Ja kaikki Mosekseen kastetut pilvessä ja meressä.
Sûm le tuipuia han Moses nûkjûingei nitheina rangin anrêngin baptis changin an om ani.
3 Ja ovat kaikki yhtäläistä hengellistä ruokaa syöneet,
Anrêngin rathatienga bu munkhatin an nêka,
4 Ja kaikki yhtäläistä hengellistä juomaa juoneet; sillä he joivat siitä hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi; mutta se kallio oli Kristus.
munkhatin rathatienga tui an nêka. Anni ngei leh sepuipu rathatienga lungpui renga tui an nêka; ma lungpui hah Khrista ani.
5 Mutta ei heistä monta olleet Jumalalle otolliset; sillä he maahan lyötiin korvessa.
Aniatachu an lâia mi tam uol chunga chu Pathien mulunghoi maka, ramchâra han an ruok ânzamnung ani.
6 Mutta nämä olivat meille esikuvaksi, ettemme pahaa himoitsisi, niinkuin he himoitsivat.
Atûn, ma ngei hah eini ranga minenna ani, neinun saloi ngei an ngâitui angin ei ngâitui loina rang le
7 Älkäät siis olko epäjumalain palveliat, niinkuin muutamat heistä, niinkuin kirjoitettu on: kansa istui syömään ja juomaan, ja nousi mässäämään.
an lâia mi senkhat mirimilngei an biek angin ei biek loina rangin. Pathien lekhabu'n, “Mingei ha ruolhoia sâk rangin an insunga, hannirese junêk le indit hoiinhâinân an inlet nôk” ati angin.
8 Älkäämme huorin tehkö, niinkuin muutamat heistä itsensä huoruudella saastuttivat ja lankesivat yhtenä päivänä kolmekolmattakymmentä tuhatta.
An lâia mi senkhatin inditnasaloi an songa, sûnkhat sûngin mi isâng sômnikleithum an thi anghan eini chu inditna saloi song no uh.
9 Älkäämme Kristusta kiusatko, niinkuin myös muutamat heistä kiusasivat ja surmattiin kärmeiltä.
An lâia mi senkhat Pumapa an minsina, murûlin amuchuk that ngei ok anghan minsin no uh.
10 Älkäät napisko, niinkuin muutamat heistä napisivat ja hukattiin kadottajalta.
An lâia mi senkhat Pathien kôm an chiera, Thina Vântîrtonin a minmang ngei anghan chier no uh.
11 Mutta kaikki nämä tulivat heidän kohtaansa esikuvaksi; vaan se on kirjoitettu meille karttamiseksi, joidenka päälle maailman loput tulleet ovat. (aiōn g165)
Ma an chunga neinun tung ngei murdi hah midangngei rangin minennangei ania, eini zora monga lêng ngei inningna ranga mangei ha miziek ani. (aiōn g165)
12 Sentähden joka luulee seisovansa, katsokaan, ettei hän lankee.
Adettaka inding nin ni tiin nin mindonin chu nin inlet loina rangin indîn roi.
13 Eipä yksikään kiusaus ole teitä käsittänyt, vaan inhimillinen; mutta Jumala on uskollinen, joka ei salli teitä kiusattaa ylitse teidän voimanne; vaan hän tekee myös kiusauksesta lopun, että te sen voisitte kärsiä.
Huongna nin tong ngei murdi hah mingei tuong ngâi tena ani. Pathien chu a chonginkhâma iem aom sikin nin phari loi rang dôr chu huongna nin tong rang phal no nih; huongna nin tuong zorân tuongdierna ranak nangni pêk a ta, male huongna jôkna lampui khom nangni sin pe atih.
14 Sentähden, minun rakkaani, paetkaat epäjumalain palvelusta!
Masikin, ku ruol moroitak ngei, mirimilngei biek hih mâk ta roi.
15 Minä puhun niinkuin toimellisille: tuomitkaat te, mitä minä sanon.
Arietvar mingei kôma misîr anghan nin kôm ki misîr ani; ku thurchi misîr hih mindon roi.
16 Se siunattu kalkki, jota me siunaamme, eikö se ole Kristuksen veren osallisuus? Se leipä, jonka me murramme, eikö se ole Kristuksen ruumiin osallisuus?
Satvurna khuri chunga Pathien kôm râisânchong ei misîr ngâi: ei nêkin Khrista thisen hah ên sempuina ani. Male vâipôl ei khoi ngâi ha: ei sâk khom hih Khrista takpum ên sempuina ani.
17 Sillä se on yksi leipä, niin mekin monta olemme yksi ruumis; sillä me kaikki yhdestä leivästä olemme osalliset.
Vâipôl hih tâpkhat ani angin, eini hih mi tamtak ni khom ila, vâipôl tâpkhat renga ei rêngin ei chang pak sikin takpum inkhat ei ni.
18 Katsokaat Israelia lihan jälkeen: eikö ne, jotka uhria syövät, ole alttarista osalliset?
Israel mingei hah en ta u, inbôlna neinunpêka om sâk ngei han mâichâma Pathien sin hah an insempui ani.
19 Mitäs siis minä sanon, että epäjumalat jotakin ovat, eli jos epäjumalain uhri jotakin on?
Mirimil aninônchu a kôma sâk pêka om hah neinun kâmom ki tina mo?
20 Mutta sen minä sanon: mitä pakanat uhraavat, sen he perkeleille uhraavat ja ei Jumalalle. En minä tahdo, että teidän pitää oleman perkeleistä osalliset.
Nimak! ki ti chu sonongngei mâichâmngeia inbôlna hah Pathien kôm niloiin ramkhoringei kôm kêng an pêk ani. Ramkhoringei leh lôminchang rangin chu nangni phal tet mu-ung.
21 Ette taida Herran kalkkia juoda ja perkeleiden kalkkia. Ette taida osalliset olla Herran pöydästä ja perkeleiden pöydästä.
Pumapa khuri le ramkhoringei khuri nêk molop thei no tunui; Pumapa dosâng le ramkhoringei dosâng khom sâk molop thei no tunui.
22 Eli tahdommeko me Herraa härsytellä? Olemmeko me häntä väkevämmät?
Aninônchu Pumapa hah ei min nuor rang mo? Ama nêka rât uolin ên be mini?
23 Kaikki tosin ovat minulle luvalliset, vaan ei kaikki ole tarpeelliset. Kaikki ovat minulle luvalliset, mutta ei kaikki tapahdu parannukseksi.
“Jâttin tho thei rangin phal ei ni,” an ti anghan. Adik, hannirese jâttin nâm sa let mak. “Jâttin tho thei rangin phal ei ni,” aniatachu jâttin hi satna ni let mak.
24 Älkään kenkään omaa parastansa katsoko, vaan toisen.
Tutu khom athei vaia satna rang vai rok loiin midang satna rang rok rese.
25 Kaikkea, mitä teurashuoneessa myydään, syökäät ja älkäät omantunnon tähden kyselkö.
Me bazara an zuor kai chu ite rekel loiin nin sielesarietna sikin sâk roi.
26 Sillä maa on Herran, ja kaikki mitä siinä on.
Pathien lekhabu'n, “Pilchung le asûnga omngei murdi hih Pumapa ta ani,” ati sikin.
27 Mutta kuin joku uskomatoin teitä vieraaksi kutsuu ja te mennä tahdotte, niin syökäät kaikkia, mitä teidän eteenne tuodaan ja älkäät omantunnon tähden kyselkö.
Sonong inkhatin bunêk rang nangni a sielin se ta ungla, nangni a do kai chu rekel tet loiin nin sielesarietna sikin sâk roi.
28 Mutta jos joku silloin teille sanois: tämä on epäjumalain uhri, niin älkäät syökö, hänen tähtensä, joka sen ilmoitti, ja omantunnon tähden. Sillä maa on Herran ja kaikki mitä siinä on.
Aniatachu tumakatin, “Hi sâk hih mirimil kôma pêksai ani,” tiin nangni a rilin chu nangni rilpu sik le ama sielesarietna sikin sâk no roi
29 Mutta minä sanon omastatunnosta: ei sinun, vaan toisen; sillä minkätähden minun vapauteni tuomitaan toisen omaltatunnolta?
ma hih nin sielesarietna ki ti nimaka, midangngei sielesarietna ki ti kêng. “Asa, hanchu,” senkhatin, “Iranga midang sielesarietna han ka zalena tentana mi sin pe mini? tiin an rekel ngâi ani.
30 Sillä koska minä sen kiitoksella nautitsen, miksis minua pilkataan sen edestä, josta minä kiitän?
Ka sâk chunga Pathien kôm râisânchong ki misîr sai piel ha irang mo mîn min la êro ngâi hi?”
31 Jos te nyt syötte eli juotte, eli mitä te teette, niin tehkäät kaikki Jumalan kunniaksi.
Asa, ma anghan nin sin murdi, nin sâk le nin nêk murdi, Pathien roiinpuina rangin tho roi.
32 Olkaat ilman pahennusta sekä Juudalaisille että Grekiläisille ja Jumalan seurakunnalle,
Judangei, Jentailngei le Pathien koiindangngei ta ranga bâiinkhamna nin niloina rang lam takin om roi.
33 Niinkuin minä kaikissa kaikille kelpaan ja en etsi omaa parastani, vaan monen, että he autuaaksi tulisivat.
Ko tho angtak hin tho roi; Keima rang satna rok loiin, sanminring an ni theina ranga mi murdi satna rang rokin, ki sinthona nâma mi murdi râiminsân rangin ki mindon ngâi ani.

< 1 Korinttilaisille 10 >