< 1 Aikakirja 21 >

1 Ja saatana seisoi Israelia vastaan ja kehoitti Davidin lukemaan Israelia.
Sa: ida: ne da Isala: ili fi ilima bidi hamosu ima: ne dawa: i galu. E da Da: ibidi ea asigi dawa: su ganodini hamobeba: le, Da: ibidi da Isala: ili fi dunu huluane idili dedemusa: dawa: i galu.
2 Ja David sanoi Joabille ja kansan ylimmäisille: menkäät ja lukekaat Israel Bersebasta Daniin saakka, ja tuokaat minulle, että minä tietäisin heidän lukunsa.
Amaiba: le, Da: ibidi da dadi gagui wa: i ouligisudafa amo Youa: be, amola ea afoha ouligisu dunu huluane ilima amane sia: i, “Isala: ili fi huluane fadomane fasisa asili muni na: iyado soge bega: asili na: iyado bega: doaga: le amola dunu huluane idima. Na da ili idi dawa: mu hanai gala.”
3 Joab sanoi: Herra enentäköön kansansa sata kertaa suuremmaksi kuin se nyt on. Herrani kuningas, eikö nämät kaikki ole herrani palveliat? miksi siis herrani kysyy sitä? miksi se tulis synniksi Israelille?
Be Youa: be da amane adole i, “Hina noga: idafa! Dia Hina Gode da Isala: ili dunu ilia idi amo bagalesili, bu afae da 100 ba: ma: ne hamomu da defea. Amola amo dafawane ba: ma: ne, di da esalumu da defea. Be di, hina noga: idafa, ninia fi huluane da wadela: le hamosa: besa: le, abuliba: le amo hamomusa: hanabela: ?”
4 Mutta kuninkaan sana voitti Joabin. Ja Joab meni ja vaelsi koko Israelin ympäri, ja tuli Jerusalemiin.
Be Da: ibidi da Youa: be ea sia: i nabawane hamoma: ne logei. Youa: be da e fisili, Isala: ili dunu idimusa: asi. E da Isala: ili soge huluanedafa amo ganodini ahoanu, Yelusalemega buhagi.
5 Ja Joab antoi Davidille luetun kansan luvun: ja koko Israelissa oli yksitoistakymmentä kertaa satatuhatta miestä, jotka miekkaa ulos vetivät. Ja Juudassa neljäsataa tuhatta ja seitsemänkymmentä tuhatta miekan vetävää miestä.
E da hina bagadema amo dunu huluane amo da gegemusa: defele esalu, amo ilia idi ema sia: ne iasu. Ilia idi da Isala: ili dunu 1,100,000 agoane amola Yuda dunu 470,000 agoane.
6 Mutta Leviä ja BenJaminia ei hän näiden sekaan lukenut; sillä Joab kauhistui kuninkaan sanasta.
Youa: be da hina bagade Da: ibidi ea hamoma: ne sia: i higa: iba: le, e da Lifai amola Bediamini fi dunu hame idili dedei.
7 Mutta asia oli paha Jumalan silmäin edessä; ja hän löi Israelin.
Gode da amo hou hamoi hihini ba: i. Amaiba: le, e da Isala: ili fi ilima se iasu i.
8 Ja David sanoi Jumalalle: minä olen raskaasti syntiä tehnyt, että minä sen tehnyt olen: mutta ota palvelias vääryys pois; sillä minä olen sangen tyhmästi tehnyt.
Da: ibidi da Godema amane sia: i, “Na da amo hamobeba: le, wadela: le bagadedafa hamoi. Dafawane! Na da gagaoui agoane hamoi dagoi. Na gogolema: ne olofoma.”
9 Ja Herra puhui Gadille, Davidin näkiälle, sanoen:
Hina Gode da Ga: de (Da: ibidi ea balofede dunu) ema amane sia: i,
10 Mene ja puhu Davidille, sanoen: näin sanoo Herra: kolme minä panen sinun etees: valitse yksi niistä, ja minä teen sen sinulle.
“Di Da: ibidima asili, amola ema Na da ilegesu udiana ema olelemu. Amo ilegesu hi da ilegesea, amo Na da ema hamomu.”
11 Ja kuin Gad tuli Davidin tykö, sanoi hän hänelle: näin sanoo Herra: valitse sinulles:
Ga: de da ema asili, Hina Gode Ea sia: i ema alofele i. E da Da: ibidima amane adole ba: i, “Di da adi ilegesala: ?
12 Taikka kolme nälkävuotta, taikka kolmen kuukauden pako vihollistes edessä ja vainollises miekan edessä, että se on käsittävä sinun, eli kolmeksi päiväksi Herran miekka ja ruttotauti maalle, niin että Herran enkeli kadottaa kaikki Israelin rajoilla. Niin ajattele siis nyt, mitä minun pitää häntä vastaamaan, joka minun on lähettänyt.
Dia soge amo ganodini ha: i ode udiana ilegema: bela: ? O oubi udiana amoga dia ha lai da di hasalabeba: le, di sefasimu, amo ilegema: bela: ? O eso udiana Hina Gode da Ea gegesu gobiheiga dima doagala: mu amola olo bagade dia sogega madelama: ne, Ea a: igele dunu asunasimu, amo ilegema: bela: ? Di dawa: lalu, nama adole ima. Amasea, na da Hina Godema alofele adole imunu.”
13 David sanoi Gadille: minulla on suuri ahdistus; kuitenkin tahdon minä langeta Herran käsiin, sillä hänen laupiutensa on sangen suuri, en tahdo langeta ihmisten käsiin.
Da: ibidi da bu adole i, “Na da bidi hamosu bagadedafa amoga sisiga: i. Be na da osobo bagade dunuga se nabimu higa: i. Hina Gode Hisu da ninima se imunu da defea. Bai e da asigisa, amola gogolema: ne olofosu dawa:”
14 Ja Herra antoi ruttotaudin tulla Israeliin, niin että Israelista lankesi seitsemänkymmentä tuhatta miestä.
Amaiba: le, Hina Gode da olo bagade Isala: ili dunuma iasi. Olo da amogala hahabe muni, Gode ea ilegei eso idi ganodini ba: i. Olo da Isala: ili soge bega: asili, la: idi bega: doaga: le, amola Isala: ili dunu 70,000 agoane da bogogia: i ba: i.
15 Ja Jumala lähetti enkelin Jerusalemiin hukuttamaan sitä; ja hukuttaissa katsoi Herra siihen ja katui sitä pahaa, ja sanoi enkelille, joka hukutti: nyt on kyllä, pidä kätes ylös! Mutta Herran enkeli seisoi Ornanin Jebusilaisen riihen tykönä.
Hina Gode da Ea a: igele dunu Yelusaleme wadela: lesimusa: asunasi. Be Hina Gode ea asigi dawa: su afadenene, da: i dione, a:igele dunuma sia: i, “Aligima! Bu mae wadela: lesima.” Amogalu, a:igele dunu da Yebiusaide dunu ea dio amo Alona ea widi dabasu sogebi amoga lelebe ba: i.
16 Ja David nosti silmänsä ja sai nähdä Herran enkelin seisovan maan ja taivaan välillä, ja ulosvedetyn miekan hänen kädessänsä ojennetun Jerusalemin päälle. Niin lankesi David ja vanhimmat kasvoillensa, puetetut säkeillä.
Da: ibidi da a: igele ea gegesu gobihei gaguiwane, Yelusaleme gugunufinisimusa: , osobo gadodili hamefufua esalebe ba: i. Amalalu, Da: ibidi amola Isala: ili ouligisu dunu - huluane da eboboi abulaga ga: i- ilia da beguduli osoboga mi bugila sa: i.
17 Ja David sanoi Jumalalle: enkö minä se ole, joka annoin lukea kansan? minä se olen, joka syntiä tein ja aivan pahoin tein. Mitä nämät lampaat tehneet ovat? Herra Jumalani, anna kätes olla minun ja minun isäni huoneen päälle, ja ei sinun kansalles vaivaksi.
Da: ibidi da Hina Godema amane sia: i, “Gode! Na fawane da wadela: le hamoi. Na fawane da idili dedesu hamoma: ne sia: i. Amo hahani dunu da adi hamobela: ? Na Hina Gode! Di da na amola na sosogo ninima se imunu da defea galu. Be Dia fi dunu yolesima!”
18 Ja Herran enkeli sanoi Gadille että hän sanois Davidille, että David menis ja rakentais Herralle alttarin Ornanin Jebusilaisen riiheen.
Hina Gode Ea a: igele dunu da ema sia: beba: le, Ga: de da Da: ibidima asili, amane sia: i, “Dia Alona ea widi dabasu amoga asili, Hina Godema gobele salimusa: , oloda gaguma.”
19 Ja David meni Gadin sanan jälkeen, jonka hän Herran nimeen puhunut oli.
Da: ibidi da Hina Gode Ea sia: Ga: demadi misi, amo nababeba: le, asi.
20 Vaan kuin Ornan käänsi itsensä ja näki neljän poikansa kanssa enkelin, lymyttivät he heitänsä; sillä Ornan tappoi nisuja.
Widi dabasu sogega, Alona amola egefe biyaduyale da widi dabalelebe ba: i. Ilia da a: igele ba: beba: le, Alona egefelali da wamoaligimusa: hobea: i.
21 Kuin David meni Ornanin tykö, näki Ornan ja havaitsi Davidin, ja meni riihestä ulos ja lankesi kasvoillensa Davidin eteen maahan.
Alona da hina bagade manebe ba: beba: le, e da dabasu soge fisili, beguduli osoboga mi bugila sa: i.
22 Ja David sanoi Ornanille: anna minulle sen riihen sia, rakentaakseni siihen Herralle alttarin; anna se minulle täyden rahan edestä, että vitsaus lakkais kansasta.
Da: ibidi da ema amane sia: i, “Dia widi dabasu sogebi nama bidi lama! Bai amogawi amo olo hedofama: ne, na da Hina Godema oloda hamomusa: misi. Na da amo sogebi ea bidi defele dima imunu.”
23 Ja Ornan sanoi Davidille: ota sinulles ja tee, herrani kuningas, kuin sinulle kelpaa. Katso, minä annan myös härkiä polttouhriksi ja aseita puiksi, ja nisuja ruokauhriksi: kaikki minä annan.
Alona da amane sia: i, “Defea, hina noga: idafa! Lama! Amola dia hanaiga Hina Godema gobele salima. Amola na bulamagau di oloda da: iya gobele salimusa: lama. Ilia ‘youge’ amola dabasu ifa amo lalu didima: ne lama. Na da amo huluane udigili dima iaha.”
24 Mutta kuningas David sanoi Ornanille: ei niin, vaan minä tahdon peräti ostaa sen täydellä rahalla; sillä en minä ota sitä, mikä sinun on, Herralle ja tee polttouhria maksamata.
Be hina bagade da bu adole i, “Hame mabu! Na da amo liligi ea bidi defele dima imunu. Liligi amo na da bidi mae iawane udigili lai, amo na da na Hina Godema hame gobele salimu.”
25 Niin David antoi Ornanille sen sian edestä kuudensadan siklin painon kultaa.
Amola, e da widi dabasu sogebi, amo gouli fage 600 agoanega bidi lai.
26 Ja David rakensi siinä Herralle alttarin ja uhrasi polttouhria ja kiitosuhria, ja rukoili Herraa; ja hän kuuli hänen tulella taivaasta polttouhrin alttarilla.
Amalalu, Da: ibidi da Hina Godema oloda gaguli, amola amo da: iya Wadela: i Hou Dabe Ima: ne Iasu amola Hahawane Gilisili Olofele Iasu hamosu. Da: ibidi da Hina Godema sia: ne gadoi amola Hina Gode da Da: ibidi ea sia: ne gadosu nababeba: le, dabe adole i. E da muagadodili, lalu amo gobele salasu liligi gobele salimusa: iasi.
27 Ja Herra sanoi enkelille, että hän pistäis miekkansa tuppeensa.
Hina Gode da Ea a: igele dunuma, ea gegesu gobihei bu salima: ne sia: i.
28 Kuin David näki Herran kuulleeksi häntä Ornanin Jebusilaisen riihessä, uhrasi hän siellä.
Amo hou ba: beba: le, Hina Gode da ea sia: ne gadosu amoma dabe adole i, Da: ibidi da ba: i dagoi. Amaiba: le, e da Alona widi dadabisu sogebiga oloda da: iya, gobele salasu.
29 Sillä Herran maja, jonka Moses oli tehnyt korvessa, ja polttouhrin alttari olivat silloin Gibeonin korkeudella.
Amo esoga, Hina Gode Ea Abula Diasu (Mousese da amo hafoga: i sogega hamoi) amola oloda amoga ilia da gobele salasu, amo da Gibione sia: ne gadosu sogebiga dialebe ba: i.
30 Ja ei David taitanut mennä sen eteen kysymään Jumalaa; sillä hän oli peljästynyt Herran enkelin miekkaa.
Be Da: ibidi da Godema nodone sia: ne gadomusa: , Gibione soge amoga masunu hamedei ba: i. Bai e da Hina Gode Ea a: igele dunu ea gegesu gobiheiba: le beda: i galu.

< 1 Aikakirja 21 >