1 Aikakirja 16
1 Kuin he Jumalan arkin olivat kantaneet sisälle, asettivat he sen keskelle majaa, jonka David oli valmistanut, ja uhrasivat polttouhria ja kiitosuhria Jumalan edessä.
Trajeron el Arca de Dios y la colocaron en la tienda que David había preparado para ella. Presentaron holocaustos y ofrendas de amistad a Dios.
2 Ja kuin David oli täyttänyt polttouhrit ja kiitosuhrit, siunasi hän kansaa Herran nimeen,
Cuando David terminó de presentar los holocaustos y las ofrendas de amistad, bendijo al pueblo en nombre del Señor.
3 Ja jakoi jokaiselle Israelissa sekä miehille että vaimoille, jokaiselle leivän ja kappaleen lihaa ja mitan viinaa.
Luego repartió a cada israelita, a cada hombre y a cada mujer, una hogaza de pan, una torta de dátiles y una torta de pasas.
4 Ja hän asetti Herran arkin eteen muutamia Leviläisiä palveliaksi, ylistämään, kiittämään ja kunnioittamaan Herraa Israelin Jumalaa.
David asignó a algunos de los levitas para que sirvieran de ministros ante el Arca del Señor, para recordar, agradecer y alabar al Señor, el Dios de Israel.
5 Ne olivat: Asaph ensimäinen, Sakaria toinen, Jeiel, Semiramot, Jehiel, Mattitja, Eliab, Benaja, Obededom ja Jeiel, psaltarein ja harppuin kanssa; mutta Asaph kiliseväisten symbalein kanssa;
Asaf era el encargado, Zacarías era el segundo, luego Jeiel, Semiramot, Jehiel, Matatías, Eliab, Benaía, Obed-edom y Jeiel. Tocaban arpas y liras, y Asaf tocaba los címbalos,
6 Ja Benaja ja Jehasiel papit, vaskitorvilla, aina Jumalan liitonarkin edessä.
y los sacerdotes Benaía y Jahaziel tocaban continuamente las trompetas delante del Arca del Pacto de Dios.
7 Sinä päivänä asetti David ensisti kiittämään Herraa, Asaphin ja hänen veljeinsä kautta.
Este fue el día en que David instruyó por primera vez a Asaf y a sus parientes para que dieran gracias al Señor de esta manera:
8 Kiittäkäät Herraa ja saarnatkaat hänen nimeänsä, julistakaat hänen töitänsä kansain seassa;
Denle gracias al Señor, adoren su naturaleza maravillosa, ¡hagan saber lo que ha hecho!
9 Veisatkaat hänelle, soittakaat hänelle, puhukaat kaikista hänen ihmeellisistä töistänsä!
Cántenle, canten sus alabanzas; cuéntenle a todos las grandes cosas que ha hecho.
10 Ylistäkäät hänen pyhää nimeänsä, niiden sydän iloitkaan, jotka etsivät Herraa!
Enorgullézcanse de su carácter santo; ¡alégrense todos los que se acercan al Señor!
11 Etsikäät Herraa ja hänen voimaansa, etsikäät hänen kasvojansa alati!
Busquen al Señor y su fuerza; busquen siempre estar con él.
12 Muistakaat hänen ihmeellisiä töitänsä, jotka hän tehnyt on, hänen ihmeitänsä ja suunsa tuomioita,
Recuerden todas las maravillas que ha hecho, los milagros que ha realizado y los juicios que ha pronunciado,
13 Te Israelin hänen palveliansa siemen, te Jakobin hänen valittunsa lapset!
descendientes de Israel, hijos de Jacob, su pueblo elegido.
14 Hänpä on Herra meidän Jumalamme, hän tuomitsee kaikessa maailmassa.
Él es el Señor, nuestro Dios, sus juicios cubren toda la tierra.
15 Muistakaat ijankaikkisesti hänen liittoansa, mitä hän on käskenyt tuhannelle sukukunnalle,
Él se acuerda de su acuerdo para siempre, la promesa que hizo dura mil generaciones
16 Jonka hän teki Abrahamin kanssa ja hänen valaansa Isaakin kanssa;
el acuerdo que hizo con Abraham, el voto que hizo a Isaac.
17 Ja sääsi sen Jakobille säädyksi ja Israelille ijankaikkiseksi liitoksi,
El Señor lo confirmó legalmente con Jacob, hizo este acuerdo eterno con Israel
18 Ja sanoi: sinulle minä annan Kanaanin maan, teidän perimisenne arvan;
diciendo: “Les daré la tierra de Canaán para que la posean”.
19 Koska te vähät ja harvat olitte, ja muukalaiset siinä.
Dijo esto cuando sólo eran unos pocos, un pequeño grupo de extranjeros en la tierra.
20 Ja he vaelsivat kansasta kansaan, ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.
Iban de un país a otro, de un reino a otro.
21 Eipä hän sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, vaan rankaisi kuninkaat heidän tähtensä.
No permitió que nadie los tratara mal; advirtió a los reyes que los dejaran en paz:
22 Älkäät ruvetko minun voideltuihini, ja älkäät pahaa tehkö minun prophetailleni!
“¡No toquen a mi pueblo elegido, no hagan daño a mis profetas!”
23 Veisatkaat Herralle kaikki maa, julistakaat päivä päivältä hänen autuuttansa!
¡Cántenle al Señor! ¡Que toda la tierra le cante al Señor! ¡Que cada día todos oigan de su salvación!
24 Luetelkaat pakanain seassa hänen kunniaansa, kaikkein kansain seassa hänen ihmeitänsä!
Anuncien sus actos gloriosos entre las naciones, las maravillas que hace entre todos los pueblos.
25 Sillä Herra on suuri ja sangen kiitettävä, peljättävä kaikkein jumalain seassa;
Porque el Señor es grande y merece la mejor alabanza. Él debe ser respetado con temor por encima de todos los dioses.
26 Sillä kaikki pakanain jumalat ovat epäjumalat; mutta Herra on taivaat tehnyt.
Porque todos los dioses de las demás naciones son ídolos, pero el Señor hizo los cielos.
27 Kaunistus ja kunnia on hänen edessänsä, ja väkevyys ja ilo on hänen siassansa.
Suyos son el esplendor y la majestuosidad; en su santuario hay poder y gloria.
28 Te kansain sukukunnat, tuokaat Herralle, tuokaat Herralle kunnia ja voima!
Reconozcan al Señor, naciones del mundo, dénle la gloria y el poder.
29 Tuokaat Herralle hänen nimensä kunnia, tuokaat lahjoja ja tulkaat hänen eteensä. Kumartakaat Herraa pyhässä kaunistuksessa!
Dénle al Señor la gloria que se merece; traigan una ofrenda y preséntense ante él. Adoren al Señor en su magnífica santidad.
30 Peljätkäät häntä kaikki maailma; hän on maan vahvistanut, ettei se liiku.
Que todo el mundo en la tierra tiemble ante su presencia. El mundo se mantiene unido con firmeza; no puede romperse.
31 Taivaat iloitkaan ja maa riemuitkaan, sanottakaan pakanain seassa, että Herra hallitsee!
Que los cielos canten de alegría, que la tierra se alegre. Digan a las naciones: “¡El Señor está al mando!”
32 Meri pauhatkaan ja mitä siinä on, kedot iloitkaan ja kaikki, mitä sen päällä on.
¡Que el mar y todo lo que hay en él griten de alabanza! Que los campos y todo lo que hay en ellos celebren;
33 Ja ihastukaan kaikki puut metsissä Herran edessä; sillä hän tulee tuomitsemaan maata.
Que todos los árboles del bosque canten de alegría, porque él viene a juzgar la tierra.
34 Kiittäkäät Herraa, sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa on ijankaikkinen!
Denle gracias al Señor, porque es bueno. Su amor es eterno.
35 Ja sanokaat: auta meitä Jumala, meidän vapahtajamme, ja kokoa meitä ja kehitä meitä pakanoista, että me kiittäisimme sinun pyhää nimeäs ja kerskaisimme sinun kiitoksessas.
Griten: “¡Sálvanos, Señor, Dios nuestro! Reúnenos de entre las naciones, rescátanos, para que podamos darte gracias y alabar lo magnífico y santo que eres”.
36 Kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala ijankaikkisesta ijankaikkiseen; ja kaikki kansa sanokaan: amen! ja kiittäkään Herraa!
¡Qué maravilloso es el Señor, el Dios de Israel, que vive por los siglos de los siglos! Entonces todo el pueblo dijo: “¡Amén!” y “¡Alaben al Señor!”.
37 Näin jätti hän Herran liitonarkin eteen Asaphin ja hänen veljensä, palvelemaan alinomati arkin edessä jokapäiväisessä työssä;
Entonces David se aseguró de que Asaf y sus hermanos ministraran continuamente ante el Arca del Pacto del Señor, realizando los servicios que fueran necesarios cada día,
38 Mutta Obededomin ja hänen kahdeksan veljeänsä seitsemättäkymmentä, ja Obededomin Jeditunin pojan ja Hossan, ovenvartiaksi.
así como Obed-edom y sus sesenta y ocho parientes. Obed-edom, hijo de Jedutún, y Hosa, eran porteros.
39 Ja papin Zadokin ja papit hänen veljensä pani hän Herran majan eteen Gibeonin korkeudelle,
David puso al sacerdote Sadoc y a sus compañeros sacerdotes a cargo del Arca del Señor en el lugar alto de Gabaón
40 Tekemään päivä päivältä Herralle polttouhria polttouhrin alttarilla aamulla ja ehtoolla; kaiketi niinkuin kirjoitettu on Herran laissa, ja hän Israelille käskenyt oli;
para que presentaran holocaustos al Señor en el altar de los holocaustos, por la mañana y por la tarde, según todo lo que estaba escrito en la ley del Señor que él había ordenado seguir a Israel.
41 Ja Hemanin ja Jedutunin heidän kanssansa, ja muut valitut, nimeltänsä nimitetyt, kiittämään Herraa, että hänen laupiutensa on ijankaikkisesti;
Los acompañaban Hemán, Jedutún y el resto de los elegidos e identificados por su nombre para dar gracias al Señor, porque “su amor confiable es eterno”.
42 Ja Hemanin ja Jedutunin heidän kanssansa, vaskitorvilla ja symbaleilla soittamaan, ja Jumalan kanteleilla. Mutta Jedutunin pojat pani hän ovenvartiaksi.
Hemán y Jedutún usaron sus trompetas y címbalos para hacer música que acompañara los cantos de Dios. Los hijos de Jedutún custodiaban la puerta.
43 Ja näin matkusti kaikki kansa kukin kotiansa; David myös palasi siunaamaan huonettansa.
Luego todo el pueblo se fue a su casa, y David fue a bendecir a su familia.
