1 Aikakirja 16
1 Kuin he Jumalan arkin olivat kantaneet sisälle, asettivat he sen keskelle majaa, jonka David oli valmistanut, ja uhrasivat polttouhria ja kiitosuhria Jumalan edessä.
Nachdem man sodann die Lade Gottes hineingebracht und in dem Zelte, das David für sie errichtet, aufgestellt hatte, brachte man vor Gott Brandopfer und Heilsopfer dar.
2 Ja kuin David oli täyttänyt polttouhrit ja kiitosuhrit, siunasi hän kansaa Herran nimeen,
Und als David mit der Darbringung des Brandopfers und der Heilsopfer zu Ende war, segnete er das Volk im Namen Jahwes
3 Ja jakoi jokaiselle Israelissa sekä miehille että vaimoille, jokaiselle leivän ja kappaleen lihaa ja mitan viinaa.
und teilte allen Israeliten, Männern wie Weibern, jedem einen Laib Brot, ein Stück Fleisch und einen Traubenkuchen aus.
4 Ja hän asetti Herran arkin eteen muutamia Leviläisiä palveliaksi, ylistämään, kiittämään ja kunnioittamaan Herraa Israelin Jumalaa.
Er bestellte aber welche von den Leviten zu Dienern vor der Lade Jahwes und daß sie Jahwe, den Gott Israels preisen, ihm danken und ihn rühmen sollten:
5 Ne olivat: Asaph ensimäinen, Sakaria toinen, Jeiel, Semiramot, Jehiel, Mattitja, Eliab, Benaja, Obededom ja Jeiel, psaltarein ja harppuin kanssa; mutta Asaph kiliseväisten symbalein kanssa;
Asaph, das Haupt, und Sacharja, den zweiten im Range nach ihm, Jeiel, Semiramoth, Jehiel, Mattithja, Eliab, Benaja, Obed-Edom und Jeiel mit ihren Instrumenten, Harfen und Zithern; während Asaph die Cymbeln,
6 Ja Benaja ja Jehasiel papit, vaskitorvilla, aina Jumalan liitonarkin edessä.
die Priester Benaja und Jahasiel aber beständig die Trompeten vor der Lade mit dem Gesetze Gottes erschallen ließen.
7 Sinä päivänä asetti David ensisti kiittämään Herraa, Asaphin ja hänen veljeinsä kautta.
Damals, an jenem Tage, übertrug David Asaph und seinen Brüdern zuerst, das “Danket Jahwe!” zu singen.
8 Kiittäkäät Herraa ja saarnatkaat hänen nimeänsä, julistakaat hänen töitänsä kansain seassa;
Danket Jahwe, ruft seinen Namen an! Macht unter den Völkern seine Thaten kund!
9 Veisatkaat hänelle, soittakaat hänelle, puhukaat kaikista hänen ihmeellisistä töistänsä!
Singet ihm! Lobsinget ihm! Redet von allen seinen Wundern.
10 Ylistäkäät hänen pyhää nimeänsä, niiden sydän iloitkaan, jotka etsivät Herraa!
Rühmet euch seines heiligen Namens; es freue sich das Herz derer, die Jahwe suchen.
11 Etsikäät Herraa ja hänen voimaansa, etsikäät hänen kasvojansa alati!
Fragt nach Jahwe und seiner Stärke, sucht beständig sein Angesicht.
12 Muistakaat hänen ihmeellisiä töitänsä, jotka hän tehnyt on, hänen ihmeitänsä ja suunsa tuomioita,
Gedenkt seiner Wunder, die er gethan, seiner Zeichen und der Urteilssprüche seines Mundes,
13 Te Israelin hänen palveliansa siemen, te Jakobin hänen valittunsa lapset!
Nachkommen Israels, seine Knechte Söhne Jakobs, seine Auserwählten!
14 Hänpä on Herra meidän Jumalamme, hän tuomitsee kaikessa maailmassa.
Er, Jahwe, ist unser Gott; über die ganze Erde ergehen seine Gerichte.
15 Muistakaat ijankaikkisesti hänen liittoansa, mitä hän on käskenyt tuhannelle sukukunnalle,
Gedenket ewig seines Bundes, des Wortes, das er verordnet hat, auf tausend Geschlechter,
16 Jonka hän teki Abrahamin kanssa ja hänen valaansa Isaakin kanssa;
des Bundes, den er mit Abraham geschlossen, und seines Schwurs an Isaak.
17 Ja sääsi sen Jakobille säädyksi ja Israelille ijankaikkiseksi liitoksi,
Und er stellte ihn für Jakob als eine Satzung hin, als einen ewigen gültigen Bund für Israel, -
18 Ja sanoi: sinulle minä annan Kanaanin maan, teidän perimisenne arvan;
indem er sprach: “Dir will ich das Land Kanaan verleihen als euer erbliches Besitztum!” -
19 Koska te vähät ja harvat olitte, ja muukalaiset siinä.
als ihr noch gering an Zahl wart, gar wenige, und als Fremdlinge darin weiltet.
20 Ja he vaelsivat kansasta kansaan, ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.
Und sie zogen von Volk zu Volk und von einem Königreiche zu einer anderen Nation.
21 Eipä hän sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, vaan rankaisi kuninkaat heidän tähtensä.
Er gestattete niemandem, sie zu bedrücken, und strafte um ihretwillen Könige.
22 Älkäät ruvetko minun voideltuihini, ja älkäät pahaa tehkö minun prophetailleni!
“Tastet meine Gesalbten nicht anund thut meinen Propheten kein Leid!”
23 Veisatkaat Herralle kaikki maa, julistakaat päivä päivältä hänen autuuttansa!
Singt Jahwe, alle Lande! Verkündet von einem Tag zum anderen sein Heil!
24 Luetelkaat pakanain seassa hänen kunniaansa, kaikkein kansain seassa hänen ihmeitänsä!
Erzählt unter den Heiden seine Herrlichkeit, unter allen Völkern seine Wunder.
25 Sillä Herra on suuri ja sangen kiitettävä, peljättävä kaikkein jumalain seassa;
Denn groß ist Jahwe und hoch zu loben und furchtbar ist er über alle Götter.
26 Sillä kaikki pakanain jumalat ovat epäjumalat; mutta Herra on taivaat tehnyt.
Denn alle Götter der Völker sind Götzen, aber Jahwe hat den Himmel geschaffen.
27 Kaunistus ja kunnia on hänen edessänsä, ja väkevyys ja ilo on hänen siassansa.
Majestät und Hoheit sind vor seinem Angesicht, Stärke und Frohlocken an seinem Wohnsitz.
28 Te kansain sukukunnat, tuokaat Herralle, tuokaat Herralle kunnia ja voima!
Gebt Jahwe, ihr Völkergeschlechter, gebt Jahwe Herrlichkeit und Stärke!
29 Tuokaat Herralle hänen nimensä kunnia, tuokaat lahjoja ja tulkaat hänen eteensä. Kumartakaat Herraa pyhässä kaunistuksessa!
Gebt Jahwe die Herrlichkeit, die seinem Namen gebührt; bringt Gaben und kommt vor sein Angesicht. Werft euch nieder vor Jahwe in heiligem Schmuck,
30 Peljätkäät häntä kaikki maailma; hän on maan vahvistanut, ettei se liiku.
erzittert vor ihm, alle Lande; Auch hat er den Erdkreis gefestigt, daß er nicht wankt.
31 Taivaat iloitkaan ja maa riemuitkaan, sanottakaan pakanain seassa, että Herra hallitsee!
Es freue sich der Himmel und die Erde frohlocke, und man spreche unter den Heiden: Jahwe ward König!
32 Meri pauhatkaan ja mitä siinä on, kedot iloitkaan ja kaikki, mitä sen päällä on.
Es brause das Meer und was es füllt; es jauchze das Gefilde und alles, was darauf ist.
33 Ja ihastukaan kaikki puut metsissä Herran edessä; sillä hän tulee tuomitsemaan maata.
Alsdann werden jubeln alle Bäume des Waldes vor Jahwe, denn er kommt, die Erde zu richten.
34 Kiittäkäät Herraa, sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa on ijankaikkinen!
Danket Jahwe, denn er ist gütig; denn ewig währt seine Gnade.
35 Ja sanokaat: auta meitä Jumala, meidän vapahtajamme, ja kokoa meitä ja kehitä meitä pakanoista, että me kiittäisimme sinun pyhää nimeäs ja kerskaisimme sinun kiitoksessas.
Und sprecht: Hilf uns, o Gott, der du unsere Hilfe bist, und sammle und errette uns aus den Heiden, daß wir deinem heiligen Namen danken, uns deines Lobpreises rühmen!
36 Kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala ijankaikkisesta ijankaikkiseen; ja kaikki kansa sanokaan: amen! ja kiittäkään Herraa!
Gepriesen sei Jahwe, der Gott Israels, von Ewigkeit bis zu Ewigkeit. Und alles Volk sprach Amen! und einen Lobpreis Jahwes.
37 Näin jätti hän Herran liitonarkin eteen Asaphin ja hänen veljensä, palvelemaan alinomati arkin edessä jokapäiväisessä työssä;
Und er ließ Asaph und seine Brüder dort vor der Lade mit dem Gesetze Jahwes, damit sie beständig den Dienst vor der Lade verrichteten, so wie es ein jeder Tag erforderte,
38 Mutta Obededomin ja hänen kahdeksan veljeänsä seitsemättäkymmentä, ja Obededomin Jeditunin pojan ja Hossan, ovenvartiaksi.
Obed-Edom aber, den Sohn Jedithuns, und Hosa und ihre Brüder, 68 an der Zahl, als Thorhüter.
39 Ja papin Zadokin ja papit hänen veljensä pani hän Herran majan eteen Gibeonin korkeudelle,
Den Priester Zadok aber und seine Brüder, die Priester, ließ er vor der Wohnung Jahwes auf der Opferhöhe zu Gibeon,
40 Tekemään päivä päivältä Herralle polttouhria polttouhrin alttarilla aamulla ja ehtoolla; kaiketi niinkuin kirjoitettu on Herran laissa, ja hän Israelille käskenyt oli;
damit sie Jahwe regelmäßig, am Morgen und am Abend, auf dem Brandopferaltare Brandopfer darbrächten und alle Vorschriften des Gesetzes Jahwes, das er Israel anbefohlen hat, erfüllten.
41 Ja Hemanin ja Jedutunin heidän kanssansa, ja muut valitut, nimeltänsä nimitetyt, kiittämään Herraa, että hänen laupiutensa on ijankaikkisesti;
Und mit ihnen waren Heman und Jeduthun und die übrigen Auserwählten, die namentlich bezeichnet waren, um Jahwe Dank zu sagen, daß seine Gnade ewig währe.
42 Ja Hemanin ja Jedutunin heidän kanssansa, vaskitorvilla ja symbaleilla soittamaan, ja Jumalan kanteleilla. Mutta Jedutunin pojat pani hän ovenvartiaksi.
Und mit ihnen waren Trompeten und Cymbeln für die Musiker und die Instrumente für die Gotteslieder; die Söhne Jeduthuns aber waren für das Thor.
43 Ja näin matkusti kaikki kansa kukin kotiansa; David myös palasi siunaamaan huonettansa.
Darauf ging jedermann im Volke heim. David aber wandte sich, um seine Familie zu begrüßen.
