Psalmowo 135
1 Mikafu Yehowa. Mikafu Yehowa ƒe ŋkɔ, mikafui, mi Yehowa ƒe dɔlawo.
Halleluja! Ylistäkäät Herran nimeä, kiittäkäät, Herran palveliat.
2 Mi ame siwo subɔna le Yehowa ƒe aƒe me, le míaƒe Mawu la ƒe xɔxɔnuwo.
Te kuin seisotte Herran huoneessa, meidän Jumalamme esihuoneissa.
3 Mikafu Yehowa, elabena Yehowa nyo; midzi ha na eƒe ŋkɔ, elabena esia vivina.
Kiittäkäät Herraa, sillä Herra on hyvä, ja veisatkaat kiitosta hänen nimellensä; sillä se on suloinen.
4 Elabena Yehowa tia Yakob be wòanye ye tɔ, eye wòtia Israel be wòanye yeƒe domenyinu xɔasi la.
Sillä Herra on itsellensä valinnut Jakobin, Israelin omaksensa.
5 Menya be Yehowa lolo, eye míaƒe Aƒetɔ la lolo wu mawuwo katã.
Minä tiedän, että Herra on suuri, ja meidän Jumalamme kaikkein jumalain ylitse.
6 Yehowa wɔa nu sia nu si dze eŋu le dziƒo kple anyigba, le atsiaƒuwo me kple woƒe gogloƒewo katã.
Kaikki, mitä Herra tahtoo, niin hän tekee, taivaassa ja maassa, meressä ja kaikessa syvyydessä;
7 Enaa lilikpo hona tso anyigba ƒe mlɔenu ke, edɔa dzikedzo be wòava kple tsidzadza, eye wòɖea yaƒoƒo ɖe go tso eƒe nudzraɖoƒewo.
Joka pilvet nostaa maan ääristä, joka pitkäisen leimauksesta sateen saattaa, ja tuulen tuo ulos tavaroistansa;
8 Eƒo Egipte ƒe ŋgɔgbeviwo ƒu anyi; amegbetɔwo kple lãwo siaa ƒe ŋgɔgbeviwo.
Joka esikoiset Egyptissä löi, sekä ihmisistä että karjasta,
9 O! Egipte, edɔ eƒe dzesiwo kple nukunuwo ɖo ɖe mía dome, ɖe Farao kple eƒe dɔlawo katã ŋu.
Ja antoi merkkinsä ja ihmeensä tulla Egyptin keskelle, Pharaolle ja kaikille hänen palvelioillensa;
10 Eƒo dukɔ geɖewo ƒu anyi, eye wòwu fia sesẽwo.
Joka monet pakanat löi, ja tappoi väkevät kuninkaat:
11 Ewu Sixɔn, Amoritɔwo ƒe fia, Ɔg, Basantɔwo ƒe fia kple Kanaan fiawo katã,
Sihonin Amorilaisten kuninkaan, ja Ogin Basanin kuninkaan, ja kaikki Kanaanin valtakunnat,
12 eye wòtsɔ woƒe anyigba wɔ domenyinu, na eƒe dukɔ Israel.
Ja antoi heidän maansa perimiseksi, Israelille kansallensa perimiseksi.
13 O! Yehowa, wò ŋkɔ li tegbetegbe, o Yehowa, èxɔ ŋkɔ le dzidzimewo katã me.
Herra, sinun nimes pysyy ijankaikkisesti: Herra, sinun muistos pysyy suvusta sukuun.
14 Elabena Yehowa atso afia na eƒe dukɔ, eye wòakpɔ nublanui na eƒe dɔlawo.
Sillä Herra tuomitsee kansansa, ja on palvelioillensa armollinen.
15 Dukɔwo ƒe legbawo nye klosalo kple sika, amegbetɔ ƒe asinudɔwɔwɔwo wonye.
Pakanain epäjumalat ovat hopia ja kulta, ihmisten käsillä tehdyt.
16 Nu li na wo, gake womeƒoa nu o, ŋku li na wo gake womekpɔa nu o,
Heillä on suu, ja ei puhu: heillä ovat silmät, ja ei näe;
17 to li na wo, gake womesea nu loo, alo gbɔna to woƒe nu me o.
Heillä ovat korvat, ja ei kuule: eikä ole henkeä heidän suussansa.
18 Ame siwo wɔ wo la anɔ abe woawo ke ene, eye nenema kee nye ame siwo katã ɖoa dzi ɖe wo ŋu.
Jotka niitä tekevät, he ovat niiden kaltaiset, ja kaikki, jotka heihin uskaltavat.
19 O! Israel ƒe aƒe, mikafu Yehowa, O! Aron ƒe aƒe, mikafu Yehowa,
Te Israelin huoneesta, kiittäkäät Herraa! te Aaronin huoneesta, kiittäkäät Herraa!
20 O! Levi ƒe aƒe, mikafu Yehowa, eye mi ame siwo vɔ̃nɛ la, mikafu Yehowa.
Te Levin huoneesta, kiittäkäät Herraa! te jotka Herraa pelkäätte, kiittäkäät Herraa!
21 Woakafu Yehowa tso Zion, eya ame si nɔ Yerusalem. Mikafu Yehowa!
Kiitetty olkoon Herra Zionista, joka Jerusalemissa asuu! Halleluja!
