Psalms 94
1 God of vengeance — Jehovah! God of vengeance, shine forth.
Sinä koston Jumala, Herra, sinä koston Jumala, ilmesty kirkkaudessa.
2 Be lifted up, O Judge of the earth, Send back a recompence on the proud.
Nouse, maan tuomari, kosta ylpeille heidän tekonsa.
3 Till when [do] the wicked, O Jehovah? Till when do the wicked exult?
Kuinka kauan jumalattomat, Herra, kuinka kauan jumalattomat saavat riemuita?
4 They utter — they speak an old saw, All working iniquity do boast themselves.
Ne syytävät suustaan julkeita sanoja, ne röyhkeilevät, kaikki nuo väärintekijät.
5 Thy people, O Jehovah, they bruise, And Thine inheritance they afflict.
Sinun kansaasi, Herra, he runtelevat, ja sinun perintöosaasi he rasittavat.
6 Widow and sojourner they slay, And fatherless ones they murder.
He tappavat leskiä ja muukalaisia ja murhaavat orpoja.
7 And they say, 'Jehovah doth not see, And the God of Jacob doth not consider.'
Ja he sanovat: "Ei Herra sitä näe, ei Jaakobin Jumala sitä huomaa".
8 Consider, ye brutish among the people, And ye foolish, when do ye act wisely?
Ymmärtäkää, te kansan järjettömät, ja te tomppelit-milloin te tulette järkiinne?
9 He who planteth the ear doth He not hear? He who formeth the eye doth He not see?
Joka on korvan istuttanut, hänkö ei kuulisi? Joka on silmän luonut, hänkö ei näkisi?
10 He who is instructing nations, Doth He not reprove? He who is teaching man knowledge [is] Jehovah.
Joka kansat kasvattaa, hänkö ei rankaisisi, hän, joka ihmisille opettaa tiedon?
11 He knoweth the thoughts of man, that they [are] vanity.
Herra tuntee ihmisten ajatukset; sillä he ovat kuin tuulen henkäys.
12 O the happiness of the man Whom Thou instructest, O Jah, And out of Thy law teachest him,
Autuas se mies, jota sinä, Herra, kuritat ja jolle sinä opetat lakisi,
13 To give rest to him from days of evil, While a pit is digged for the wicked.
antaaksesi hänelle rauhan pahoilta päiviltä, kunnes jumalattomalle on kaivettu hauta!
14 For Jehovah leaveth not His people, And His inheritance forsaketh not.
Sillä Herra ei hylkää kansaansa eikä perintöosaansa heitä,
15 For to righteousness judgment turneth back, And after it all the upright of heart,
vaan oikeus on vielä noudattava vanhurskautta, ja kaikki oikeamieliset seuraavat sitä.
16 Who riseth up for me with evil doers? Who stationeth himself for me with workers of iniquity?
Kuka nousee minun puolelleni pahoja vastaan, kuka asettuu minun rinnalleni väärintekijöitä vastaan?
17 Unless Jehovah [were] a help to me, My soul had almost inhabited silence.
Ellei Herra olisi minun apuni, pian minun sieluni asuisi hiljaisuuden maassa.
18 If I have said, 'My foot hath slipped,' Thy kindness, O Jehovah, supporteth me.
Kun minä ajattelen: "Minun jalkani horjuu", niin sinun armosi, Herra, minua tukee.
19 In the abundance of my thoughts within me, Thy comforts delight my soul.
Kun minulla on sydämessäni paljon murheita, niin sinun lohdutuksesi ilahuttaa minun sieluni.
20 Is a throne of mischief joined [with] Thee? A framer of perverseness by statute?
Onko yhteyttä sinun kanssasi turmion tuomioistuimella, jossa väkivaltaa tehdään lain varjolla,
21 They decree against the soul of the righteous, And innocent blood declare wicked.
ahdistetaan vanhurskaan sielua ja tuomitaan syylliseksi viaton veri?
22 And Jehovah is for a high place to me, And my God [is] for a rock — my refuge,
Mutta Herra on minun linnani, Jumalani on minun suojakallioni.
23 And turneth back on them their iniquity, And in their wickedness cutteth them off; Jehovah our God doth cut them off!
Hän kostaa heille heidän ilkityönsä ja hukuttaa heidät heidän pahuutensa tähden. Herra, meidän Jumalamme, hukuttaa heidät.
