< Psalms 91 >
1 He who is dwelling In the secret place of the Most High, In the shade of the Mighty lodgeth habitually,
Joka Korkeimman varjeluksessa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa oleskelee,
2 He is saying of Jehovah, 'My refuge, and my bulwark, my God, I trust in Him,'
Hän sanoo Herralle: minun toivoni ja linnani, minun Jumalani, johon minä uskallan.
3 For He delivereth thee from the snare of a fowler, From a calamitous pestilence.
Sillä hän pelastaa sinun väijyjän paulasta, ja vahingollisesta ruttotaudista.
4 With His pinion He covereth thee over, And under His wings thou dost trust, A shield and buckler [is] His truth.
Hän sulillansa sinua varjoo, ja sinun turvas on hänen siipeinsä alla: hänen totuutensa on keihäs ja kilpi;
5 Thou art not afraid of fear by night, Of arrow that flieth by day,
Ettes pelkäisi yön kauhistusta, ja nuolia, jotka päivällä lentävät,
6 Of pestilence in thick darkness that walketh, Of destruction that destroyeth at noon,
Sitä ruttoa, joka pimeässä liikkuu, ja sairautta, joka puolipäivänä turmelee.
7 There fall at thy side a thousand, And a myriad at thy right hand, Unto thee it cometh not nigh.
Vaikka tuhannen lankeisi sivullas, ja kymmenentuhatta sinun oikiallas, niin ei se sinuun satu.
8 But with thine eyes thou lookest, And the reward of the wicked thou seest,
Ja tosin sinun pitää silmilläs näkemän ja katsoman, kuinka jumalattomille kostetaan.
9 (For Thou, O Jehovah, [art] my refuge, ) The Most High thou madest thy habitation.
Sillä Herra on sinun toivos, ja Ylimmäinen on sinun turvas.
10 Evil happeneth not unto thee, And a plague cometh not near thy tent,
Ei sinua pidä mikään paha kohtaaman, ja ei yhtään vaivaa pidä sinun majaas lähestymän.
11 For His messengers He chargeth for thee, To keep thee in all thy ways,
Sillä hän on antanut käskyn enkeleillensä sinusta, että he kätkevät sinua kaikissa teissäs,
12 On the hands they bear thee up, Lest thou smite against a stone thy foot.
Että he kantavat sinua käsissä, ettes jalkaas kiveen loukkaisi.
13 On lion and asp thou treadest, Thou trampest young lion and dragon.
Sinä käyt jalopeuran ja kyykäärmeen päällä, ja tallaat nuoren jalopeuran ja lohikäärmeen.
14 Because in Me he hath delighted, I also deliver him — I set him on high, Because he hath known My name.
Että hän minua halasi, niin minä hänen päästän: hän tuntee minun nimeni, sentähden minä varjelen häntä.
15 He doth call Me, and I answer him, I [am] with him in distress, I deliver him, and honour him.
Hän avuksihuutaa minua, sentähden minä kuulen häntä; hänen tykönänsä olen minä tuskassa; siitä minä hänen tempaan pois ja saatan hänen kunniaan.
16 With length of days I satisfy him, And I cause him to look on My salvation!
Minä ravitsen hänen pitkällä ijällä, ja osoitan hänelle autuuteni.