< Psalms 89 >
1 An instruction, by Ethan the Ezrahite. Of the kind acts of Jehovah, to the age I sing, To all generations I make known Thy faithfulness with my mouth,
Etanin sen Esrahilaisen opetus. Minä veisaan Herran armoja ijankaikkisesti, ja ilmoitan sinun totuuttas suullani suvusta sukuun,
2 For I said, 'To the age is kindness built, The heavens! Thou dost establish Thy faithfulness in them.'
Ja sanon: ijankaikkinen armo käy ylös: sinä pidät uskollisesti totuutes taivaissa.
3 I have made a covenant for My chosen, I have sworn to David My servant:
Minä olen liiton tehnyt valittuini kanssa: minä olen vannonut Davidille palvelialleni:
4 'Even to the age do I establish thy seed, And have built to generation and generation thy throne. (Selah)
Hamaan ijankaikkisuuteen vahvistan minä sinun siemenes, ja rakennan sinun istuimes suvusta sukuun, (Sela)
5 and the heavens confess Thy wonders, O Jehovah, Thy faithfulness also [is] in an assembly of holy ones.
Ja taivaat pitää ylistämän, Herra, sinun ihmeitäs, niin myös totuuttas pyhäin seurakunnassa.
6 For who in the sky, Compareth himself to Jehovah? Is like to Jehovah among sons of the mighty?
Sillä kuka taidetaan pilvissä verrattaa Herraan? ja kuka on Herran kaltainen jumalain lasten seassa?
7 God is very terrible, In the secret counsel of His holy ones, And fearful over all surrounding Him.
Jumala on sangen väkevä pyhäinsä kokouksissa, ja ihmeellinen kaikkein seassa, jotka ovat hänen ympärillänsä.
8 O Jehovah, God of Hosts, Who [is] like Thee — a strong Jah? And Thy faithfulness [is] round about Thee.
Herra Jumala Zebaot, kuka on niinkuin sinä, väkevä Jumala? ja sinun totuutes on sinun ympärilläs.
9 Thou [art] ruler over the pride of the sea, In the lifting up of its billows Thou dost restrain them.
Sinä vallitset pauhaavaisen meren: sinä hillitset paisuvaiset aallot.
10 Thou hast bruised Rahab, as one wounded. With the arm of Thy strength Thou hast scattered Thine enemies.
Sinä lyöt Rahabin kuoliaaksi: sinä hajoitat vihollises urhoollisella käsivarrellas.
11 Thine [are] the heavens — the earth also [is] Thine, The habitable world and its fulness, Thou hast founded them.
Taivaat ovat sinun, maa myös on sinun: sinä olet perustanut maan piirin, ja mitä siinä on.
12 North and south Thou hast appointed them, Tabor and Hermon in Thy name do sing.
Pohjan ja etelän olet sinä luonut: Tabor ja Hermon kiittävät sinun nimeäs.
13 Thou hast an arm with might, Strong is Thy hand — high Thy right hand.
Sinulla on voimallinen käsivarsi: väkevä on sinun kätes, ja korkia on oikia kätes.
14 Righteousness and judgment [Are] the fixed place of Thy throne, Kindness and truth go before Thy face.
Vanhurskaus ja tuomio on istuimes vahvistus: armo ja totuus ovat sinun kasvois edessä.
15 O the happiness of the people knowing the shout, O Jehovah, in the light of Thy face they walk habitually.
Autuas on se kansa, joka ihastua taitaa: Herra, heidän pitää vaeltaman sinun kasvois valkeudessa.
16 In Thy name they rejoice all the day, And in Thy righteousness they are exalted,
Heidän pitää iloitseman joka päivä sinun nimestäs, ja sinun vanhurskaudessas kunnialliset oleman.
17 For the beauty of their strength [art] Thou, And in Thy good will is our horn exalted,
Sillä sinä olet heidän väkevyytensä kerskaus, ja sinun armos kautta nostat sinä ylös meidän sarvemme.
18 For of Jehovah [is] our shield, And of the Holy One of Israel our king.
Sillä Herra on meidän kilpemme, ja pyhä Israelissa on meidän kuninkaamme.
19 Then Thou hast spoken in vision, To Thy saint, yea, Thou sayest, I have placed help upon a mighty one, Exalted a chosen one out of the people,
Silloin sinä puhuit näyissä pyhilles ja sanoit: minä olen sankarin herättänyt auttamaan: minä olen korottanut valitun kansasta.
20 I have found David My servant, With My holy oil I have anointed him.
Minä olen löytänyt palveliani Davidin: minä olen hänen voidellut pyhällä öljylläni.
21 With whom My hand is established, My arm also doth strengthen him.
Minun käteni tukee häntä, ja minun käsivarteni vahvistaa häntä.
22 An enemy exacteth not upon him, And a son of perverseness afflicteth him not.
Ei pidä viholliset häntä voittaman, ja väärät ei pidä häntä sulloman.
23 And I have beaten down before him his adversaries, And those hating him I plague,
Vaan minä lyön hänen vihollisensa hänen edestänsä; ja niitä, jotka häntä vihaavat, tahdon minä vaivata.
24 And My faithfulness and kindness [are] with him, And in My name is his horn exalted.
Mutta minun totuuteni ja armoni pitää hänen tykönänsä oleman, ja hänen sarvensa pitää minun nimeeni nostettaman ylös.
25 And I have set on the sea his hand, And on the rivers his right hand.
Minä asetan hänen kätensä mereen, ja hänen oikian kätensä virtoihin.
26 He proclaimeth me: 'Thou [art] my Father, My God, and the rock of my salvation.'
Näin hänen pitää minun kutsuman: sinä olet minun Isäni, Jumalani ja turvani, joka minua auttaa.
27 I also first-born do appoint him, Highest of the kings of the earth.
Ja minä asetan hänen esikoiseksi, kaikkein korkeimmaksi kuningasten seassa maan päällä.
28 To the age I keep for him My kindness, And My covenant [is] stedfast with him.
Minä pidän hänelle armoni tähteellä ijankaikkisesti, ja minun liittoni pitää hänelle vahva oleman.
29 And I have set his seed for ever, And his throne as the days of the heavens.
Minä annan hänelle ijankaikkisen siemenen, ja vahvistan hänen istuimensa niinkauvan kuin taivaat pysyvät.
30 If his sons forsake My law, And in My judgments do not walk;
Mutta jos hänen lapsensa minun lakini hylkäävät, ja ei vaella minun oikeudessani,
31 If My statutes they pollute, And My commands do not keep,
Jos he minun säätyni turmelevat, ja ei minun käskyjäni pidä;
32 I have looked after with a rod their transgression, And with strokes their iniquity,
Niin minä heidän syntinsä vitsalla rankaisen, ja heidän pahat tekonsa haavoilla.
33 And My kindness I break not from him, Nor do I deal falsely in My faithfulness.
Mutta armoani en minä hänestä käännä pois, enkä salli totuuteni vilpistellä.
34 I profane not My covenant, And that which is going forth from My lips I change not.
En minä riko liittoani, ja mitä minun suustani käynyt on, en minä muuta.
35 Once I have sworn by My holiness, I lie not to David,
Minä olen vihdoin vannonut pyhyyteni kautta: en minä Davidille valehtele.
36 His seed is to the age, And his throne [is] as the sun before Me,
Hänen siemenensä on oleva ijankaikkisesti, ja hänen istuimensa minun edessäni niinkuin aurinko.
37 As the moon it is established — to the age, And the witness in the sky is stedfast. (Selah)
Ja niinkuin kuu, vahvistetaan se ijankaikkisesti, ja on vahvana niinkuin todistus pilvissä, (Sela)
38 And Thou, Thou hast cast off, and dost reject, Thou hast shown Thyself wroth With Thine anointed,
Vaan nyt sinä syökset ja heität pois, ja vihastut voidellulles.
39 Hast rejected the covenant of Thy servant, Thou hast polluted to the earth his crown,
Sinä särjet palvelias liiton, ja tallaat hänen kruununsa maahan.
40 Thou hast broken down all his hedges, Thou hast made his fenced places a ruin.
Sinä rikot hänen muurinsa, ja annat hänen linnansa särjettää.
41 Spoiled him have all passing by the way, He hath been a reproach to his neighbours,
Häntä raatelevat kaikki ohitsekäyväiset: hän on tullut läsnäolevaisillensa nauruksi.
42 Thou hast exalted the right hand of his adversaries, Thou hast caused all his enemies to rejoice.
Sinä korotat hänen vihollistensa oikian käden, ja ilahutat kaikki hänen vainollisensa.
43 Also — Thou turnest back the sharpness of his sword, And hast not established him in battle,
Hänen miekkansa voiman olet sinä myös ottanut pois, ja et salli hänen voittaa sodassa,
44 Hast caused [him] to cease from his brightness, And his throne to the earth hast cast down.
Sinä hävitit hänen puhtautensa, ja annoit hänen istuimensa kaatua maahan.
45 Thou hast shortened the days of his youth, Hast covered him over [with] shame. (Selah)
Sinä lyhennät hänen nuoruutensa ajat, ja peität hänen häpiällä, (Sela)
46 Till when, O Jehovah, art Thou hidden? For ever doth Thy fury burn as fire?
Herra, kuinka kauvan sinä sinus niin salaat? ja annat hirmuisuutes palaa niinkuin tulen?
47 Remember, I pray Thee, what [is] life-time? Wherefore in vain hast Thou created All the sons of men?
Muista, kuinka lyhyt minun elämäni on: miksis tahdoit kaikki ihmiset hukkaan luoda?
48 Who [is] the man that liveth, and doth not see death? He delivereth his soul from the hand of Sheol. (Selah) (Sheol )
Kuka elää, ja ei näe kuolemaa? kuka sielunsa tuonelan käsistä pelastaa? (Sela) (Sheol )
49 Where [are] Thy former kindnesses, O Lord. Thou hast sworn to David in Thy faithfulness,
Herra, kussa ovat sinun entiset armos, jotkas Davidille vannonut olet totuudessas?
50 Remember, O Lord, the reproach of Thy servants, I have borne in my bosom all the strivings of the peoples,
Muista, Herra, palveliais pilkkaa, jonka minä kannan helmassani, kaikista niin monista kansoista,
51 Wherewith Thine enemies reproached, O Jehovah, Wherewith they have reproached The steps of Thine anointed.
Joilla, Herra, vihollises pilkkaavat, joilla he pilkkaavat voideltus askelia.
52 Blessed [is] Jehovah to the age. Amen, and amen!
Kiitetty olkoon Herra ijankaikkisesti, amen! ja amen!