Psalms 83
1 A Song, — A Psalm of Asaph. O God, let there be no silence to Thee, Be not silent, nor be quiet, O God.
Asaphin Psalmi ja veisu. Jumala, älä niin ratki vaikene, ja älä niin ääneti ole: Jumala, älä sitä niin kärsi.
2 For, lo, Thine enemies do roar, And those hating Thee have lifted up the head,
Sillä katso, Sinun vihollises kiukuitsevat, ja jotka sinua vihaavat, ylentävät päänsä.
3 Against Thy people they take crafty counsel, And consult against Thy hidden ones.
He pitävät kavaloita juonia sinun kansaas vastaan, ja pitävät neuvoa sinun salatuitas vastaan,
4 They have said, 'Come, And we cut them off from [being] a nation, And the name of Israel is not remembered any more.'
Sanoen: tulkaat, hävittäkäämme heitä, niin ettei he ensinkään kansa olisikaan, ettei Israelin nimeä silleen muisteltaisi.
5 For they consulted in heart together, Against Thee a covenant they make,
Sillä he ovat sydämessänsä panneet neuvonsa yhteen, ja tehneet liiton sinua vastaan:
6 Tents of Edom, and Ishmaelites, Moab, and the Hagarenes,
Edomilaiset ja Ismaelilaiset majat, Moabilaiset ja Hagarilaiset,
7 Gebal, and Ammon, and Amalek, Philistia with inhabitants of Tyre,
Gebalilaiset, Ammonilaiset ja Amalekilaiset, Philistealaiset ja Tyron asuvaiset.
8 Asshur also is joined with them, They have been an arm to sons of Lot. (Selah)
Assur on myös itsensä heihin liittänyt, auttamaan Lotin lapsia, (Sela)
9 Do to them as [to] Midian, As [to] Sisera, as [to] Jabin, at the stream Kishon.
Tee niille niinkuin Midianilaisille, niinkuin Siseralle, niinkuin Jabinille Kisonin ojan tykönä;
10 They were destroyed at Endor, They were dung for the ground!
Jotka mestattiin Endorin tykönä, ja tulivat loaksi maan päälle.
11 Make their nobles as Oreb and as Zeeb, And as Zebah and Zalmunna all their princes,
Tee heidän pääruhtinaansa niinkuin Orebin ja Seebin, ja kaikki heidän ylimmäisensä niinkuin Seban ja Salmunnan,
12 Who have said, 'Let us occupy for ourselves The comely places of God.'
Jotka sanovat: me omistamme meillemme Jumalan huoneet.
13 O my God, make them as a rolling thing, As stubble before wind.
Jumala, tee heitä niinkuin rattaan, niinkuin korren tuulen edessä.
14 As a fire doth burn a forest, And as a flame setteth hills on fire,
Niinkuin kulo metsän polttaa, ja niinkuin liekki mäet sytyttää;
15 So dost Thou pursue them with Thy whirlwind, And with Thy hurricane troublest them.
Vainoo juuri niin heitä sinun rajuilmallas, ja hämmästytä heitä tuulispäälläs.
16 Fill their faces [with] shame, And they seek Thy name, O Jehovah.
Täytä heidän kasvonsa häpiällä, että he sinun nimeäs, Herra, etsisivät.
17 They are ashamed and troubled for ever, Yea, they are confounded and lost.
Hävetköön he ja hämmästyköön ijankaikkisesti, ja häpiään tulkoon ja hukkukoon.
18 And they know that Thou — (Thy name [is] Jehovah — by Thyself, ) [Art] the Most High over all the earth!
Niin he saavat tuta, että sinä, jonka ainoan nimi on Herra, olet ylimmäinen kaikessa maailmassa.
