Psalms 69
1 To the Overseer. — 'On the Lilies,' by David. Save me, O God, for come have waters unto the soul.
Davidin Psalmi kukkasista, edelläveisaajalle. Jumala, auta minua; sillä vedet käyvät hamaan minun sieluuni asti.
2 I have sunk in deep mire, And there is no standing, I have come into the depths of the waters, And a flood hath overflown me.
Minä vajoon syvään mutaan, jossa ei pohjaa ole: minä olen tullut syviin vesiin, ja virta upottaa minun.
3 I have been wearied with my calling, Burnt hath been my throat, Consumed have been mine eyes, waiting for my God.
Minä väsyn huutamisesta: minun kurkkuni kuivettuu: minun näkyni vaipuu, toivoissani minun Jumalani päälle.
4 Those hating me without cause Have been more than the hairs of my head, Mighty have been my destroyers, My lying enemies, That which I took not away — I bring back.
Niitä on enempi kuin päässäni hiuksia, jotka ilman syytä minua vihaavat, jotka syyttömästi minun viholliseni ovat, ja minua hukuttavat, ovat väkevät: niitä täytyy minun maksaa, joita en minä ryövännyt.
5 O God, Thou — Thou hast known Concerning my overturn, And my desolations from Thee have not been hid.
Jumala, sinäpä tiedät minun tyhmyyteni, ja minun rikokseni ei ole sinulta salatut.
6 Let not those waiting on Thee be ashamed because of me, O Lord, Jehovah of Hosts, Let not those seeking Thee Blush because of me, O God of Israel.
Älä salli heitä häpiään tulla minun tähteni, jotka sinua odottavat, Herra, Herra Zebaot: älä anna heitä häväistä minun tähteni, jotka sinua etsivät, Israelin Jumala.
7 For because of Thee I have borne reproach, Shame hath covered my face.
Sillä sinun tähtes minä pilkkaa kärsin; minun kasvoni ovat täynnä häpiää.
8 A stranger I have been to my brother, And a foreigner to sons of my mother.
Minä olen muukalaiseksi veljilleni tullut, ja oudoksi äitini lapsille.
9 For zeal for Thy house hath consumed me, And the reproaches of Thy reproachers Have fallen upon me.
Sillä sinun huonees kiivaus syö minua: ja heidän pilkkansa, jotka sinua pilkkasivat, lankesi minun päälleni.
10 And I weep in the fasting of my soul, And it is for a reproach to me.
Minä itkin ja paastosin hartaasti, ja minä pilkattiin päälliseksi.
11 And I make my clothing sackcloth, And I am to them for a simile.
Ja minä puin säkin ylleni, ja olin heille sananlaskuksi.
12 Those sitting at the gate meditate concerning me, And those drinking strong drink, Play on instruments.
Jotka portissa istuvat, ne minusta jaarittelevat, ja juodessansa he minusta lauleskelevat.
13 And I — my prayer [is] to Thee, O Jehovah, A time of good pleasure, O God, In the abundance of Thy kindness, Answer me in the truth of Thy salvation.
Mutta minä rukoilen sinua, Herra, otollisella ajalla, Jumala, sinun suuren laupiutes puolesta: kuule minua sinun autuutes totuuden tähden.
14 Deliver me from the mire, and let me not sink, Let me be delivered from those hating me, And from deep places of waters.
Pelasta minua loasta, etten minä vajoaisi; että minä pelastettaisiin vihollisistani ja syvistä vesistä.
15 Let not a flood of waters overflow me, Nor let the deep swallow me up, Nor let the pit shut her mouth upon me.
Ettei vuo minua upottaisi ja syvyydet minua lainoaisi, eikä kaivon suu suljettaisi minun päälleni.
16 Answer me, O Jehovah, for good [is] Thy kindness, According to the abundance Of Thy mercies turn Thou unto me,
Kuule minua, Herra; sillä sinun laupiutes on hyvä: käännä sinuas minun puoleeni, sinun suuren laupiutes tähden.
17 And hide not Thy face from Thy servant, For I am in distress — haste, answer me.
Ja älä peitä kasvojas palvelialtas; sillä minä ahdistetaan: kuultele minua nopiasti.
18 Be near unto my soul — redeem it, Because of mine enemies ransom me.
Lähene minun sieluani, ja lunasta häntä: minun vihollisteni tähden pelasta minua.
19 Thou — Thou hast known my reproach, And my shame, and my blushing, Before Thee [are] all mine adversaries.
Sinäpä tiedät pilkkani, häpiäni ja häväistykseni: kaikki minun viholliseni ovat edessäs.
20 Reproach hath broken my heart, and I am sick, And I look for a bemoaner, and there is none, And for comforters, and I have found none.
Pilkka särkee minun sydämeni ja vaivaa minua: minä odotan, jos joku armahtais, ja ei ole kenkään, ja lohduttajia, vaan en ketään löydä.
21 And they give for my food gall, And for my thirst cause me to drink vinegar.
Ja he antoivat minulle sappea syödäkseni, ja etikkaa juodakseni minun janossani.
22 Their table before them is for a snare, And for a recompence — for a trap.
Heidän pöytänsä olkoon heille paulaksi, sekä kostoksi että lankeemiseksi.
23 Darkened are their eyes from seeing, And their loins continually shake Thou.
Tulkoon heidän silmänsä pimiäksi, ettei he näkisi, ja salli heidän lanteensa aina horjua.
24 Pour upon them Thine indignation, And the fierceness of Thine anger doth seize them.
Vuodata närkästykses heidän päällensä, ja hirmuinen vihas käsittäköön heitä,
25 Their tower is desolated, In their tents there is no dweller.
Olkoon heidän huoneensa kylmillä; ja ei kenkään olko, joka heidän majassansa asuis.
26 For they have pursued him Thou hast smitten, And recount of the pain of Thy pierced ones.
Sillä he vainoovat sitä, jota lyönyt olet, ja juttelevat niiden kipua, joita haavoittanut olet.
27 Give punishment for their iniquity, And they enter not into Thy righteousness.
Salli heitä langeta synnistä syntiin, ettei he tulisi sinun vanhurskautees.
28 They are blotted out of the book of life, And with the righteous are not written.
Pyyhi heitä eläväin kirjasta, ettei he kirjoitettaisi vanhurskasten kanssa.
29 And I [am] afflicted and pained, Thy salvation, O God, doth set me on high.
Mutta minä olen raadollinen ja murheellinen: Jumala, sinun autuutes suojelkoon minua!
30 I praise the name of God with a song, And I magnify Him with thanksgiving,
Minä kiitän Jumalan nimeä veisuulla, ja suuresti ylistän häntä kiitoksella.
31 And it is better to Jehovah than an ox, A bullock — horned — hoofed.
Se kelpaa paremmin Herralle kuin härkä taikka mulli, jolla ovat sarvet ja sorkat.
32 The humble have seen — they rejoice, Ye who seek God — and your heart liveth.
Raadolliset näkevät sen ja iloitsevat, ja jotka Jumalaa etsivät, heidän sydämensä pitää elämän.
33 For Jehovah hearkeneth unto the needy, And His bound ones He hath not despised.
Sillä Herra kuulee köyhiä, ja ei hän vankiansa katso ylön.
34 The heavens and earth do praise Him, Seas, and every moving thing in them.
Kiittäkään häntä taivaat ja maa, meri, ja kaikki kuin niissä liikkuvat.
35 For God doth save Zion, And doth build the cities of Judah, And they have dwelt there, and possess it.
Sillä Jumala auttaa Zionia ja rakentaa Juudan kaupungit, että siellä asutaan, ja se perinnöllä omistetaan.
36 And the seed of His servants inherit it, And those loving His name dwell in it!
Ja hänen palveliainsa siemen sen perii: ja ne, jotka hänen nimeänsä rakastavat, pitää asuman siinä.
