Psalms 107
1 'Give ye thanks to Jehovah, For good, for to the age [is] His kindness:'
Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
2 Let the redeemed of Jehovah say, Whom He redeemed from the hand of an adversary.
Niin sanokoot Herran lunastetut, jotka hän on lunastanut ahdistuksen alta
3 And from the lands hath gathered them, From east and from west, From north, and from the sea.
ja koonnut pakanamaista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja meren puolelta.
4 They wandered in a wilderness, in a desert by the way, A city of habitation they have not found.
He harhailivat erämaassa, autiossa, tiettömässä maassa, löytämättä asuttua kaupunkia.
5 Hungry — yea — thirsty, Their soul in them becometh feeble,
Heidän oli nälkä ja jano, heidän sielunsa nääntyi heissä.
6 And they cry unto Jehovah in their adversity, From their distress He delivereth them,
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
7 And causeth them to tread in a right way, To go unto a city of habitation.
Ja hän ohjasi heidät oikealle tielle, niin että he pääsivät asuttuun kaupunkiin.
8 They confess to Jehovah His kindness, And His wonders to the sons of men.
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa, hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
9 For He hath satisfied a longing soul, And a hungry soul hath filled [with] goodness.
Sillä hän ravitsee nääntyvän sielun ja täyttää nälkäisen sielun hyvyydellä.
10 Inhabitants of dark places and death-shade, Prisoners of affliction and of iron,
He istuivat pimeydessä ja synkeydessä, vangittuina kurjuuteen ja rautoihin,
11 Because they changed the saying of God, And the counsel of the Most High despised.
koska olivat niskoitelleet Jumalan käskyjä vastaan ja katsoneet halvaksi Korkeimman neuvon.
12 And He humbleth with labour their heart, They have been feeble, and there is no helper.
Hän masensi heidän sydämensä kärsimyksellä; he sortuivat, eikä ollut auttajaa.
13 And they cry unto Jehovah in their adversity, From their distresses He saveth them.
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
14 He bringeth them out from the dark place, And death-shade, And their bands He draweth away.
Hän vei heidät ulos pimeydestä ja synkeydestä, hän katkaisi heidän kahleensa.
15 They confess to Jehovah His kindness, And His wonders to the sons of men.
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
16 For He hath broken doors of brass, And bars of iron He hath cut.
Sillä hän särkee vaskiset ovet ja rikkoo rautaiset salvat.
17 Fools, by means of their transgression, And by their iniquities, afflict themselves.
He olivat hulluja, sillä heidän vaelluksensa oli syntinen, ja he kärsivät vaivaa pahojen tekojensa tähden.
18 All food doth their soul abominate, And they come nigh unto the gates of death,
Heidän sielunsa inhosi kaikkea ruokaa, ja he olivat lähellä kuoleman portteja.
19 And cry unto Jehovah in their adversity, From their distresses He saveth them,
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
20 He sendeth His word and healeth them, And delivereth from their destructions.
Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta.
21 They confess to Jehovah His kindness, And His wonders to the sons of men,
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
22 And they sacrifice sacrifices of thanksgiving, And recount His works with singing.
Uhratkoot kiitosuhreja ja kertokoot riemuiten hänen töitään.
23 Those going down [to] the sea in ships, Doing business in many waters,
He lähtivät laivoilla merelle ja kävivät kauppaa suurilla vesillä.
24 They have seen the works of Jehovah, And His wonders in the deep.
He näkivät Herran työt ja hänen ihmeelliset tekonsa meren syvyyksissä.
25 And He saith, and appointeth a tempest, And it lifteth up its billows,
Hän sanoi sanansa ja nosti myrskytuulen, joka kohotti korkealle sen aallot.
26 They go up [to] the heavens, they go down [to] the depths, Their soul in evil is melted.
He kohosivat taivasta kohti, he vajosivat syvyyksiin; heidän sielunsa menehtyi tuskasta.
27 They reel to and fro, and move as a drunkard, And all their wisdom is swallowed up.
He horjuivat ja hoippuivat kuin juopunut, ja kaikki heidän taitonsa hämmentyi.
28 And they cry to Jehovah in their adversity, And from their distresses He bringeth them out.
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän päästi heidät heidän ahdistuksistaan.
29 He establisheth a whirlwind to a calm, And hushed are their billows.
Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät.
30 And they rejoice because they are quiet, And He leadeth them to the haven of their desire.
He iloitsivat, kun tuli tyyni, ja hän vei heidät toivottuun satamaan.
31 They confess to Jehovah His kindness, And His wonders to the sons of men,
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
32 And they exalt Him in the assembly of the people, And in the seat of the elders praise Him.
Kunnioittakoot häntä kansan seurakunnassa ja vanhinten kokouksessa häntä ylistäkööt.
33 He maketh rivers become a wilderness, And fountains of waters become dry land.
Hän muutti virrat erämaaksi ja vesilähteet kuivaksi maaksi,
34 A fruitful land becometh a barren place, For the wickedness of its inhabitants.
hedelmällisen maan suola-aroksi, sen asukasten pahuuden tähden.
35 He maketh a wilderness become a pool of water, And a dry land become fountains of waters.
Hän muutti erämaan vesilammikoiksi ja kuivan maan vesilähteiksi.
36 And He causeth the hungry to dwell there, And they prepare a city of habitation.
Ja hän asetti nälkäiset sinne asumaan ja he rakensivat kaupungin asuaksensa.
37 And they sow fields, and plant vineyards, And they make fruits of increase.
Ja he kylvivät peltoja ja istuttivat viinitarhoja, jotka tuottivat satoisan hedelmän.
38 And He blesseth them, and they multiply exceedingly, And their cattle He doth not diminish.
Hän siunasi heitä, ja he lisääntyivät suuresti, ja hän antoi heille paljon karjaa.
39 And they are diminished, and bow down, By restraint, evil, and sorrow.
Ja kun he vähentyivät ja vaipuivat onnettomuuden ja huolten painon alla,
40 He is pouring contempt upon nobles, And causeth them to wander in vacancy — no way.
niin hän, joka vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autiomaissa,
41 And setteth on high the needy from affliction, And placeth families as a flock.
hän kohotti köyhän kurjuudesta ja teki suvut suuriksi kuin lammaslaumat.
42 The upright do see and rejoice, And all perversity hath shut her mouth.
Oikeamieliset näkevät sen ja riemuitsevat, ja kaiken vääryyden täytyy tukkia suunsa.
43 Who [is] wise, and observeth these? They understand the kind acts of Jehovah!
Joka viisas on, se ottakoon näistä vaarin ja ajatelkoon Herran armotekoja.
