Psalms 105
1 Give ye thanks to Jehovah — call ye in His name, Make known among the peoples His acts.
Kiittäkäät Herraa, ja saarnatkaat hänen nimeänsä, julistakaat hänen töitänsä kansain seassa!
2 Sing ye to Him — sing praise to Him, Meditate ye on all His wonders.
Veisatkaat hänelle, soittakaat hänelle, puhukaat kaikista hänen ihmeistänsä.
3 Boast yourselves in His Holy Name, The heart of those seeking Jehovah rejoiceth.
Ylistäkäät hänen pyhää nimeänsä: niiden sydän iloitkaan, jotka etsivät Herraa!
4 Seek ye Jehovah and His strength, Seek ye His face continually.
Kysykäät Herraa ja hänen voimaansa, etsikäät alati hänen kasvojansa!
5 Remember His wonders that He did, His signs and the judgments of His mouth.
Muistakaat hänen ihmeellisiä töitänsä, jotka hän tehnyt on, hänen ihmeitänsä ja hänen sanojansa.
6 O seed of Abraham, His servant, O sons of Jacob, His chosen ones.
Te Abrahamin hänen palveliansa siemen, te Jakobin hänen valittunsa lapset.
7 He [is] Jehovah our God, In all the earth [are] His judgments.
Hänpä on Herra meidän Jumalamme: hän tuomitsee kaikessa maailmassa.
8 He hath remembered to the age His covenant, The word He commanded to a thousand generations,
Hän muistaa liittonsa ijankaikkisesti, sanansa, jonka hän on käskenyt tuhannelle sukukunnalle,
9 That He hath made with Abraham, And His oath to Isaac,
Jonka hän teki Abrahamin kanssa, ja valansa Isaakin kanssa.
10 And doth establish it to Jacob for a statute, To Israel — a covenant age-during,
Ja pani sen Jakobille säädyksi ja Israelille ijankaikkiseksi liitoksi,
11 Saying, 'To thee I give the land of Canaan, The portion of your inheritance,'
Ja sanoi: sinulle minä annan Kanaanin maan, teidän perimisenne arvan.
12 In their being few in number, But a few, and sojourners in it.
Koska heitä vähä ja harvat olivat, ja he olivat muukalaiset siinä,
13 And they go up and down, from nation unto nation, From a kingdom unto another people.
Ja vaelsivat kansasta kansaan ja valtakunnasta toiseen kansaan:
14 He hath not suffered any to oppress them And He reproveth for their sakes kings.
Ei hän sallinut yhdenkään ihmisen heitä vahingoittaa, vaan rankaisi kuninkaat heidän tähtensä.
15 'Strike not against Mine anointed, And to My prophets do not evil.'
Älkäät ruvetko minun voideltuihini, ja älkäät tehkö pahaa minun prophetailleni.
16 And He calleth a famine on the land, The whole staff of bread He hath broken.
Ja hän kutsui nälän maan päälle, ja vei kaiken leivän varan pois.
17 He hath sent before them a man, For a servant hath Joseph been sold.
Hän lähetti miehen heidän eteensä: Joseph myytiin orjaksi.
18 They have afflicted with fetters his feet, Iron hath entered his soul,
He ahdistivat hänen jalkansa jalkapuuhun: hänen ruumiinsa täytyi raudoissa maata,
19 Till the time of the coming of His word The saying of Jehovah hath tried him.
Siihenasti että hänen sanansa tuli, ja Herran puhe koetteli hänen.
20 The king hath sent, and looseth him, The ruler of the peoples, and draweth him out.
Niin lähetti kuningas ja päästi hänen: kansain päämies laski hänen vallallensa,
21 He hath made him lord of his house, And ruler over all his possessions.
Ja asetti hänen huoneensa herraksi, ja kaiken tavaransa haltiaksi,
22 To bind his chiefs at his pleasure, And his elders he maketh wise.
Opettamaan päämiehiänsä oman tahtonsa jälkeen, ja vanhimmille viisautta.
23 And Israel cometh in to Egypt, And Jacob hath sojourned in the land of Ham.
Ja Israel meni Egyptiin, ja Jakob tuli muukalaiseksi Hamin maalle.
24 And He maketh His people very fruitful, And maketh it mightier than its adversaries.
Ja hän antoi kansansa sangen suuresti kasvaa, ja teki heitä väkevämmäksi kuin heidän vihollisensa.
25 He turned their heart to hate His people, To conspire against His servants.
Hän käänsi heidän sydämensä vihaamaan hänen kansaansa, ja hänen palvelioitansa viekkaudella painamaan alas.
26 He hath sent Moses His servant, Aaron whom He had fixed on.
Hän lähetti palveliansa Moseksen, ja Aaronin, jonka hän valitsi.
27 They have set among them the matters of His signs, And wonders in the land of Ham.
Ne tekivät hänen merkkinsä heidän seassansa, ja hänen ihmeensä Hamin maalla.
28 He hath sent darkness, and it is dark, And they have not provoked His word.
Hän antoi pimeyden tulla, ja sen pimeytti; ja ei olleet he hänen sanoillensa kuulemattomat.
29 He hath turned their waters to blood, And putteth to death their fish.
Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heidän kalansa.
30 Teemed hath their land [with] frogs, In the inner chambers of their kings.
Heidän maansa kuohutti sammakoita, heidän kuningastensa kammioissa.
31 He hath said, and the beetle cometh, Lice into all their border.
Hän sanoi, niin turilaat ja täit tulivat heidän maansa ääriin.
32 He hath made their showers hail, A flaming fire [is] in their land.
Hän antoi rakeet heille sateeksi, tulen liekit heidän maallensa,
33 And He smiteth their vine and their fig, And shivereth the trees of their border.
Ja löi heidän viinapuunsa ja fikunapuunsa, ja särki puut heidän maansa äärissä.
34 He hath said, and the locust cometh, And the cankerworm — innumerable,
Hän sanoi, niin tulivat epälukuiset paarmat ja vapsaiset,
35 And it consumeth every herb in their land, And it consumeth the fruit of their ground.
Ja ne söivät kaiken ruohon heidän maaltansa, ja ne söivät heidän maansa hedelmän.
36 And He smiteth every first-born in their land, The first-fruit of all their strength,
Ja hän löi kaikki esikoiset heidän maallansa, ensimäiset kaikesta heidän voimastansa,
37 And bringeth them out with silver and gold, And there is not in its tribes a feeble one.
Ja vei heitä hopialla ja kullalla ulos: ja ei ollut heidän sukukunnissansa yksikään sairas.
38 Rejoiced hath Egypt in their going forth, For their fear had fallen upon them.
Egypti iloitsi heidän lähtemisestänsä; sillä heidän pelkonsa oli tullut heidän päällensä.
39 He hath spread a cloud for a covering, And fire to enlighten the night.
Hän levitti pilven verhoksi ja tulen yötä valistamaan.
40 They have asked, and He bringeth quails, And [with] bread of heaven satisfieth them.
He anoivat, niin antoi hän metsäkanat tulla, ja ravitsi heitä taivaan leivällä.
41 He hath opened a rock, and waters issue, They have gone on in dry places — a river.
Hän avasi kallion, niin vesi vuoti, ja virrat juoksivat kuivaa myöten.
42 For He hath remembered His holy word, With Abraham His servant,
Sillä hän muisti pyhän sanansa, jonka hän palveliallensa Abrahamille puhunut oli,
43 And He bringeth forth His people with joy, With singing His chosen ones.
Ja vei kansansa ilolla ulos, ja valittunsa riemulla,
44 And He giveth to them the lands of nations, And the labour of peoples they possess,
Ja antoi heille pakanain maan, niin että he kansain hyvyydet omistivat heillensä.
45 That they may observe His statutes, And His laws may keep. Praise ye Jehovah!
Että he pitäisivät hänen säätynsä, ja hänen lakinsa kätkisivät, Halleluja!
