Proverbs 23
1 When thou sittest to eat with a ruler, Thou considerest diligently that which [is] before thee,
Koskas istus ja syöt jonkun herran kanssa, niin ota visu vaari, kuka edessäs on.
2 And thou hast put a knife to thy throat, If thou [art] a man of appetite.
Ja pane veitsi kaulaas, jos sinä tahdot henkes pitää.
3 Have no desire to his dainties, seeing it [is] lying food.
Älä himoitse hänen herkustansa; sillä se on petollinen leipä.
4 Labour not to make wealth, From thine own understanding cease, Dost thou cause thine eyes to fly upon it? Then it is not.
Älä vaivaa sinuas tullakses rikkaksi, ja lakkaa sinun viisaudesta.
5 For wealth maketh to itself wings, As an eagle it flieth to the heavens.
Älä lennätä silmiäs sen jälkeen, jota et sinä taida saada; sillä se tekee itsellensä siivet niinkuin kotka, ja lentää taivasta päin.
6 Eat not the bread of an evil eye, And have no desire to his dainties,
Älä syö leipää kateen kanssa, ja älä himoitse hänen hänen herkkuansa.
7 For as he hath thought in his soul, so [is] he, 'Eat and drink,' saith he to thee, And his heart [is] not with thee.
Sillä niinkuin hän itse sydämessänsä ajattelee, niin se on; hän sanoo sinulle: syö ja juo, ja ei kuitenkaan ole hänen mielensä sinun kanssas.
8 Thy morsel thou hast eaten thou dost vomit up, And hast marred thy words that [are] sweet.
Sinun palas, jotka syönyt olet, pitää sinun oksentaman, ja sinun ystävälliset puhees pitää hukkaan tuleman.
9 In the ears of a fool speak not, For he treadeth on the wisdom of thy words.
Älä puhu hullun korvissa; sillä hän katsoo sinun toimellisen puheen ylön.
10 Remove not a border of olden times, And into fields of the fatherless enter not,
Älä siirrä takaperin entisiä rajoja, ja älä mene orpoin pellolle.
11 For their Redeemer [is] strong, He doth plead their cause with thee.
Sillä heidän lunastajansa on voimallinen: hän toimittaa heidän asiansa sinua vastaan.
12 Bring in to instruction thy heart, And thine ear to sayings of knowledge.
Anna sydämes kuritukseen, ja korvas toimelliseen puheesen.
13 Withhold not from a youth chastisement, When thou smitest him with a rod he dieth not.
Älä lakkaa lasta kurittamasta; sillä jos sinä häntä vitsalla lyöt, niin ei hän kuole.
Sinä lyöt häntä vitsalla, vaan sinä vapahdat hänen sielunsa helvetistä. (Sheol h7585)
15 My son, if thy heart hath been wise, My heart rejoiceth, even mine,
Poikani, jos sinä viisas olet, niin myös sydämeni iloitsee.
16 And my reins exult when thy lips speak uprightly.
Ja minun munaskuuni ovat riemuiset, koska sinun huules puhuvat, mikä oikia on.
17 Let not thy heart be envious at sinners, But — in the fear of Jehovah all the day.
Älköön sinun sydämes kiivoitelko syntisiä, vaan olkoon Herran pelvossa joka päivä.
18 For, is there a posterity? Then thy hope is not cut off.
Sillä se on sinulle viimein hyväksi, ja ei sinun odottamises puutu.
19 Hear thou, my son, and be wise, And make happy in the way thy heart,
Kuule, poikani, ja ole viisas, ja johdata sydämes tielle.
20 Be not thou among quaffers of wine, Among gluttonous ones of flesh,
Älä ole juomarien ja syömärien seassa.
21 For the quaffer and glutton become poor, And drowsiness clotheth with rags.
Sillä juomarit ja syömärit köyhtyvät, ja unikeko pitää ryysyissä käymän.
22 Hearken to thy father, who begat thee, And despise not thy mother when she hath become old.
Kuule isääs, joka sinun siittänyt on, ja älä katso äitiäs ylön, kuin hän vanhaksi tulee.
23 Truth buy, and sell not, Wisdom, and instruction, and understanding,
Osta totuutta, ja älä sitä myy, niin myös viisautta, oppia ja ymmärrystä.
24 The father of the righteous rejoiceth greatly, The begetter of the wise rejoiceth in him.
Vanhurskaan isä suuresti riemuitsee; ja joka viisaan siittänyt on, hän iloitsee hänestä.
25 Rejoice doth thy father and thy mother, Yea, she that bare thee is joyful.
Anna isäs ja äitis iloita; ja riemuitkaan se, joka sinun synnyttänyt on.
26 Give, my son, thy heart to me, And let thine eyes watch my ways.
Anna minulle, poikani, sydämes, ja sinun silmäs pitäköön minun tieni.
27 For a harlot [is] a deep ditch, And a strange woman [is] a strait pit.
Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.
28 She also, as catching prey, lieth in wait, And the treacherous among men she increaseth.
Ja hän väijyy niinkuin saalista, ja saattaa monta tottelemattomaksi ihmisten seassa.
29 Who hath woe? who hath sorrow? Who hath contentions? who hath plaint? Who hath wounds without cause? Who hath redness of eyes?
Kussa on kipu? kussa murhe? kussa tora? kussa valitus? kenellä haavat ilman syytä? kenellä punaiset silmät?
30 Those tarrying by the wine, Those going in to search out mixed wine.
Siinä, kussa viinan tykönä viivytään, ja tullaan tyhjentämään, mitä sisälle pantu on.
31 See not wine when it showeth itself red, When it giveth in the cup its colour, It goeth up and down through the upright.
Älä katsele viinaa, vaikka se punoittaa, ja on selkiänä lasissa, ja huokiasti menee alas;
32 Its latter end — as a serpent it biteth, And as a basilisk it stingeth.
Vaan viimeiseltä puree se niinkuin käärme, ja pistää niinkuin kyykäärme.
33 Thine eyes see strange women, And thy heart speaketh perverse things.
Niin katsovat sinun silmäs muita vaimoja, ja sinun sydämes puhuu toimettomia asioita,
34 And thou hast been as one lying down in the heart of the sea, And as one lying down on the top of a mast.
Ja sinä tulet niinkuin se, joka makaa keskellä merta, ja niinkuin se joka makaa ylhäällä haahden pielen päässä.
35 'They smote me, I have not been sick, They beat me, I have not known. When I awake — I seek it yet again!'
Sinä sanot; he löivät minua, vaan en minä kipua tuntenut; he sysivät minua, ja en minä tiennyt. Kuin minä herään, niin tahdon minä vielä niin tehdä, ja sitä enempi etsiä.
