Proverbs 19
1 Better [is] the poor walking in his integrity, Than the perverse [in] his lips, who [is] a fool.
Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa, kuin huuliltansa nurja, joka on vielä tyhmäkin.
2 Also, without knowledge the soul [is] not good, And the hasty in feet is sinning.
Ilman taitoa ei ole intokaan hyväksi, ja kiirehtivän jalka astuu harhaan.
3 The folly of man perverteth his way, And against Jehovah is his heart wroth.
Ihmisen oma hulluus turmelee hänen tiensä, mutta Herralle hän sydämessään vihoittelee.
4 Wealth addeth many friends, And the poor from his neighbour is separated.
Tavara tuo ystäviä paljon, mutta vaivainen joutuu ystävästänsä eroon.
5 A false witness is not acquitted, Whoso breatheth out lies is not delivered.
Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se ei pelastu.
6 Many entreat the face of the noble, And all have made friendship to a man of gifts.
Monet etsivät ylhäisen suosiota, ja kaikki ovat anteliaan ystäviä.
7 All the brethren of the poor have hated him, Surely also his friends have been far from him, He is pursuing words — they are not!
Köyhä on kaikkien veljiensä vihattu, vielä vierotumpi ystävilleen. Tyhjiä sanoja hän saa tavoitella.
8 Whoso is getting heart is loving his soul, He is keeping understanding to find good.
Joka mieltä hankkii, se sieluansa rakastaa; joka ymmärryksen säilyttää, se onnen löytää.
9 A false witness is not acquitted, And whoso breatheth out lies perisheth.
Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se hukkuu.
10 Luxury is not comely for a fool, Much less for a servant to rule among princes.
Ei sovi tyhmälle hyvät päivät, saati sitten palvelijalle hallita ruhtinaita.
11 The wisdom of a man hath deferred his anger, And his glory [is] to pass over transgression.
Ymmärrys tekee ihmisen pitkämieliseksi, ja hänen kunniansa on antaa rikos anteeksi.
12 The wrath of a king [is] a growl as of a young lion, And as dew on the herb his good-will.
Kuninkaan viha on kuin nuoren leijonan kiljunta, mutta hänen suosionsa on kuin kaste ruoholle.
13 A calamity to his father [is] a foolish son, And the contentions of a wife [are] a continual dropping.
Tyhmä poika on isänsä turmio, ja vaimon tora on kuin räystäästä tippuva vesi.
14 House and wealth [are] the inheritance of fathers, And from Jehovah [is] an understanding wife.
Talo ja tavara peritään isiltä, mutta toimellinen vaimo tulee Herralta.
15 Sloth causeth deep sleep to fall, And an indolent soul doth hunger.
Laiskuus vaivuttaa sikeään uneen, ja veltto joutuu näkemään nälkää.
16 Whoso is keeping the command is keeping his soul, Whoso is despising His ways dieth.
Joka käskyt pitää, saa henkensä pitää; joka ei teistänsä välitä, on kuoleman oma.
17 Whoso is lending [to] Jehovah is favouring the poor, And his deed He repayeth to him.
Joka vaivaista armahtaa, se lainaa Herralle, ja hän maksaa jälleen hänen hyvän tekonsa.
18 Chastise thy son, for there is hope, And to put him to death lift not up thy soul.
Kurita poikaasi, kun vielä toivoa on; ethän halunne hänen kuolemaansa.
19 A man of great wrath is bearing punishment, For, if thou dost deliver, yet again thou dost add.
Rajuluontoinen joutuu sakkoihin: vain yllytät, jos yrität apuun.
20 Hear counsel and receive instruction, So that thou art wise in thy latter end.
Kuule neuvoa, ota kuritus varteen, että olisit vasta viisaampi.
21 Many [are] the purposes in a man's heart, And the counsel of Jehovah it standeth.
Monet ovat miehen mielessä aivoitukset, mutta Herran neuvo on pysyväinen.
22 The desirableness of a man [is] his kindness, And better [is] the poor than a liar.
Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa, ja köyhä on parempi kuin valhettelija.
23 The fear of Jehovah [is] to life, And satisfied he remaineth — he is not charged with evil.
Herran pelko on elämäksi: saa levätä yönsä ravittuna, eikä mikään paha kohtaa.
24 The slothful hath hidden his hand in a dish, Even unto his mouth he bringeth it not back.
Laiska pistää kätensä vatiin, mutta ei saa sitä viedyksi suuhunsa jälleen.
25 A scorner smite, and the simple acts prudently, And give reproof to the intelligent, He understandeth knowledge.
Lyö pilkkaajaa, niin yksinkertainen saa mieltä, ja jos ymmärtäväistä nuhdellaan, niin hän käsittää tiedon.
26 Whoso is spoiling a father causeth a mother to flee, A son causing shame, and bringing confusion.
Joka isäänsä pahoin pitelee ja ajaa äitinsä pois, se on kunnoton ja rietas poika.
27 Cease, my son, to hear instruction — To err from sayings of knowledge.
Jos herkeät, poikani, kuulemasta kuritusta, niin eksyt pois tiedon sanoista.
28 A worthless witness scorneth judgment, And the mouth of the wicked swalloweth iniquity.
Kelvoton todistaja pitää oikeuden pilkkanaan, ja jumalattomien suu nielee vääryyttä.
29 Judgments have been prepared for scorners, And stripes for the back of fools!
Tuomiot ovat valmiina pilkkaajille ja lyönnit tyhmien selkään.
