Job 5
1 Pray, call, is there any to answer thee? And unto which of the holy ones dost thou turn?
Nimitä siis, jos joku on, joka kanssas todistaa, ja kenen tykö pyhistä sinä itses käännät?
2 For provocation slayeth the perverse, And envy putteth to death the simple,
Mutta tyhmän tappaa viha, ja taitamattoman kuolettaa kiivaus.
3 I — I have seen the perverse taking root, And I mark his habitation straightway,
Minä näin tyhmän juurtuneen, ja kirosin kohta hänen huonettansa.
4 Far are his sons from safety, And they are bruised in the gate, And there is no deliverer.
Hänen lapsensa pitää oleman kaukana terveydestä; ja pitää rikki murrettaman portissa, kussa ei yhtään auttajaa ole.
5 Whose harvest the hungry doth eat, And even from the thorns taketh it, And the designing swallowed their wealth.
Hänen elonsa pitää isoovaisen syömän, ja orjantappuroista sen ottaman; ja hänen kalunsa pitää ryövärien nielemän.
6 For sorrow cometh not forth from the dust, Nor from the ground springeth up misery.
Sillä ei vaiva käy ylös tomusta; ja onnettomuus ei kasva maasta.
7 For man to misery is born, And the sparks go high to fly.
Vaan ihminen syntyy onnettomuuteen; niinkuin kuumain hiilten kipinät sinkoilevat ylöskäsin.
8 Yet I — I inquire for God, And for God I give my word,
Kuitenkin tahdon minä Jumalasta tutkistella: Jumalasta minä tahdon puhua,
9 Doing great things, and there is no searching. Wonderful, till there is no numbering.
Joka voimallisia töitä tekee, joita ei tutkia taideta, ja ihmeitä, joita ei lukea taideta;
10 Who is giving rain on the face of the land, And is sending waters on the out-places.
Joka antaa sateen maan päälle, ja antaa tulla veden teiden päälle;
11 To set the low on a high place, And the mourners have been high [in] safety.
Joka ylentää nöyrät korkeuteen, ja korottaa sorrettuja autuuteen.
12 Making void thoughts of the subtile, And their hands do not execute wisdom.
Hän tekee kavalain aivoitukset tyhjäksi, ettei heidän kätensä mitään toimittaa taida.
13 Capturing the wise in their subtilty, And the counsel of wrestling ones was hastened,
Hän käsittää taitavat kavaluudessansa, ja pahain neuvo kukistetaan,
14 By day they meet darkness, And as night — they grope at noon.
Että he päivällä juoksevat pimeydessä, ja koperoitsevat puolipäivänä niinkuin yöllä.
15 And He saveth the wasted from their mouth, And from a strong hand the needy,
Ja hän auttaa köyhää miekasta, ja heidän suustansa, ja voimallisten kädestä.
16 And there is hope to the poor, And perverseness hath shut her mouth.
Ja hän on köyhän turva, että vääryys pitäis suunsa kiinni.
17 Lo, the happiness of mortal man, God doth reprove him: And the chastisement of the Mighty despise not,
Katso, autuas on se ihminen, jota Jumala kurittaa; sentähden älä hylkää Kaikkivaltiaan kuritusta.
18 For He doth pain, and He bindeth up, He smiteth, and His hands heal.
Sillä hän haavoittaa ja sitoo; hän lyö ja hänen kätensä terveeksi tekee.
19 In six distresses He delivereth thee, And in seven evil striketh not on thee.
Kuudesta murheesta päästää hän sinun; ja seitsemännestä ei tule mitään pahaa sinulle.
20 In famine He hath redeemed thee from death, And in battle from the hands of the sword.
Kalliilla ajalla vapahtaa hän sinun kuolemasta, ja sodassa miekasta.
21 When the tongue scourgeth thou art hid, And thou art not afraid of destruction, When it cometh.
Hän peittää sinun kielen ruoskalta; ja ei sinun pidä pelkäämän hävitystä, koska se tulee.
22 At destruction and at hunger thou mockest, And of the beast of the earth, Thou art not afraid.
Hävityksessä ja nälässä sinä naurat; ja et pelkää metsän petoja.
23 (For with sons of the field [is] thy covenant, And the beast of the field Hath been at peace with thee.)
Sillä sinun liittos pitää oleman kivien kanssa kedolla, ja maan pedot pitää sinun kanssas rauhallisesti oleman.
24 And thou hast known that thy tent [is] peace, And inspected thy habitation, and errest not,
Sinä ymmärrät, että sinun majas on rauhassa, ja sinä oleskelet asuinsiassas ilman syntiä.
25 And hast known that numerous [is] Thy seed, And thine offspring as the herb of the earth;
Ja sinä saat ymmärtää, että siemenes on suureksi tuleva, ja vesas niinkuin ruoho maassa.
26 Thou comest in full age unto the grave, As the going up of a stalk in its season.
Ja sinä tulet vanhalla ijällä hautaan, niinkuin elositoma ajallansa korjataan.
27 Lo, this — we searched it out — it [is] right, hearken; And thou, know for thyself!
Katso, sitä me olemme tutkineet, ja se on niin: kuule sitä, ja tunne sinä myös se hyväkses.
