Job 22
1 And Eliphaz the Temanite answereth and saith: —
Silloin vastasi Eliphas Temanilainen, ja sanoi:
2 To God is a man profitable, Because a wise man to himself is profitable?
Mitä mies taitaa Jumalalle hyödyllinen olla? vaan itsiänsä taitaa ymmärtäväinen hyödyttää.
3 Is it a delight to the Mighty One That thou art righteous? is it gain, That thou makest perfect thy ways?
Luuletkos Kaikkivaltiaalle kelpaavan, että sinus luet hurskaaksi? eli mitä se auttais, ehkä sinun ties olisivat ilman rikosta?
4 Because of thy reverence Doth He reason [with] thee? He entereth with thee into judgment:
Luuletkos, että hän pelkää sinua rangaista ja käydä oikeudelle kanssas?
5 Is not thy wickedness abundant? And there is no end to thine iniquities.
Eikö sinun pahuutes ole suuri? Ja sinun vääryydelläs ei ole loppua.
6 For thou takest a pledge of thy brother for nought, And the garments of the naked Thou dost strip off.
Sinä olet ottanut pantin veljeltäs ilman syytä, ja olet riisunut vaatteen alastomalta.
7 Thou causest not the weary to drink water, And from the hungry thou withholdest bread.
Et sinä ole antanut väsyneelle vettä juoda; sinä olet kieltänyt isoovaiselta leivän.
8 As to the man of arm — he hath the earth, And the accepted of face — he dwelleth in it.
Mutta voimallinen sai omistaa maan, ja arvossa pidettävä sai siinä asua.
9 Widows thou hast sent away empty, And the arms of the fatherless are bruised.
Lesket olet sinä laskenut tyhjänä, ja taittanut orpoin käsivarret.
10 Therefore round about thee [are] snares, And trouble thee doth fear suddenly.
Sentähden olet sinä kierretty pauloilla, ja hämmästys on sinun äkisti peljättänyt,
11 Or darkness — thou dost not see, And abundance of waters doth cover thee.
Eli pimeys, ettes näkisi; ja vedenpaljous on peittänyt sinun.
12 Is not God high [in] heaven? And see the summit of the stars, That they are high.
Eikö Jumala ole ylhäällä taivaissa? Ja katsos ylimmäisiä tähtiä, että ne korkiat ovat.
13 And thou hast said, 'What — hath God known? Through thickness doth He judge?
Ja sinä sanot: mitä Jumala tietää? taitaneeko hän tuomita sitä, mikä pimeydessä on?
14 Thick clouds [are] a secret place to Him, And He doth not see;' And the circle of the heavens He walketh habitually,
Pilvet peittävät hänen, ettei hän näe: hän vaeltaa taivaan ympäristöllä.
15 The path of the age dost thou observe, That men of iniquity have trodden?
Tahdotkos tuta maailman polkuja, joita väärät ihmiset käyneet ovat?
16 Who have been cut down unexpectedly, A flood is poured out on their foundation.
Jotka ennen aikaansa hukkuneet ovat, ja vesi on liottanut heidän perustuksensa.
17 Those saying to God, 'Turn aside from us,' And what doth the Mighty One to them?
Ne jotka sanovat Jumalalle: mene meistä pois! mitä Kaikkivaltias taitais heidän tehdä.
18 And he hath filled their houses [with] good: (And the counsel of the wicked Hath been far from me.)
Vaikka hän on täyttänyt heidän huoneensa tavaralla; mutta jumalattomain neuvo olkoon kaukana minusta.
19 See do the righteous and they rejoice, And the innocent mocketh at them,
Hurskaat näkevät sen ja iloitsevat, ja viatoin pilkkaa heitä.
20 'Surely our substance hath not been cut off, And their excellency hath fire consumed.'
Meidän varamme ei pidä hukkuman, vaan heidän tähteensä pitää tulen polttaman.
21 Acquaint thyself, I pray thee, with Him, And be at peace, Thereby thine increase [is] good.
Niin sovi nyt hänen kanssansa, ja ole rauhallinen; siitä saat paljon hyvää.
22 Receive, I pray thee, from His mouth a law, And set His sayings in thy heart.
Kuule lakia hänen suustansa, ja käsitä hänen puheensa sinun sydämees.
23 If thou dost return unto the Mighty Thou art built up, Thou puttest iniquity far from thy tents.
Jos sinä käännät sinus Kaikkivaltiaan tykö, niin sinä rakennetaan, ja saatat vääryyden kauvas majastas.
24 So as to set on the dust a defence, And on a rock of the valleys a covering.
Niin sinä annat kullan mullasta, ja ojan kivistä kalliin kullan.
25 And the Mighty hath been thy defence, And silver [is] strength to thee.
Kaikkivaltias on sinun kultas, ja hopiaa pitää sinulla paljo oleman.
26 For then on the Mighty thou delightest thyself, And dost lift up unto God thy face,
Silloin sinun ilos pitää oleman Kaikkivaltiaassa, ja nostaman kasvos Jumalan tykö.
27 Thou dost make supplication unto Him, And He doth hear thee, And thy vows thou completest.
Sinä rukoilet häntä, ja hän kuulee sinua, ja sinä maksat lupaukses.
28 And thou decreest a saying, And it is established to thee, And on thy ways hath light shone.
Mitä aioit, sen hän antaa sinulle menestyä; ja valkeus paistaa sinun teilläs.
29 For they have made low, And thou sayest, 'Lift up.' And the bowed down of eyes he saveth.
Sillä ne jotka itsensä nöyryyttävät, korottaa hän, ja se joka silmänsä painaa alas, vapautetaan.
30 He delivereth the not innocent, Yea, he hath been delivered By the cleanness of thy hands.
Sekin, joka ei viatoin ole, autetaan ja pelastetaan sinun kättes puhtauden tähden.
