Hebrews 4
1 We may fear, then, lest a promise being left of entering into His rest, any one of you may seem to have come short,
Varokaamme siis, koska lupaus päästä hänen lepoonsa vielä pysyy varmana, ettei vain havaittaisi kenenkään teistä jääneen taipaleelle.
2 for we also are having good news proclaimed, even as they, but the word heard did not profit them, not being mixed with faith in those who heard,
Sillä hyvä sanoma on julistettu meille niinkuin heillekin; mutta heidän kuulemansa sana ei heitä hyödyttänyt, koska se ei uskossa sulautunut niihin, jotka sen kuulivat.
3 for we do enter into the rest — we who did believe, as He said, 'So I sware in My anger, If they shall enter into My rest —;' and yet the works were done from the foundation of the world,
Sillä me pääsemme lepoon, me, jotka tulimme uskoon, niinkuin hän on sanonut: "Ja niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepooni'", vaikka hänen tekonsa olivat valmiina maailman perustamisesta asti.
4 for He spake in a certain place concerning the seventh [day] thus: 'And God did rest in the seventh day from all His works;'
Sillä hän on jossakin sanonut seitsemännestä päivästä näin: "Ja Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistansa";
5 and in this [place] again, 'If they shall enter into My rest —;'
ja tässä taas: "He eivät pääse minun lepooni".
6 since then, it remaineth for certain to enter into it, and those who did first hear good news entered not in because of unbelief —
Koska siis varmana pysyy, että muutamat pääsevät siihen, ja ne, joille hyvä sanoma ensin julistettiin, eivät päässeet siihen tottelemattomuuden tähden,
7 again He doth limit a certain day, 'To-day,' (in David saying, after so long a time, ) as it hath been said, 'To-day, if His voice ye may hear, ye may not harden your hearts,'
niin hän taas määrää päivän, "tämän päivän", sanomalla Daavidin kautta niin pitkän ajan jälkeen, niinkuin ennen on sanottu: "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne".
8 for if Joshua had given them rest, He would not concerning another day have spoken after these things;
Sillä jos Joosua olisi saattanut heidät lepoon, niin hän ei puhuisi toisesta, senjälkeisestä päivästä.
9 there doth remain, then, a sabbatic rest to the people of God,
Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva.
10 for he who did enter into his rest, he also rested from his works, as God from His own.
Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, hänkin, niinkuin Jumala omista teoistansa.
11 May we be diligent, then, to enter into that rest, that no one in the same example of the unbelief may fall,
Ahkeroikaamme siis päästä siihen lepoon, ettei kukaan lankeaisi seuraamaan samaa tottelemattomuuden esimerkkiä.
12 for the reckoning of God is living, and working, and sharp above every two-edged sword, and piercing unto the dividing asunder both of soul and spirit, of joints also and marrow, and a discerner of thoughts and intents of the heart;
Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija;
13 and there is not a created thing not manifest before Him, but all things [are] naked and open to His eyes — with whom is our reckoning.
eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili.
14 Having, then, a great chief priest passed through the heavens — Jesus the Son of God — may we hold fast the profession,
Kun meillä siis on suuri ylimmäinen pappi, läpi taivasten kulkenut, Jeesus, Jumalan Poika, niin pitäkäämme kiinni tunnustuksesta.
15 for we have not a chief priest unable to sympathise with our infirmities, but [one] tempted in all things in like manner — apart from sin;
Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä.
16 we may come near, then, with freedom, to the throne of the grace, that we may receive kindness, and find grace — for seasonable help.
Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan.
