Psalms 9
1 In to the ende, for the pryuytees of the sone, the salm of Dauid. Lord, Y schal knouleche to thee in al myn herte; Y schal telle alle thi merueils.
Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Kuole pojan puolesta"; Daavidin virsi. Minä ylistän Herraa kaikesta sydämestäni, ilmoitan kaikki sinun ihmetyösi.
2 Thou hiyeste, Y schal be glad, and Y schal be fulli ioieful in thee; Y schal synge to thi name.
Minä iloitsen ja riemuitsen sinussa, veisaan sinun nimesi kiitosta, sinä Korkein.
3 For thou turnest myn enemy abac; thei schulen be maad feble, and schulen perische fro thi face.
Sillä minun viholliseni peräytyivät, kaatuivat maahan ja hukkuivat sinun kasvojesi edessä.
4 For thou hast maad my doom and my cause; thou, that demest riytfulnesse, `hast set on the trone.
Sinä hankit minulle oikeuden ja ajoit minun asiani, sinä istuit valtaistuimelle, sinä vanhurskas tuomari.
5 Thou blamedist hethene men, and the wickid perischide; thou hast do awei the name of hem in to the world, and in to the world of world.
Sinä nuhtelit pakanoita, tuhosit jumalattomat; sinä pyyhit pois heidän nimensä iäksi ja ainiaaksi.
6 The swerdis of the enemy failiden in to the ende; and thou hast distried the citees of hem. The mynde of hem perischide with sown;
Viholliset ovat tuhotut, ikuisiksi raunioiksi tulleet; kaupungit sinä kukistit, heidän muistonsa on kadonnut.
7 and the Lord dwellith with outen ende. He made redi his trone in doom; and he schal deme the world in equite,
Mutta Herra hallitsee iankaikkisesti; hän on pystyttänyt istuimensa tuomitaksensa.
8 he schal deme puplis in riytfulnesse.
Hän tuomitsee maanpiirin vanhurskaasti, vallitsee kansoja oikeuden mukaan.
9 And the Lord is maad refuyt, `ether help, `to a pore man; an helpere in couenable tymes in tribulacioun.
Niin Herra on sorretun linna, linna ahdingon aikoina.
10 And thei, that knowen thi name, haue hope in thee; for thou, Lord, hast not forsake hem that seken thee.
Ja sinuun turvaavat ne, jotka sinun nimesi tuntevat; sillä sinä et hylkää niitä, jotka sinua etsivät, Herra.
11 Synge ye to the Lord, that dwellith in Syon; telle ye hise studyes among hethene men.
Veisatkaa kiitosta Herralle, joka Siionissa asuu, julistakaa kansojen keskuudessa hänen suuria tekojaan.
12 God foryetith not the cry of pore men; for he hath mynde, and sekith the blood of hem.
Sillä hän, verenkostaja, muistaa heitä eikä unhota kurjain huutoa.
13 Lord, haue thou merci on me; se thou my mekenesse of myn enemyes.
Armahda minua, Herra, katso, kuinka minun vihamieheni minua vaivaavat, sinä, joka nostat minut kuoleman porteista,
14 Which enhaunsist me fro the yatis of deeth; that Y telle alle thi preisyngis in the yatis of the douyter of Syon.
että minä julistaisin kaikki sinun ylistettävät tekosi, tytär Siionin porteissa, riemuitsisin sinun avustasi.
15 Y schal `be fulli ioyeful in thin helthe; hethene men ben fast set in the perisching, which thei maden. In this snare, which thei hidden, the foot of hem is kauyt.
Pakanat ovat vajonneet kaivamaansa hautaan; heidän jalkansa takertui verkkoon, jonka he virittivät.
16 The Lord makynge domes schal be knowun; the synnere is takun in the werkis of hise hondis.
Herra on tehnyt itsensä tunnetuksi, on pitänyt tuomiot, kietonut jumalattoman hänen kättensä tekoihin. -Kanteleen välisoitto. (Sela)
Jumalattomat peräytyvät tuonelaan, kaikki pakanat, jotka unhottavat Jumalan. (Sheol h7585)
18 For the foryetyng of a pore man schal not be in to the ende; the pacience of pore men schal not perische in to the ende.
Sillä ei köyhää unhoteta iäksi, eikä kurjien toivo huku ainiaaksi.
19 Lord, rise thou vp, a man be not coumfortid; folkis be demyd in thi siyt.
Nouse, Herra, älä salli ihmisten uhitella. Tuomittakoon pakanat sinun kasvojesi edessä.
20 Lord, ordeine thou a lawe makere on hem; wite folkis, that thei ben men.
Saata, Herra, heidät pelkoon. Tietäkööt pakanat olevansa vain ihmisiä. (Sela)
