Psalms 139
1 `To victorie, the salm of Dauith. Lord, thou hast preued me, and hast knowe me;
Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Herra, sinä tutkit minua ja tunnet minut.
2 thou hast knowe my sitting, and my rising ayen.
Istunpa minä tahi nousen, sinä sen tiedät; sinä ymmärrät minun ajatukseni kaukaa.
3 Thou hast vndirstonde my thouytis fro fer; thou hast enquerid my path and my corde.
Käynpä tahi makaan, sinä sen havaitset, ja kaikki minun tieni ovat sinulle tutut.
4 And thou hast bifor seien alle my weies; for no word is in my tunge.
Sillä, katso, ei ole sanaa minun kielelläni, jota sinä, Herra, et täysin tunne.
5 Lo! Lord, thou hast knowe alle thingis, the laste thingis and elde; thou hast formed me, and hast set thin hond on me.
Sinä olet saartanut minut edestä ja takaa ja laskenut kätesi minun päälleni.
6 Thi kunnyng is maad wondirful of me; it is coumfortid, and Y schal not mowe to it.
Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen, ylen korkea käsittääkseni sen.
7 Whidir schal Y go fro thi spirit; and whider schal Y fle fro thi face?
Minne minä voisin mennä, kussa ei sinun Henkesi olisi, minne paeta sinun kasvojesi edestä?
8 If Y schal stie in to heuene, thou art there; if Y schal go doun to helle, thou art present. (Sheol h7585)
Jos minä taivaaseen nousisin, niin sinä olet siellä; jos minä tuonelaan vuoteeni tekisin, niin katso, sinä olet siellä. (Sheol h7585)
9 If Y schal take my fetheris ful eerli; and schal dwelle in the last partis of the see.
Jos minä kohoaisin aamuruskon siivillä ja asettuisin asumaan meren ääriin,
10 And sotheli thider thin hond schal leede me forth; and thi riyt hond schal holde me.
sielläkin sinun kätesi minua taluttaisi, sinun oikea kätesi tarttuisi minuun.
11 And Y seide, In hap derknessis schulen defoule me; and the nyyt is my liytnyng in my delicis.
Ja jos minä sanoisin: "Peittäköön minut pimeys, ja valkeus minun ympärilläni tulkoon yöksi",
12 For whi derknessis schulen not be maad derk fro thee, aud the niyt schal be liytned as the dai; as the derknessis therof, so and the liyt therof.
niin ei pimeyskään olisi sinulle pimeä: yö valaisisi niinkuin päivä, pimeys olisi niinkuin valkeus.
13 For thou haddist in possessioun my reines; thou tokist me vp fro the wombe of my modir.
Sillä sinä olet luonut minun munaskuuni, sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa.
14 I schal knouleche to thee, for thou art magnefied dreedfuli; thi werkis ben wondirful, and my soule schal knouleche ful miche.
Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä tietää.
15 Mi boon, which thou madist in priuete, is not hyd fro thee; and my substaunce in the lower partis of erthe.
Minun luuni eivät olleet sinulta salatut, kun minut salassa valmistettiin, kun minut taiten tehtiin maan syvyyksissä.
16 Thin iyen sien myn vnperfit thing, and alle men schulen be writun in thi book; daies schulen be formed, and no man is in tho.
Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.
17 Forsothe, God, thi frendis ben maad onourable ful myche to me; the princeheed of hem is coumfortid ful myche.
Mutta kuinka kalliit ovat minulle sinun ajatuksesi, Jumala, kuinka suuri on niitten luku!
18 I schal noumbre hem, and thei schulen be multiplied aboue grauel; Y roos vp, and yit Y am with thee.
Jos minä tahtoisin ne lukea, olisi niitä enemmän kuin hiekan jyväsiä. -Minä herään ja olen vielä sinun tykönäsi.
19 For thou, God, schalt slee synneris; ye menquelleris, bowe awei fro me.
Jumala, jospa sinä surmaisit jumalattomat! Ja te murhamiehet, väistykää minusta pois!
20 For ye seien in thouyt; Take thei her citees in vanite.
Sillä he puhuvat sinusta petollisesti ja lausuvat turhaan sinun nimesi-nuo sinun vihollisesi.
21 Lord, whether Y hatide not hem that hatiden thee; and Y failide on thin enemyes?
Herra, enkö minä vihaisi niitä, jotka sinua vihaavat, enkö inhoaisi niitä, jotka sinua vastustavat?
22 Bi perfite haterede Y hatide hem; thei weren maad enemyes to me.
Kaikella vihalla minä heitä vihaan, he ovat minun omia vihollisiani.
23 God, preue thou me, and knowe thou myn herte; axe thou me, and knowe thou my pathis.
Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.
24 And se thou, if weie of wickidnesse is in me; and lede thou me forth in euerlastinge wei.
Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle.
