Psalms 119
1 Alleluia. Blessid ben men with out wem in the weie; that gon in the lawe of the Lord.
Autuaat ovat ne, jotka viattomasti elävät, ja jotka Herran laissa vaeltavat.
2 Blessid ben thei, that seken hise witnessingis; seken him in al the herte.
Autuaat ovat ne, jotka hänen todistuksiansa pitävät, ja kaikesta sydämestä häntä etsivät.
3 For thei that worchen wickidnesse; yeden not in hise weies.
Sillä, jotka hänen teissänsä vaeltavat, ei he tee mitään pahaa.
4 Thou hast comaundid; that thin heestis be kept greetly.
Sinä olet käskenyt sangen visusti pitää sinun käskys.
5 I wolde that my weies be dressid; to kepe thi iustifiyngis.
O jospa minun tieni ojennettaisiin pitämään sinun säätyjäs!
6 Thanne Y schal not be schent; whanne Y schal biholde perfitli in alle thin heestis.
Koska minä katson kaikkia sinun käskyjäs, niin en minä tule häpiään.
7 I schal knouleche to thee in the dressing of herte; in that that Y lernyde the domes of thi riytfulnesse.
Minä kiitän sinua oikiasta sydämestä, ettäs opetat minulle vanhurskautes oikeudet.
8 I schal kepe thi iustifiyngis; forsake thou not me on ech side.
Sinun säätys minä pidän, älä minua ikänä hylkää.
9 In what thing amendith a yong waxinge man his weie? in keping thi wordis.
Kuinka nuorukainen tiensä puhdistais? kuin hän itsensä käyttää sinun sanas jälkeen.
10 In al myn herte Y souyte thee; putte thou me not awei fro thin heestis.
Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni: älä salli minun eksyä sinun käskyistäs.
11 In myn herte Y hidde thi spechis; that Y do not synne ayens thee.
Minä pidän sydämessäni sinun sanas, etten minä rikkoisi sinua vastaan.
12 Lord, thou art blessid; teche thou me thi iustifiyngis.
Kiitetty ole, sinä Herra: opeta minulle sinun säätyjäs!
13 In my lippis Y haue pronounsid; alle the domes of thi mouth.
Minä luettelen huulillani kaikki sinun suus oikeudet.
14 I delitide in the weie of thi witnessingis; as in alle richessis.
Minä iloitsen sinun todistustes tiellä, niinkuin kaikkinaisesta rikkaudesta.
15 I schal be ocupied in thin heestis; and Y schal biholde thi weies.
Minä tutkistelen sinun käskyjäs, ja katselen sinun teitäs.
16 I schal bithenke in thi iustifiyngis; Y schal not foryete thi wordis.
Minä halajan sinun oikeuttas, ja en unohda sinun sanojas.
17 Yelde to thi seruaunt; quiken thou me, and Y schal kepe thi wordis.
Tee hyvästi palvelialles, että minä eläisin ja sinun sanas pitäisin.
18 Liytne thou myn iyen; and Y schal biholde the merueils of thi lawe.
Avaa minun silmäni näkemään ihmeitä sinun laistas.
19 I am a comeling in erthe; hide thou not thin heestis fro me.
Minä olen vieras maan päällä: älä peitä minulta käskyjäs.
20 Mi soule coueitide to desire thi iustifiyngis; in al tyme.
Minun sieluni on muserrettu rikki ikävöitsemisestä, alati sinun oikeutes jälkeen.
21 Thou blamedist the proude; thei ben cursid, that bowen awei fro thin heestis.
Sinä rankaiset ylpiät kirotut, jotka sinun käskyistäs poikkeevat.
22 Do thou awei `fro me schenschipe and dispising; for Y souyte thi witnessingis.
Käännä minusta pois pilkka ja ylönkatse; sillä minä pidän sinun todistukses.
23 For whi princis saten, and spaken ayens me; but thi seruaunt was exercisid in thi iustifiyngis.
Istuvat myös päämiehet ja puhuvat minua vastaan; mutta sinun palvelias tutkistelee sinun säätyjäs.
24 For whi and thi witnessyngis is my thenkyng; and my counsel is thi iustifiyngis.
Sinun todistukses ovat minun iloni, ne ovat minun neuvonantajani.
25 Mi soule cleuede to the pawment; quykine thou me bi thi word.
Minun sieluni tomussa makaa: virvoita minua sanas jälkeen.
26 I telde out my weies, and thou herdist me; teche thou me thi iustifiyngis.
Minä luen minun teitäni, ja sinä kuulet minua: opeta minulle sinun säätys.
27 Lerne thou me the weie of thi iustifiyngis; and Y schal be exercisid in thi merueils.
Anna minun ymmärtää sinun käskyis tie, niin minä puhun sinun ihmeistäs.
28 Mi soule nappide for anoye; conferme thou me in thi wordis.
Niin minä suren, että sydän sulaa minussa: vahvista minua sinun sanas jälkeen.
29 Remoue thou fro me the weie of wickidnesse; and in thi lawe haue thou merci on me.
Käännä minusta pois väärä tie, ja suo minulle sinun lakis.
30 I chees the weie of treuthe; Y foryat not thi domes.
Totuuden tien minä olen valinnut, oikeutes olen minä asettanut eteeni.
31 Lord, Y cleuede to thi witnessyngis; nyle thou schende me.
Minä riipun sinun todistuksissas: Herra, älä salli minun häpiään tulla.
32 I ran the weie of thi comaundementis; whanne thou alargidist myn herte.
Koskas minun sydämeni vahvistat, niin minä juoksen sinun käskyis tietä myöten.
33 Lord, sette thou to me a lawe, the weie of thi iustifiyngis; and Y schal seke it euere.
Opeta minulle, Herra, sinun säätyis tie, että minä sen loppuun asti kätkisin.
34 Yyue thou vndurstonding to me, and Y schal seke thi lawe; and Y schal kepe it in al myn herte.
Anna minulle ymmärrys, kätkeäkseni sinun lakias, ja pitääkseni sitä koko sydämestäni.
35 Lede me forth in the path of thin heestis; for Y wolde it.
Anna minun käydä sinun käskyis tietä; sillä niihin minä halajan.
36 `Bowe thou myn herte in to thi witnessingus; and not in to aueryce.
Kallista minun sydämeni sinun todistuksiis, ja ei ahneuden puoleen.
37 Turne thou awei myn iyen, that `tho seen not vanyte; quykene thou me in thi weie.
Käännä minun silmäni pois katselemasta turhuutta; vaan virvoita minua sinun tiehes.
38 Ordeyne thi speche to thi seruaunt; in thi drede.
Anna palvelias lujasti sinun käskys pitää, että minä sinua pelkäisin.
39 Kitte awey my schenschip, which Y supposide; for thi domes ben myrie.
Käännä minusta pois se pilkka, jota minä pelkään; sillä sinun oikeutes ovat suloiset.
40 Lo! Y coueitide thi comaundementis; quikene thou me in thin equite.
Katso, minä pyydän sinun käskyjäs: virvoita minua vanhurskaudellas.
41 And, Lord, thi merci come on me; thin heelthe come bi thi speche.
Herra, anna armos minulle tapahtua, autuutes sinun sanas jälkeen,
42 And Y schal answere a word to men seiynge schenschipe to me; for Y hopide in thi wordis.
Että minä voisin vastata minun pilkkaajiani; sillä minä luotan sinun sanaas.
43 And take thou not awei fro my mouth the word of treuthe outerli; for Y hopide aboue in thi domes.
Älä ota totuuden sanaa peräti pois minun suustani; sillä minä toivon sinun oikeuttas.
44 And Y schal kepe thi lawe euere; in to the world, and in to the world of world.
Minä pidän alati sinun lakis, aina ja ijankaikkisesti,
45 And Y yede in largenesse; for Y souyte thi comaundementis.
Ja vaellan ilossa, sillä minä etsin sinun käskyjäs,
46 And Y spak of thi witnessyngis in the siyt of kingis; and Y was not schent.
Ja puhun sinun todistuksistas kuningasten edessä, ja en häpee,
47 And Y bithouyte in thin heestis; whiche Y louede.
Ja iloitsen sinun käskyistäs, joita minä rakastan,
48 And Y reiside myn hondis to thi comaundementis, whiche Y louede; and Y schal be excercisid in thi iustifiyngis.
Ja nostan käsiäni sinun käskyihis, joita minä rakastan, ja puhun sinun säädyistäs.
49 Lord, haue thou mynde on thi word to thi seruaunt; in which word thou hast youe hope to me.
Muista sanaas sinun palvelialles, jota sinä annoit minun toivoa.
50 This coumfortide me in my lownesse; for thi word quikenede me.
Tämä on minun turvani minun vaivassani, että sinun sanas virvoittaa minun.
51 Proude men diden wickidli bi alle thingis; but Y bowide not awei fro thi lawe.
Ylpiät irvistelevät minua sangen; en minä sentähden sinun laistas poikkee.
52 Lord, Y was myndeful on thi domes fro the world; and Y was coumfortid.
Herra, kuin minä ajattelen, kuinka sinä maailman alusta toiminut olet, niin minä lohdutetaan.
53 Failing helde me; for synneris forsakinge thi lawe.
Minä hämmästyin jumalattomain tähden, jotka sinun lakis hylkäävät.
54 Thi iustifiyngis weren delitable to me to be sungun; in the place of my pilgrimage.
Sinun oikeutes ovat minun veisuni vaellukseni huoneessa.
55 Lord, Y hadde mynde of thi name bi niyt; and Y kepte thi lawe.
Herra, minä ajattelen yöllä sinun nimeäs, ja pidän sinun lakis.
56 This thing was maad to me; for Y souyte thi iustifiyngis.
Se olis minun tavarani, että minä sinun käskys pitäisin.
57 Lord, my part; Y seide to kepe thi lawe.
Minä olen sanonut: Herra, se on minun perimiseni, että minä pidän sinun sanas.
58 I bisouyte thi face in al myn herte; haue thou merci on me bi thi speche.
Minä rukoilen sinun kasvois edessä täydestä sydämestä: ole minulle armollinen sinun sanas jälkeen.
59 I bithouyte my weies; and Y turnede my feet in to thi witnessyngis.
Minä tutkin teitäni, ja käännän jalkani sinun todistustes puoleen.
60 I am redi, and Y am not disturblid; to kepe thi comaundementis.
Minä riennän, ja en viivy, sinun käskyjäs pitämään.
61 The coordis of synneris han biclippid me; and Y haue not foryete thi lawe.
Jumalattomain joukko raatelee minua; mutta en minä unohda sinun lakias.
62 At mydnyyt Y roos to knouleche to thee; on the domes of thi iustifiyngis.
Puoliyöstä minä nousen sinua kiittämään, sinun vanhurskautes oikeuden tähden.
63 I am parcener of alle that dreden thee; and kepen thin heestis.
Minä olen heidän kumppaninsa, jotka sinua pelkäävät ja sinun käskyjäs pitävät,
64 Lord, the erthe is ful of thi merci; teche thou me thi iustifiyngis.
Herra! maa on täynnä sinun hyvyyttäs: opeta minulle sinun säätyjäs.
65 Lord, thou hast do goodnesse with thi seruaunt; bi thi word.
Hyvästi teit sinun palveliaas kohtaan, Herra, sinun sanas jälkeen.
66 Teche thou me goodnesse, and loore, and kunnyng; for Y bileuede to thin heestis.
Opeta minulle hyviä tapoja ja taitoa; sillä minä uskon sinun käskys.
67 Bifor that Y was maad meke, Y trespasside; therfor Y kepte thi speche.
Ennenkuin minä nöyryytettiin, eksyin minä; mutta nyt minä pidän sinun sanas.
68 Thou art good; and in thi goodnesse teche thou me thi iustifiyngis.
Sinä olet hyvä ja teet hyvin: opeta minulle sinun säätyjäs.
69 The wickidnesse of hem that ben proude, is multiplied on me; but in al myn herte Y schal seke thin heestis.
Ylpiät ajattelevat valheen minun päälleni; mutta minä pidän täydestä sydämestä sinun käskys.
70 The herte of hem is cruddid as mylk; but Y bithouyte thi lawe.
Heidän sydämensä on lihava niinkuin rasva; mutta minä iloitsen sinun laistas.
71 It is good to me, that thou hast maad me meke; that Y lerne thi iustifiyngis.
Se on minulle hyvä, ettäs minun nöyryytit, että minä sinun säätyjäs oppisin.
72 The lawe of thi mouth is betere to me; than thousyndis of gold and of siluer.
Sinun suus laki on minulle otollisempi kuin monta tuhatta kappaletta kultaa ja hopiaa.
73 Thin hondis maden me, and fourmeden me; yyue thou vndurstondyng to me, that Y lerne thin heestis.
Sinun kätes ovat minun tehneet ja valmistaneet: anna minulle ymmärrystä oppiakseni sinun käskyjäs.
74 Thei that dreden thee schulen se me, and schulen be glad; for Y hopide more on thi wordis.
Jotka sinua pelkäävät, ne minun näkevät ja iloitsevat; sillä minä toivon sinun sanaas.
75 Lord, Y knewe, that thi domes ben equite; and in thi treuth thou hast maad me meke.
Herra! minä tiedän sinun tuomios vanhurskaaksi, ja sinä olet minua totuudessa nöyryyttänyt.
76 Thi merci be maad, that it coumforte me; bi thi speche to thi seruaunt.
Olkoon siis sinun armos minun lohdutukseni, niinkuin sinä palvelialles luvannut olet.
77 Thi merciful doyngis come to me, and Y schal lyue; for thi lawe is my thenkyng.
Anna minulle sinun laupiutes tapahtua, että minä eläisin; sillä sinun lakis on minun iloni.
78 Thei that ben proude be schent, for vniustli thei diden wickidnesse ayens me; but Y schal be exercisid in thin heestis.
Jospa ylpiät häpiään tulisivat, jotka minua painavat alas valheellansa; mutta minä ajattelen sinun käskyjäs.
79 Thei that dreden thee be turned to me; and thei that knowen thi witnessyngis.
Tulkaan ne minun tyköni, jotka sinua pelkäävät, ja sinun todistukses tuntevat.
80 Myn herte be maad vnwemmed in thi iustifiyngis; that Y be not schent.
Olkoon minun sydämeni toimellinen sinun säädyissäs, etten minä häväistäisi.
81 Mi soule failide in to thin helthe; and Y hopide more on thi word.
Minun sieluni ikävöitsee sinun autuuttas: minä toivon sinun sanas päälle.
82 Myn iyen failiden in to thi speche; seiynge, Whanne schalt thou coumforte me?
Minun silmäni hiveltyvät sinun sanas jälkeen, ja sanovat: koskas minua lohdutat?
83 For Y am maad as a bowge in frost; Y haue not foryete thi iustifiyngis.
Sillä minä olen niinkuin nahka savussa: en minä unohda sinun säätyjäs.
84 Hou many ben the daies of thi seruaunt; whanne thou schalt make doom of hem that pursuen me?
Kuinka kauvan sinun palvelias odottaa? koskas tuomitset minun vainoojani?
85 Wickid men telden to me ianglyngis; but not as thi lawe.
Ylpiät minulle kuoppia kaivavat, jotka ei ole sinun lakis perään.
86 Alle thi comaundementis ben treuthe; wickid men han pursued me, helpe thou me.
Kaikki sinun käskys ovat sula totuus: he valheella minua vaivaavat: auta minua.
87 Almeest thei endiden me in erthe; but I forsook not thi comaundementis.
He olisivat juuri lähes minun maan päällä hukuttaneet; mutta en minä sinun käskyjäs hyljännyt.
88 Bi thi mersi quikene thou me; and Y schal kepe the witnessingis of thi mouth.
Virvoita minua sinun armoillas, että minä pitäisin sinun suus todistuksen.
89 Lord, thi word dwellith in heuene; with outen ende.
Herra! sinun sanas pysyy ijankaikkisesti taivaissa.
90 Thi treuthe dwellith in generacioun, and in to generacioun; thou hast foundid the erthe, and it dwellith.
Sinun totuutes pysyy suvusta sukuun: sinä perustit maan, ja se pysyy.
91 The dai lastith contynueli bi thi ordynaunce; for alle thingis seruen to thee.
Ne pysyvät tähän päivään asti sinun asetukses jälkeen; sillä kaikki sinua palvelevat.
92 No but that thi lawe was my thenking; thanne perauenture Y hadde perischid in my lownesse.
Ellei sinun lakis olisi ollut minun lohdutukseni, niin minä olisin raadollisuudessani hukkunut.
93 With outen ende Y schal not foryete thi iustifiyngis; for in tho thou hast quikened me.
En minä ikänä unohda sinun käskyjäs; sillä niillä sinä minua lohdutat.
94 I am thin, make thou me saaf; for Y haue souyt thi iustifiyngis.
Sinun minä olen: auta minua! sillä minä etsin sinun käskyjäs.
95 Synneris aboden me, for to leese me; Y vndurstood thi witnessingis.
Jumalattomat minua vartioitsevat hukuttaaksensa; mutta sinun todistuksistas minä otan vaarin.
96 I siy the ende of al ende; thi comaundement is ful large.
Kaikista kappaleista minä olen lopun nähnyt; mutta sinun käskys ovat määrättömät.
97 Lord, hou louede Y thi lawe; al dai it is my thenking.
Kuinka minä rakastan sinun lakias? Joka päivä minä sitä ajattelen.
98 Aboue myn enemyes thou madist me prudent bi thi comaundement; for it is to me with outen ende.
Sinä teit minun taitavammaksi käskyilläs kuin minun viholliseni ovat; sillä se on minun ijankaikkinen tavarani.
99 I vndurstood aboue alle men techinge me; for thi witnessingis is my thenking.
Minä olen oppineempi kuin kaikki minun opettajani; sillä sinun todistukses ovat minun ajatukseni.
100 I vndirstood aboue eelde men; for Y souyte thi comaundementis.
Enemmän minä ymmärrän kuin vanhemmat; sillä minä pidän sinun käskys.
101 I forbeed my feet fro al euel weie; that Y kepe thi wordis.
Minä estän jalkani kaikista pahoista teistä, että minä sinun sanas pitäisin.
102 I bowide not fro thi domes; for thou hast set lawe to me.
En minä poikkee sinun oikeudestas; sillä sinä opetat minua.
103 Thi spechis ben ful swete to my cheekis; aboue hony to my mouth.
Sinun sanas ovat minun suulleni makiammat kuin hunaja.
104 I vnderstood of thin heestis; therfor Y hatide al the weie of wickidnesse.
Sinun käskys tekevät minun ymmärtäväiseksi; sentähden minä vihaan kaikkia vääriä teitä.
105 Thi word is a lanterne to my feet; and liyt to my pathis.
Sinun sanas on minun jalkaini kynttilä, ja valkeus teilläni.
106 I swoor, and purposide stidefastli; to kepe the domes of thi riytfulnesse.
Minä vannon, ja sen vahvana pidän, että minä sinun vanhurskautes oikeudet pitää tahdon.
107 I am maad low bi alle thingis; Lord, quykene thou me bi thi word.
Minä olen sangen kovin vaivattu: Herra, virvoita minua sinun sanas perästä.
108 Lord, make thou wel plesinge the wilful thingis of my mouth; and teche thou me thi domes.
Olkoon sinulle, Herra, otolliset minun suuni mieluiset uhrit, ja opeta minulle sinun oikeutes.
109 Mi soule is euere in myn hondis; and Y foryat not thi lawe.
Minun sieluni on alati minun käsissäni, ja en unohda sinun lakias.
110 Synneris settiden a snare to me; and Y erride not fro thi comaundementis.
Jumalattomat virittävät minulle paulan; mutta en minä eksy sinun käskyistäs.
111 I purchasside thi witnessyngis bi eritage with outen ende; for tho ben the ful ioiyng of myn herte.
Sinun todistukses ovat minun ijankaikkiset perimiseni; sillä ne ovat minun sydämeni ilo.
112 I bowide myn herte to do thi iustifiyngis with outen ende; for reward.
Minä kallistan minun sydämeni tekemään sinun säätys jälkeen, aina ja ijankaikkisesti.
113 I hatide wickid men; and Y louede thi lawe.
Minä vihaan viekkaita henkiä, ja rakastan sinun lakias.
114 Thou art myn helpere, and my `taker vp; and Y hopide more on thi word.
Sinä olet minun varjelukseni ja kilpeni: minä toivon sinun sanas päälle.
115 Ye wickide men, bowe awei fro me; and Y schal seke the comaundementis of my God.
Poiketkaat minusta, te pahanilkiset; ja minä pidän minun Jumalani käskyt.
116 Vp take thou me bi thi word, and Y schal lyue; and schende thou not me fro myn abydyng.
Tue minua sanallas, että minä eläisin, ja älä anna minun toivoni häpiään tulla.
117 Helpe thou me, and Y schal be saaf; and Y schal bithenke euere in thi iustifiyngis.
Vahvista minua, että minä autetuksi tulisin, niin minä halajan alati sinun säätyjäs.
118 Thou hast forsake alle men goynge awey fro thi domes; for the thouyt of hem is vniust.
Sinä tallaat alas kaikki, jotka sinun säädyistäs horjuvat; sillä heidän viettelyksensä on sula valhe.
119 I arettide alle the synneris of erthe brekeris of the lawe; therfor Y louede thi witnessyngis.
Sinä heität pois kaikki jumalattomat maan päältä niinkuin loan; sentähden minä rakastan sinun todistuksias.
120 Naile thou my fleischis with thi drede; for Y dredde of thi domes.
Minä pelkään sinua, niin että minun ihoni värisee, ja vapisen sinun tuomioitas.
121 I dide doom and riytwisnesse; bitake thou not me to hem that falsli chalengen me.
Minä teen oikeuden ja vanhurskauden: älä minua hylkää niille, jotka minulle väkivaltaa tekevät.
122 Take vp thi seruaunt in to goodnesse; thei that ben proude chalenge not me.
Vastaa palvelias edestä, ja lohduta häntä, ettei ylpiät tekisi minulle väkivaltaa.
123 Myn iyen failiden in to thin helthe; and in to the speche of thi riytfulnesse.
Minun silmäni hiveltyvät sinun autuutes perään, ja sinun vanhurskautes sanan jälkeen.
124 Do thou with thi seruaunt bi thi merci; and teche thou me thi iustifiyngis.
Tee palvelias kanssa sinun armos jälkeen, ja opeta minulle sinun säätyjäs.
125 I am thi seruaunt, yyue thou vndurstondyng to me; that Y kunne thi witnessingis.
Sinun palvelias minä olen: anna minulle ymmärrystä, että minä tuntisin sinun todistukses.
126 Lord, it is tyme to do; thei han distried thi lawe.
Jopa aika on, että Herra siihen jotakin tekis: he ovat sinun lakis särkeneet.
127 Therfor Y louede thi comaundementis; more than gold and topazion.
Sentähden minä rakastan sinun käskyjäs, enempi kuin kultaa ja parasta kultaa.
128 Therfor Y was dressid to alle thin heestis; Y hatide al wickid weie.
Sentähden minä pidän visusti kaikkia sinun käskyjäs: minä vihaan kaikkia vääriä teitä.
129 Lord, thi witnessingis ben wondirful; therfor my soule souyte tho.
Ihmeelliset ovat sinun todistukses; sentähden minun sieluni ne pitää.
130 Declaring of thi wordis liytneth; and yyueth vnderstonding to meke men.
Kuin sinun sanas julistetaan, niin se valistaa ja antaa yksinkertaisille ymmärryksen.
131 I openede my mouth, and drouy the spirit; for Y desiride thi comaundementis.
Minä avaan suuni ja huokaan; sillä minä halajan sinun käskys.
132 Biholde thou on me, and haue merci on me; bi the dom of hem that louen thi name.
Käännä sinuas minun puoleeni, ja ole minulle armollinen, niinkuin sinä olet niille tottunut tekemään, jotka sinun nimeäs rakastavat.
133 Dresse thou my goyingis bi thi speche; that al vnriytfulnesse haue not lordschip on me.
Vahvista minun käymiseni sinun sanassas, ja älä anna väkivallan minua vallita.
134 Ayeyn bie thou me fro the false chalengis of men; that Y kepe thin heestis.
Lunasta minua ihmisten väkivallasta, niin minä pidän sinun käskys.
135 Liytne thi face on thi seruaunt; and teche thou me thi iustifiyngis.
Valista sinun kasvos palvelias päälle, ja opeta minulle sinun säätys.
136 Myn iyen ledden forth the outgoynges of watris; for thei kepten not thi lawe.
Minun silmäni vettä vuotavat, niinkuin virta, ettei sinun käskyjäs pidetä.
137 Lord, thou art iust; and thi dom is riytful.
Herra! sinä olet vanhurskas ja sinun tuomios ovat oikiat.
138 Thou hast comaundid riytfulnesse, thi witnessingis; and thi treuthe greetli to be kept.
Sinä olet vanhurskautes todistukset ja totuuden visusti käskenyt.
139 Mi feruent loue made me to be meltid; for myn enemys foryaten thi wordis.
Minä olen lähes surmakseni kiivannut, että minun viholliseni ovat sinun sanas unohtaneet.
140 Thi speche is greetli enflawmed; and thi seruaunt louede it.
Sinun puhees on sangen koeteltu, ja sinun palvelias sen rakkaana pitää.
141 I am yong, and dispisid; Y foryat not thi iustifiyngis.
Minä olen halpa ja ylönkatsottu, mutta en minä unohda sinun käskyjäs.
142 Lord, thi riytfulnesse is riytfulnesse with outen ende; and thi lawe is treuthe.
Sinun vanhurskautes on ijankaikkinen vanhurskaus, ja sinun lakis on totuus.
143 Tribulacioun and angwische founden me; thin heestis is my thenking.
Ahdistus ja tuska ovat minun saavuttaneet; mutta minä iloitsen sinun käskyistäs.
144 Thi witnessyngis is equite with outen ende; yyue thou vndirstondyng to me, and Y schal lyue.
Sinun todistustes vanhurskaus pysyy ijankaikkisesti: anna minulle ymmärrys, niin minä elän.
145 I criede in al myn herte, Lord, here thou me; and Y schal seke thi iustifiyngis.
Minä huudan kaikesta sydämestäni: kuule, Herra, minua, että minä sinun säätys pitäisin.
146 I criede to thee, make thou me saaf; that Y kepe thi comaundementis.
Sinua minä huudan, auta minua, että minä sinun todistukses pitäisin.
147 I bifor cam in ripenesse, and Y criede; Y hopide aboue on thi wordis.
Varhain minä ennätän, ja huudan: sinun sanas päälle minä toivon.
148 Myn iyen bifor camen to thee ful eerli; that Y schulde bithenke thi speches.
Varhain minä herään, tutkistelemaan sinun sanojas.
149 Lord, here thou my vois bi thi merci; and quykene thou me bi thi doom.
Kuule minun ääneni sinun armos jälkeen: Herra, virvoita minua sinun oikeutes jälkeen.
150 Thei that pursuen me neiyden to wickidnesse; forsothe thei ben maad fer fro thi lawe.
Pahanilkiset vainoojat karkaavat minun päälleni, ja ovat kaukana sinun laistas.
151 Lord, thou art nyy; and alle thi weies ben treuthe.
Herra, sinä olet läsnä, ja sinun käskys ovat sula totuus.
152 In the bigynnyng Y knewe of thi witnessingis; for thou hast foundid tho with outen ende.
Mutta minä sen aikaa tiesin, että sinä olet todistukses ijankaikkisesti perustanut.
153 Se thou my mekenesse, and delyuere thou me; for Y foryat not thi lawe.
Katso minun raadollisuuttani, ja pelasta minua; sillä enpä minä unohda sinun lakias.
154 Deme thou my dom, and ayenbie thou me; quikene thou me for thi speche.
Toimita minun asiani ja päästä minua: virvoita minua sinun sanas kautta.
155 Heelthe is fer fro synners; for thei souyten not thi iustifiyngis.
Autuus on kaukana jumalattomista, sillä ei he tottele säätyjäs.
156 Lord, thi mercies ben manye; quykene thou me bi thi dom.
Herra, sinun laupiutes on suuri: virvoita minua sinun oikeutes jälkeen.
157 Thei ben manye that pursuen me, and doen tribulacioun to me; Y bowide not awei fro thi witnessingis.
Minun vainoojaani ja vihollistani on monta; mutta en minä poikkee sinun todistuksistas.
158 I siy brekers of the lawe, and Y was meltid; for thei kepten not thi spechis.
Minä näen ylönkatsojat, ja siihen suutun, ettei he sinun sanaas pidä.
159 Lord, se thou, for Y louede thi comaundementis; quikene thou me in thi merci.
Katso, minä rakastan sinun käskyjäs: Herra, virvoita minua sinun armos jälkeen.
160 The bigynnyng of thi wordis is treuthe; alle the domes of thi riytwisnesse ben withouten ende.
Sinun sanas on alusta totuus ollut: kaikki sinun vanhurskautes oikeudet pysyvät ijankaikkisesti.
161 Princes pursueden me with outen cause; and my herte dredde of thi wordis.
Päämiehet vainoovat minua ilman syytä; mutta minun sydämeni pelkää sinun sanojas.
162 I schal be glad on thi spechis; as he that fyndith many spuylis.
Minä iloitsen sinun puheestas, niinkuin se joka suuren saaliin löytänyt on.
163 I hatide and wlatide wickidnesse; forsothe Y louede thi lawe.
Valhetta minä vihaan ja kauhistun; mutta sinun lakias minä rakastan.
164 I seide heriyngis to thee seuene sithis in the dai; on the domes of thi riytfulnesse.
Seitsemästi päivässä minä kiitän sinua sinun vanhurskautes oikeuden tähden.
165 Miche pees is to hem that louen thi lawe; and no sclaundir is to hem.
Suuri rauha on niillä, jotka sinun lakias rakastavat, ja ei he itsiänsä loukkaa.
166 Lord, Y abood thin heelthe; and Y louede thin heestis.
Herra! minä odotan sinun autuuttas, ja teen sinun käskys.
167 Mi soule kepte thi witnessyngis; and louede tho greetli.
Minun sieluni pitää sinun todistukses, ja minä rakastan niitä sangen suuresti.
168 I kepte thi `comaundementis, and thi witnessingis; for alle my weies ben in thi siyt.
Minä pidän sinun käskys ja todistukses; sillä kaikki minun tieni ovat edessäs.
169 Lord, my biseching come niy in thi siyt; bi thi speche yyue thou vndurstonding to me.
Herra! anna minun huutoni tulla sinun etees: anna minulle ymmärrystä sinun sanas jälkeen.
170 Myn axing entre in thi siyt; bi thi speche delyuere thou me.
Anna minun rukoukseni tulla sinun etees: pelasta minua sinun sanas jälkeen.
171 Mi lippis schulen telle out an ympne; whanne thou hast tauyte me thi iustifiyngis.
Minun huuleni kiittävät, koskas minulle opetat sinun säätys.
172 Mi tunge schal pronounce thi speche; for whi alle thi comaundementis ben equite.
Minun kieleni puhuu sinun sanastas; sillä kaikki sinun käskys ovat vanhurskaat.
173 Thin hond be maad, that it saue me; for Y haue chose thin heestis.
Olkoon sinun kätes minulle avullinen; sillä minä olen valinnut sinun käskys.
174 Lord, Y coueitide thin heelthe; and thi lawe is my thenking.
Herra, minä ikävöitsen sinun autuuttas, ja halajan sinun lakias.
175 Mi soule schal lyue, and schal herie thee; and thi domes schulen helpe me.
Anna minun sieluni elää, että hän sinua kiittäis, ja sinun oikeutes auttakoon minua!
176 I erride as a scheep that perischide; Lord, seke thi seruaunt, for Y foryat not thi comaundementis.
Minä olen eksyvä niinkuin kadotettu lammas, etsi sinun palveliaas; sillä en minä unohda sinun käskyjäs.
