Proverbs 8
1 Whether wisdom crieth not ofte; and prudence yyueth his vois?
Eikö viisaus huuda, ja toimi julista ääntänsä?
2 In souereyneste and hiy coppis, aboue the weie, in the myddis of pathis,
Korkialla paikalla seisoo hän, teiden ja kujain vieressä.
3 and it stondith bisidis the yate of the citee, in thilke closyngis, and spekith, and seith, A!
Porteilla, kaupungin ovilla, joista sisälle käydään, hän huutaa:
4 ye men, Y crie ofte to you; and my vois is to the sones of men.
Te miehet! minä huudan teitä, ja minun ääneni on teidän tykönne, te ihmisten lapset;
5 Litle children, vndirstonde ye wisdom; and ye vnwise men, `perseyue wisdom.
Ymmärtäkäät te tyhmät viisautta, ja te houkkiot pankaat sydämiinne.
6 Here ye, for Y schal speke of grete thingis; and my lippis schulen be openyd, to preche riytful thingis.
Kuulkaat, sillä minä puhun sitä, mikä korkia on, opetan sitä, mikä oikia on.
7 My throte schal bithenke treuthe; and my lippis schulen curse a wickid man.
Sillä minun suuni puhuu totuutta, ja minun huuleni vihaa jamalatointa.
8 My wordis ben iust; no schrewid thing, nether weiward is in tho.
Kaikki minun puheeni ovat oikiat: ei ole siinä mitään petosta eli vääryyttä.
9 `My wordis ben riytful to hem that vndurstonden; and ben euene to hem that fynden kunnyng.
Ne kaikki ovat selkiät niille, jotka niitä ymmärtävät, ja oikiat niille, jotka taidon löytävät.
10 Take ye my chastisyng, and not money; chese ye teching more than tresour.
Ottakaat minun kuritukseni ennenkuin hopia, ja pitäkäät korkiampana minun oppini kuin kallein kulta.
11 For wisdom is betere than alle richessis moost preciouse; and al desirable thing mai not be comparisound therto.
Sillä viisaus on parempi kuin päärlyt, ja kaikki, mitä ihminen itsellensä toivottaa, ei ole hänen vertaisensa.
12 Y, wisdom, dwelle in counsel; and Y am among lernyd thouytis.
Minä viisaus asun toimen tykönä, ja minä taidan antaa hyvän neuvon.
13 The drede of the Lord hatith yuel; Y curse boost, and pride, and a schrewid weie, and a double tungid mouth.
Se on Herran pelko: vihata pahaa, ylpeyttä, tuimuutta ja pahoja teitä; sentähden vihaan minä petollista suuta.
14 Counseil is myn, and equyte `is myn; prudence is myn, and strengthe `is myn.
Minun on neuvo ja voima, minun on toimi ja väkevyys.
15 Kyngis regnen bi me; and the makeris of lawis demen iust thingis bi me.
Minun kauttani kuninkaat hallitsevat, ja neuvonantajat oikeutta saattavat;
16 Princis comaunden bi me; and myyti men demen riytfulnesse bi me.
Minun kauttani päämiehet vallitsevat, valtamiehet ja kaikki maan tuomarit.
17 I loue hem that louen me; and thei that waken eerli to me, schulen fynde me.
Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, jotka varhain minua etsivät, ne löytävät minun.
18 With me ben rychessis, and glorie; souereyn richessis, and riytfulnesse.
Rikkaus ja kunnia on minun tykönäni, pysyväinen tavara ja vanhurskaus.
19 My fruyt is betere than gold, and precyouse stoon; and my seedis ben betere than chosun siluer.
Minun hedelmäni on parempi kuin kulta ja rikkain kulta, ja minun tuloni parempi kuin valittu hopia.
20 Y go in the weies of riytfulnesse, in the myddis of pathis of doom;
Minä vaellan vanhurskaudentietä ja oikeuden askeleilla,
21 that Y make riche hem that louen me, and that Y fille her tresouris.
Että minä pysyväisen perinnön saattaisin niille, jotka minua rakastavat, ja täyttäisin heidän tavaransa.
22 The Lord weldide me in the bigynnyng of hise weies; bifore that he made ony thing, at the bigynnyng.
Minä olen ollut Herran oma hänen teidensä alussa: ennenkuin mitään tehty oli, olin minä.
23 Fro with out bigynnyng Y was ordeined; and fro elde tymes, bifor that the erthe was maad.
Jo ijankaikkisuudesta olen minä asetettu, alussa, ennenkuin maa oli.
24 Depthis of watris weren not yit; and Y was conseyued thanne. The wellis of watris hadden not brokun out yit,
Kuin ei syvyys vielä ollut, silloin minä olin jo syntynyt, kuin ei lähteet vielä vettä kuohuneet.
25 and hillis stoden not togidere yit bi sad heuynesse; bifor litil hillis Y was born.
Ennen kuin vuoret olivat perustetut, ja kukkulat valmistetut, olen minä syntynyt;
26 Yit he hadde not maad erthe; and floodis, and the herris of the world.
Ei hän ollut vielä maata luonut, ja mitä sen päällä on, eikä maan piirin vuoria.
27 Whanne he made redi heuenes, Y was present; whanne he cumpasside the depthis of watris bi certeyn lawe and cumpas.
Kuin hän valmisti taivaan, olin minä siellä, kuin hän syvyyden visusti mittasi.
28 Whanne he made stidfast the eir aboue; and weiede the wellis of watris.
Kuin hän pilvet rakensi ylhäällä, ja sääsi syvyyden lähteet;
29 Whanne he cumpasside to the see his marke; and settide lawe to watris, that tho schulden not passe her coostis. Whanne he peiside the foundementis of erthe;
Kuin hän meren ääret määräsi, ja vetten eteen asetti määrän, ettei he astuisi rantansa ylitse; kuin hän maan perustukset laski,
30 Y was making alle thingis with him. And Y delitide bi alle daies, and pleiede bifore hym in al tyme,
Silloin minä hänen kanssansa vaikutin, ja iloitsin joka päivä, ja leikitsin hänen hänen edessänsä joka aika;
31 and Y pleiede in the world; and my delices ben to be with the sones of men.
Ja leikitsin maan piirin päällä; ja minun iloni on olla ihmisten lasten kanssa.
32 Now therfor, sones, here ye me; blessid ben thei that kepen my weies.
Niin kuulkaat siis minua, te lapset: autuaat ovat ne, jotka minun tieni pitävät.
33 Here ye teching, and be ye wise men; and nile ye caste it awei.
Kuulkaat kuritusta, olkaat viisaat, ja älkäät hyljätkö sitä.
34 Blessid is the man that herith me, and that wakith at my yatis al dai; and kepith at the postis of my dore.
Autuas on se ihminen, joka minua kuulee, joka minun ovellani valvoo joka päivä, ja vartioitsee minun pihtipielissäni.
35 He that fyndith me, schal fynde lijf; and schal drawe helthe of the Lord.
Sillä joka minun löytää, hän elämän löytää, ja on Herralle otollinen;
36 But he that synneth ayens me, schal hurte his soule; alle that haten me, louen deeth.
Mutta, joka minua vastaan syntiä tekee, hän vahingoitsee sielunsa: jokainen joka minua vihaa, hän rakastaa kuolemaa.
