Proverbs 31
1 The wordis of Lamuel, the king; the visioun bi which his modir tauyte hym.
Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat, joilla hänen äitinsä kasvatti häntä.
2 What my derlyng? what the derlyng of my wombe? what the derlyng of my desiris?
Mitä, poikani; mitä, kohtuni poika; mitä, lupausteni poika?
3 Yyue thou not thi catel to wymmen, and thi richessis to do awei kyngis.
Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi kuningasten turmelijatarten valtaan.
4 A! Lamuel, nyle thou yiue wyn to kingis; for no pryuete is, where drunkenesse regneth.
Ei sovi kuningasten, Lemuel, ei sovi kuningasten viiniä juoda eikä ruhtinasten kysellä: "Missä väkijuomaa?"
5 Lest perauenture thei drynke, and foryete domes, and chaunge the cause of the sones of a pore man.
Muutoin hän juodessaan unhottaa, mitä saädetty on, ja vääntelee kaikkien kurjuuden lasten oikeuden.
6 Yyue ye sidur to hem that morenen, and wyn to hem that ben of bitter soule.
Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille.
7 Drinke thei, and foryete thei her nedinesse; and thenke thei no more on her sorewe.
Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.
8 Opene thi mouth for a doumb man,
Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville.
9 and opene thi mouth for the causes of alle sones that passen forth. Deme thou that that is iust, and deme thou a nedi man and a pore man.
Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.
10 Who schal fynde a stronge womman? the prijs of her is fer, and fro the laste endis.
Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.
11 The herte of hir hosebond tristith in hir; and sche schal not haue nede to spuylis.
Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu.
12 Sche schal yelde to hym good, and not yuel, in alle the daies of hir lijf.
Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.
13 Sche souyte wolle and flex; and wrouyte bi the counsel of hir hondis.
Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee.
14 Sche is maad as the schip of a marchaunt, that berith his breed fro fer.
Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.
15 And sche roos bi nyyt, and yaf prey to hir meyneals, and metis to hir handmaidis.
Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa.
16 Sche bihelde a feeld, and bouyte it; of the fruyt of hir hondis sche plauntide a vyner.
Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä.
17 Sche girde hir leendis with strengthe, and made strong hir arm.
Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa.
18 Sche taastide, and siy, that hir marchaundie was good; hir lanterne schal not be quenchid in the niyt.
Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.
19 Sche putte hir hondis to stronge thingis, and hir fyngris token the spyndil.
Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään.
20 Sche openyde hir hond to a nedi man, and stretchide forth hir hondis to a pore man.
Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.
21 Sche schal not drede for hir hous of the cooldis of snow; for alle hir meyneals ben clothid with double clothis.
Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan.
22 Sche made to hir a ray cloth; bijs and purpur is the cloth of hir.
Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa.
23 Hir hosebonde is noble in the yatis, whanne he sittith with the senatours of erthe.
Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa.
24 Sche made lynnun cloth, and selde; and yaf a girdil to a Chananei.
Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa.
25 Strengthe and fairnesse is the clothing of hir; and sche schal leiye in the laste dai.
Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle.
26 Sche openyde hir mouth to wisdom; and the lawe of merci is in hir tunge.
Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus.
27 Sche bihelde the pathis of hir hous; and sche eet not breed idili.
Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.
28 Hir sones risiden, and prechiden hir moost blessid; hir hosebonde roos, and preiside hir.
Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä:
29 Many douytris gaderiden richessis; thou passidist alle.
"Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä".
30 Fairnesse is disseiuable grace, and veyn; thilke womman, that dredith the Lord, schal be preisid.
Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!
31 Yyue ye to hir of the fruyt of hir hondis; and hir werkis preise hir in the yatis.
Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.
