Proverbs 29
1 Sodeyn perischyng schal come on that man, that with hard nol dispisith a blamere; and helth schal not sue hym.
Joka kuritukselle on uppiniskainen, hän äkisti kadotetaan ilman yhdetäkään avuta.
2 The comynalte schal be glad in the multipliyng of iust men; whanne wickid men han take prinshod, the puple schal weyle.
Kuin vanhurskaita monta on, niin kansa iloitsee; vaan kuin jumalatoin hallitsee, niin kansa huokaa.
3 A man that loueth wisdom, makith glad his fadir; but he that nurschith `an hoore, schal leese catel.
Joka viisautta rakastaa, hän iloittaa isänsä; mutta joka huoria elättää, hän tuhlaa tavaraansa.
4 A iust king reisith the lond; an auerouse man schal distrie it.
Kuningas rakentaa oikeudella valtakunnan; vaan lahjain ottaja sen turmelee.
5 A man that spekith bi flaterynge and feyned wordis to his frend; spredith abrood a net to hise steppis.
Joka lähimmäisensä kanssa liehakoitsee, hän hajoittaa verkon jalkainsa eteen.
6 A snare schal wlappe a wickid man doynge synne; and a iust man schal preise, and schal make ioye.
Kuin paha syntiä tekee, niin hän hänensä paulaan sekoittaa; vaan vanhurskas riemuitsee, ja hänellä on ilo.
7 A iust man knowith the cause of pore men; an vnpitouse man knowith not kunnyng.
Vanhurskas tuntee köyhän asian; vaan jumalatoin ei ymmärrä viisautta.
8 Men ful of pestilence distryen a citee; but wise men turnen awei woodnesse.
Pilkkaajat hajoittavat kaupungin; vaan viisaat asettavat vihan.
9 If a wijs man stryueth with a fool; whether he be wrooth, `ether he leiyith, he schal not fynde reste.
Kuin viisas tulee tyhmän kanssa oikeutta käymään, joko hän on vihainen eli iloinen, niin ei ole hänellä yhtään lepoa.
10 Menquelleris haten a simple man; but iust men seken his soule.
Verikoirat vihaavat siviää; vaan vanhurskaat holhovat häntä.
11 A fool bringith forth al his spirit; a wise man dilaieth, and reserueth in to tyme comynge afterward.
Tyhmä vuodattaa kaiken henkensä; vaan viisas sen pidättää.
12 A prince that herith wilfuli the wordis of a leesyng; schal haue alle mynystris vnfeithful.
Päämies, joka valhetta rakastaa, hänen palveliansa ovat kaikki jumalattomat.
13 A pore man and a leenere metten hem silf; the Lord is liytnere of euer ethir.
Köyhä ja rikas kohtasivat toinen toisensa: Herra valaisee heidän molempain silmänsä.
14 If a kyng demeth pore men in treuthe; his trone schal be maad stidfast with outen ende.
Kuningas, joka uskollisesti tuomitsee köyhiä, hänen istuimensa vahvistetaan ijankaikkisesti.
15 A yerde and chastisyng schal yyue wisdom; but a child, which is left to his wille, schendith his modir.
Vitsa ja rangaistus antaa viisauden; vaan itsevaltainen lapsi häpäisee äitinsä.
16 Grete trespassis schulen be multiplied in the multipliyng of wickid men; and iust men schulen se the fallyngis of hem.
Jossa monta jumalatointa on, siinä on monta syntiä; vaan vanhurskaat näkevät heidän lankeemisensa.
17 Teche thi sone, and he schal coumforte thee; and he schal yyue delicis to thi soule.
Kurita poikaas, niin hän sinua virvoitaa, ja saattaa sielus iloiseksi.
18 Whanne prophesie faylith, the puple schal be distried; but he that kepith the lawe, is blessid.
Kuin ennustukset loppuvat, niin kansa hajoitetaan; vaan autuas kätkee lain.
19 A seruaunt mai not be tauyt bi wordis; for he vndirstondith that that thou seist, and dispisith for to answere.
Palvelia ei anna itsiänsä kurittaa sanoilla; sillä vaikka hän sen ymmärtää, niin ei hän vastaa.
20 Thou hast seyn a man swift to speke; foli schal be hopid more than his amendyng.
Jos sinä näet jonkun, joka on nopsa puhumaan: enempi on toivoa tyhmästä kuin hänestä.
21 He that nurschith his seruaunt delicatli fro childhod; schal fynde hym rebel aftirward.
Jos palvelia nuoruudesta herkullisesti pidetään, niin hän tahtoo sitte poikana olla.
22 A wrathful man territh chidingis; and he that is liyt to haue indignacioun, schal be more enclynaunt to synnes.
Vihainen mies saattaa riidan, ja kiukkuinen tekee monta syntiä.
23 Lownesse sueth a proude man; and glorie schal vp take a meke man of spirit.
Ylpeys kukistaa ihmisen; vaan kunnia korottaa nöyrän.
24 He that takith part with a theef, hatith his soule; he herith a man chargynge greetli, and schewith not.
Joka varkaan kanssa on osallinen, hän vihaa sieluansa, niin myös se, joka kuulee kirouksen ja ei ilmoita.
25 He that dredith a man, schal falle soon; he that hopith in the Lord, shal be reisid.
Joka pelkää ihmistä, hän tulee lankeemukseen; mutta joka luottaa Herraan, hän tulee pidetyksi ylös.
26 Many men seken the face of the prince; and the doom of alle men schal go forth of the Lord.
Moni etsii päämiehenkasvoja; mutta jokaisen tuomio tulee Herralta.
27 Iust men han abhomynacioun of a wickid man; and wickid men han abhomynacioun of hem, that ben in a riytful weye. A sone kepynge a word, schal be out of perdicioun.
Jumalatoin ihminen on vanhurskaille kauhistus; ja joka oikialla tiellä on, hän on jumalattomalle kauhistus.
