Proverbs 27
1 Haue thou not glorie on the morewe, `not knowynge what thing the dai to comynge schal bringe forth.
Älä huomispäivästä kersku, sillä et tiedä, mitä mikin päivä synnyttää.
2 Another man, and not thi mouth preise thee; a straunger, and not thi lippis `preise thee.
Kehukoon sinua toinen, ei oma suusi; vieras, eikä omat huulesi.
3 A stoon is heuy, and grauel is chariouse; but the ire of a fool is heuyere than euer eithir.
Raskas on kivi ja painava hiekka, mutta molempia raskaampi hullun suuttumus.
4 Ire hath no merci, and woodnesse brekynge out `hath no merci; and who mai suffre the fersnesse of a spirit stirid?
Kiukku on julma, viha on niinkuin tulva; mutta kuka voi kestää luulevaisuutta?
5 Betere is opyn repreuyng, than loue hid.
Parempi julkinen nuhde kuin salattu rakkaus.
6 Betere ben the woundis of hym that loueth, than the gileful cossis of hym that hatith.
Ystävän lyönnit ovat luotettavat, mutta vihamiehen suutelot ylenpalttiset.
7 A man fillid schal dispise an hony coomb; but an hungri man schal take, yhe, bittir thing for swete.
Kylläinen polkee hunajaakin, nälkäiselle on kaikki karvaskin makeata.
8 As a brid passinge ouer fro his nest, so is a man that forsakith his place.
Kuin pesästään paennut lintu, on mies paossa kotipaikoiltaan.
9 The herte delitith in oynement, and dyuerse odours; and a soule is maad swete bi the good counsels of a frend.
Öljy ja suitsuke ilahuttavat sydämen; samoin ystävän hellyys, alttiisti neuvoja antavainen.
10 Forsake thou not thi frend, and the frend of thi fadir; and entre thou not in to the hous of thi brothir, in the dai of thi turment. Betere is a neiybore nyy, than a brothir afer.
Ystävääsi ja isäsi ystävää älä hylkää, äläkä hätäpäivänäsi mene veljesi taloon: parempi läheinen naapuri kuin kaukainen veli.
11 Mi sone, studie thou a boute wisdom, and make thou glad myn herte; that thou maist answere a word to a dispisere.
Viisastu, poikani, ja ilahuta minun sydämeni, niin minä voin antaa herjaajalleni vastauksen.
12 A fel man seynge yuel was hid; litle men of wit passinge forth suffriden harmes.
Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon.
13 Take thou awei his clooth, that bihiyte for a straunger; and take thou awei a wed fro hym for an alien man.
Ota siltä vaatteet, joka toista takasi, ja ota häneltä pantti vieraan naisen tähden.
14 He that blessith his neiybore with greet vois; and risith bi niyt, schal be lijk hym that cursith.
Joka siunaa ystäväänsä isoäänisesti aamulla varhain, sille se luetaan kiroukseksi.
15 Roouys droppynge in the dai of coold, and a womman ful of chidyng ben comparisond.
Räystäästä tippuva vesi sadepäivänä ja toraisa vaimo ovat yhdenveroiset.
16 He that withholdith hir, as if he holdith wynd; and auoidith the oile of his riyt hond.
Joka tahtoo hänet salassa pitää, se tuulta salassa pitää, se tavoittaa öljyä oikeaan käteensä.
17 Yrun is whettid bi irun; and a man whettith the face of his frend.
Rauta rautaa hioo, ja ihminen toistansa hioo.
18 He that kepith a fige tre, schal ete the fruytis therof; and he that is a kepere of his lord, schal be glorified.
Joka viikunapuuta hoitaa, saa syödä sen hedelmää; ja joka isännästänsä vaarin pitää, se tulee kunniaan.
19 As the cheris of men biholdinge schynen in watris; so the hertis of men ben opyn to prudent men.
Niinkuin kasvot kuvastuvat vedessä, niin ihmisen sydän toisessa ihmisessä.
20 Helle and perdicioun schulen not be fillid; so and the iyen of men moun not be fillid. (Sheol h7585)
Tuonela ja horna eivät kylläänsä saa; eivät myös saa kylläänsä ihmisen silmät. (Sheol h7585)
21 As siluer is preuyd in a wellyng place, and gold `is preued in a furneys; so a man is preued bi the mouth of preyseris. The herte of a wickid man sekith out yuels; but a riytful herte sekith out kunnyng.
Hopealle sulatin, kullalle uuni; mies maineensa mukainen.
22 Thouy thou beetist a fool in a morter, as with a pestel smytynge aboue dried barli; his foli schal not be don awei fro him.
Survo hullua huhmaressa, petkelellä surveitten seassa: ei erkane hänestä hänen hulluutensa.
23 Knowe thou diligentli the cheere of thi beeste; and biholde thou thi flockis.
Tiedä tarkoin, miltä pikkukarjasi näyttää; pidä huoli laumoista.
24 For thou schalt not haue power contynueli; but a coroun schal be youun to thee in generacioun and in to generacioun.
Sillä eivät aarteet säily iäti; ja pysyykö kruunukaan polvesta polveen?
25 Medewis ben openyd, and greene eerbis apperiden; and hey is gaderid fro hillis.
Kun heinä on mennyt ja tuore äpäre tulee näkyviin ja ruoho on koottu vuorilta,
26 Lambren be to thi clothing; and kidis be to the prijs of feeld.
on sinulla karitsoita puvuksesi ja vuohipukkeja pellon ostohinnaksi
27 The mylke of geete suffice to thee for thi meetis; in to the necessarie thingis of thin hous, and to lijflode to thin handmaidis.
ja vuohenmaitoa kyllin ravinnoksesi, perheesi ravinnoksi ja palvelijatartesi elatukseksi.
