Proverbs 26
1 As snow in somer, and reyn in heruest; so glorie is vnsemeli to a fool.
Yhtä vähän kuin lumi kesällä ja sade elonaikana soveltuu tyhmälle kunnia.
2 For whi as a brid fliynge ouer to hiy thingis, and a sparowe goynge in to vncerteyn; so cursing brouyt forth with out resonable cause schal come aboue in to sum man.
Kuin liitävä lintu, kuin lentävä pääskynen on aiheeton kirous: ei se toteen käy.
3 Beting to an hors, and a bernacle to an asse; and a yerde in the bak of vnprudent men.
Hevoselle ruoska, aasille suitset, tyhmille vitsa selkään!
4 Answere thou not to a fool bi his foli, lest thou be maad lijk hym.
Älä vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettet olisi hänen kaltaisensa sinäkin.
5 Answere thou a fool bi his fooli, lest he seme to him silf to be wijs.
Vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettei hän itseänsä viisaana pitäisi.
6 An haltinge man in feet, and drinkinge wickidnesse, he that sendith wordis by a fonned messanger.
Jalat altaan katkaisee ja vääryyttä saa juoda, joka sanan lähettää tyhmän mukana.
7 As an haltinge man hath faire leggis in veyn; so a parable is vnsemeli in the mouth of foolis.
Velttoina riippuvat halvatun sääret; samoin sananlasku tyhmäin suussa.
8 As he that casteth a stoon in to an heep of mercurie; so he that yyueth onour to an vnwijs man.
Yhtä kuin sitoisi kiven linkoon kiinni, on antaa kunniaa tyhmälle.
9 As if a thorn growith in the hond of a drunkun man; so a parable in the mouth of foolis.
Kuin ohdake, joka on osunut juopuneen käteen, on sananlasku tyhmäin suussa.
10 Doom determyneth causis; and he that settith silence to a fool, swagith iris.
Kuin jousimies, joka kaikkia haavoittaa, on se, joka tyhmän pestaa, kulkureita pestaa.
11 As a dogge that turneth ayen to his spuyng; so is an vnprudent man, that rehersith his fooli.
Kuin koira, joka palajaa oksennuksilleen, on tyhmä, joka yhä uusii hulluuksiansa.
12 Thou hast seyn a man seme wijs to hym silf; an vnkunnyng man schal haue hope more than he.
Näet miehen, viisaan omissa silmissään-enemmän on toivoa tyhmästä kuin hänestä.
13 A slow man seith, A lioun is in the weie, a liounnesse is in the foot pathis.
Laiska sanoo: "Tuolla tiellä on leijona, jalopeura torien vaiheilla".
14 As a dore is turned in his hengis; so a slow man in his bed.
Ovi saranoillaan kääntyilee, laiska vuoteellansa.
15 A slow man hidith hise hondis vndur his armpit; and he trauelith, if he turneth tho to his mouth.
Laiska pistää kätensä vatiin; ei viitsi sitä viedä suuhunsa jälleen.
16 A slow man semeth wysere to hym silf, than seuene men spekynge sentensis.
Laiska on omissa silmissään viisaampi kuin seitsemän, jotka vastaavat taitavasti.
17 As he that takith a dogge bi the eeris; so he that passith, and is vnpacient, and is meddlid with the chiding of anothir man.
Kulkukoiraa korviin tarttuu se, joka syrjäisten riidasta suuttuu.
18 As he is gilti, that sendith speris and arowis in to deth;
Kuin mieletön, joka ammuskelee tulisia surmannuolia,
19 so a man that anoieth gilefuli his frend, and whanne he is takun, he schal seie, Y dide pleiynge.
on mies, joka pettää lähimmäisensä ja sanoo: "Leikillähän minä sen tein".
20 Whanne trees failen, the fier schal be quenchid; and whanne a priuy bacbitere is withdrawun, stryues resten.
Halkojen loppuessa sammuu tuli, ja panettelijan poistuessa taukoaa tora.
21 As deed coolis at quic coolis, and trees at the fier; so a wrathful man reisith chidyngis.
Hehkuksi hiilet, tuleksi halot, riidan lietsomiseksi toraisa mies.
22 The wordis of a pryuei bacbitere ben as symple; and tho comen til to the ynneste thingis of the herte.
Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.
23 As if thou wolt ourne a vessel of erthe with foul siluer; so ben bolnynge lippis felouschipid with `the werste herte.
Kuin hopeasilaus saviastian pinnalla ovat hehkuvat huulet ja paha sydän.
24 An enemy is vndirstondun bi hise lippis, whanne he tretith giles in the herte.
Vihamies teeskentelee huulillaan, mutta hautoo petosta sydämessänsä.
25 Whanne he `makith low his vois, bileue thou not to hym; for seuene wickidnessis ben in his herte.
Jos hän muuttaa suloiseksi äänensä, älä häntä usko, sillä seitsemän kauhistusta hänellä on sydämessä.
26 The malice of hym that hilith hatrede gilefuli, schal be schewid in a counsel.
Vihamielisyys kätkeytyy kavalasti, mutta seurakunnan kokouksessa sen pahuus paljastuu.
27 He that delueth a diche, schal falle in to it; and if a man walewith a stoon, it schal turne ayen to hym.
Joka kuopan kaivaa, se itse siihen lankeaa; ja joka kiveä vierittää, sen päälle se takaisin vyörähtää.
28 A fals tunge loueth not treuth; and a slidir mouth worchith fallyngis.
Valheellinen kieli vihaa omia ruhjomiansa, ja liukas suu saa turmiota aikaan.
